Satayksivuotias

Elämä satayksivuotiaassa Suomessa on aivan liian helppoa

Suomalaiset ovat tehneet itsenäisyydestään sadassa vuodessa taidetta. Lista asioista, joissa olemme maailman parhaita vain pitenee. Elämä Suomessa on aivan liian helppoa. Nurisemme ja valitamme pienistä ja turhista, koska asiat ovat aivan liian hyvin. Pääuutisemmekin käyvät tuppukylän vitsistä, silloinkin kun oikein isosti revittelemme.

Olemme itsenäisiä kunnon korruptiosta, epärehellisistä poliiseista, sisäisistä terroristeista ja muista ison maailman jokapäiväisistä ongelmista. Suomessa on käsittämättömän helppoa yrittää, elää ja olla tasavertainen osa yhteiskuntaa. Uloskin pääsee, kun oikein yrittää ja jättää ilmaisen terveydenhoidon, koulutuksen ja sivistyksen hyödyntämättä. Työttömäksikin pääsee, jos ei oikein halua tehdä mitään mitä on tarjolla tai muuttaa toisaalle paremman työn ja hyvinvoinnin perässä.

Ihminen tarvitsee elämäänsä vaikeuksia. Jos elämämme muuttuu liian helpoksi, synnytämme haasteita ja ongelmia läheltä ja kaukaa. Mukavuudessa elävä ihminen muuttuu ärtyisäksi ympäristönsä arvostelijaksi ja muiden tekemisen tyhjäksi tuomariksi. Ongelmia löydetään aina, varsinkin kun niitä porukalla hakemalla haetaan. Hyvät asiat unohtuvat, kun keskitytään ongelmien ja puutteiden jatkuvaan etsimiseen. Menestyvän demokratian tauti on jatkuva jakaminen pitkäjänteisen rakentamisen sijaan. Suomen pitäisi ottaa vaurastumisesta ja ajattelusta mallia Norjasta.

Satayksivuotias isänmaa loistaa maailman onnellisempana kansana muiden esimerkkinä ja tutkimusten kestotähtenä. Amerikkalainen unelma muutti aikoja sitten pohjolaan ja kiinalainen raha etsii uutta ja innostuu suomalaisesta osaamisesta ja ajattelusta. Ainoa vihollisemme on valtava hyvinvointi, jonka kantaminen tuntuu taakalta jos sitä ei muista arjessa arvostaa. Hyvinvoinnin ainoa ja ylivoimainen alusta on itsenäisyys, lupa valita ja päättää itse, mutta olla myös huolissaan ja vastuussa huomisesta.

Helppouden ja ylitsepursuavan hyvinvoinnin keskellä on helppo narista ja unohtaa, että kaikki hyvä rakennetaan itsenäisen ajattelutavan jalustalle. Silti itsenäinen ei ole itsekäs.