Eilen tuli odotettu paketti postista. Ihan siitä entisestä. Paketti tuli Inarista. Ensimmäinen pari Rooman omia ”vaakunoita.” Tytti Bräysyn Inarissa suunnittelemat ja toteuttamat kalvosinnapit. Aitoa, rehellistä ja ennen kaikkea totta. Juuri sellaista mitä tälläinen maailma tarvitsee.
Napeissa on pohjalla Rooman uusi logo, päällä äärettömän, yhteistyön ja vuorovaikutuksen risti. Tutunoloinen, mutta silti uniikki. Äärettömän onnistunut. Kiitos Tytti.
Tulee joka kerta paha mieli kun näkee yritysten rahoittamia öljypuristeita, kertakäyttökyniä, junttilippiksiä ja epätoivoisia yrityslahjoja. Kuka niitä tarvitsee? Miksi maailmaa pitää tuhota kelvoton muovinkappale kerrallaan? Kenen rahoilla aiheutat niin paljon epätoivoa ja tuhoa?
Symboliikka on ohjannut ihmiskuntaa koko sen historian ajan. Erityisesti nykyaika kaipaa tienviittoja, merkkejä ja vertauskuvia parempaan suunnistamiseen. Kaipaamme laatua, määrää, suuntaa ja ymmärrystä. Merkkien viidakossa vähemmän on enemmmän. Itse olen ollut harventamassa pian kymmenen pörssiyhtiön merkkiviidakkoa. Historiaan on mennyt niin Rannilat, Palmbergit kuin Viitapuutkin. Ihan aiheesta. Ajassa eläen. Kaupallisten merkkien ohella kaipaamme johdatusta, jotain millä kuvittaa elämää suurempi. Olkoon Rooman napit sellaiset.
Kannustan yrityksiä aitouteen. Vähentämään meteliä (paraskin puhuja…), lisäämään säröä ja parantamaan laatua. Laadun rakentamisen voi aloittaa suoraan huipulta. Tehdään johdosta yrityksen käyntikortti, johtoryhmästä armeijan valioryhmä ja viestitään teoilla tavoitteemme. Jokaisessa viestissä, kanavassa ja tilanteessa. Tehdään tarinasta totta. Viesti menee perille kun se on kirkas, yksinkertainen, haluttava ja kiinnostava. Onko sinun tarinasi kiinnostava?
Ohessa Tytin saatesanat Rooman sotureille:
Jokainen on oman arkensa gladiaattori. Odotamme parasta, varaudumme pahimpaan. Hyvä suunnittelu johtaa menestykseen. Haluamme tehdä parempaa, enemmän ja onnistua. Hallita oman elämämme areenaa.
Voit tarvittaessa luottaa apuumme, sillä Rooman voimat ovat kanssasi. Valmistaudu arjen taistoon rauhassa. Olet mitalisi ansainnut.
KIRJOITA KOMMENTTI
Minna Karhu
2012-06-14 08:28:45
Wau Ville, Wau Tytti, onpas upeat!
Ainoastaan tuosta johtoryhmän vertauksestasi armeijan valioryhmään en pitänyt... se tuo mieleen autoritäärisen johtamisen...vaikka tiedän: et sitä tietenkään tarkoittanut.
Tulta päin. Rooman voimalla. Äärettömästi. Forza Roma!
Lisää kommentti
Ari Huttunen
2012-06-30 08:40:44
Jotenkin hyvä, kaunis ja tosi palautti mieleen.
"Aihe: Kaiken kaikkiaan Aristoteles määritteli neljä syytä sille, että jotain tapahtuu tai joku on jotakin. Nämä syiden luokat olivat:[
Aineellinen eli materiaalinen syy, eli aine josta asiat on tehty.
Muodollinen eli formaalinen syy, eli muoto tai olemus, joka on malli sille, millainen asian tulisi olla.
Aiheuttava syy eli aiheuttaja, se josta muutos sai alkunsa. Tämä vastaa nykyistä käsitystä kausaalisesta syystä.
Päämääräsyy eli tarkoitus tai loppu, johon on tarkoitus päästä.
Aristoteleen etiikan keskiössä olivat hyveet ja oikea toiminta. Hänen mukaansa yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Aristoteles totesi, että kaiken inhimillisen pyrkimyksen lopullisena päämääränä on eudaimonia, onnellisuus, kukoistus tai ehkä tarkemmin hyvä elämä. Tämä on jotain sellaista, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi, eikä jonkun muun saavuttamiseksi. Aristoteleen toisena lähtökohtana oli periaate, jonka mukaan jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen, teleologinen päämäärähakuisuus. Ihmiseen sovellettuna onnellisuus syntyy mielen korkeimmanasteisesta toiminnasta, kyvystä ajatella, sillä ihmisen erottaa eläimestä nimenomaan järki. Hyvä elämä koostuu näin tämän kyvyn käyttämisestä yhdessä hyveellisen toiminnan kanssa.
Aristoteleen mukaan täydelliseen onnellisuuteen vaadittiin kuitenkin myös muita asioita. Hän opetti inhimillisen onnellisuuden koostuvan kolmenlaisesta hyvästä, jotka kaikki edesauttavat täydellistä elämää. Näitä olivat:
Sielua koskevat hyvät asiat: Älylliset ja moraaliset hyveet.
Ruumista koskevat hyvät asiat: Terveys, kauneus, voima.
Ulkoiset hyvät asiat: Rikkaus, hyvä maine, hyvä syntyperä.
Aristoteles teki siis eron älyllisten ja moraalisten hyveiden välille. Älylliset hyveet ovat moraalisten yläpuolella. Viisas ihminen valitsee korkeimman mahdollisen hyveen, joka muodostuu kaikkein korkeimmanasteisesta toiminnasta, älyllisestä mietiskelystä.
Mietiskelevä elämä on näin ollen se tapa elää, joka tuo ihmiselle suurimman onnen."
Forza Roma!
This message was sent from my Blackberry
Lisää kommentti
Lisää kommentti