Yrityksestä tulee media

Harjoittelimme vuosituhannen alussa crossmedia -liiketoimintamalleja. Intervisio kehitti ja kehittää erilaisia formaatteja monikanava-alustalle. Aikanaan rakensimme Ruokala.com:in, Tilt.tv:n jne, sittemmin yritys voitti EMMYn Staraokella.

Emme saaneet juurikaan rahaa tv-kanavilta. Intervision piti itse rakentaa tulovirtoja brändeiltä ja suoraan kuluttajilta. Syntyi tapahtumia, sms-palveluita, ”Formulakuningas -pelikonsepti” jne. joilla rahoitettiin yrityksen toimintaa. Vaikka käyttäjiä oli suhteellisen vähän, liiketoiminta onnistui hyvin. Vuonna 2002 liikevaihto taisi olla hieman yli 2meur. Ymmärsimme varhaisessa vaiheessa miten ihmiset kulkevat alustojen välillä. Alussa verkkopalvelu kaatui kun tv-ohjelma alkoi. Heti alussa Tiltin katsojat olivat saman aikaan verkkosivulla ja katselivat tv-ohjelmaa. Nyrkkisääntö 10% televisiosta verkkoon ja 10% niistä maksullisiin palveluihin piti hyvin kutinsa. Taitaa pitää vieläkin. 100tuhatta katsojaa, 10tuhatta verkossa ja 1000 kännykkäpelipelaajaa. Noin 10000 eur liikevaihto sms-pelistä. Päivässä.

Sitten arjan sankarini Marco Mäkinen palkkasi minut 2003 PHS-mainostoimistoon. ”Tehdään brändeistä formaatteja – ajattelimme” Sama käyttäytyminen eri kanavissa, omaa relevanttia sisältöä ja vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien välillä. Käsittämättömän vähän maailma on kehittynyt. Samaan aikaan olemme siirtyneet digiaikaan. Digitaaliset palvelut dominoivat kuluttajakäyttäytymistä. Brändit laahaavat perässä.

Ymmärrän sisältömarkkinoinnin vaikeuden. Pitäisi olla jotain sanottavaa. Näkemystä. Yleensä sitä yrityksissä on, paljonkin, mutta tiedon tuottamisen prosessit tukevat brändikäyttäytymistä huonosti. On helpompaa laittaa silmät kiinni ja ostaa kertakäyttömainontaa. Tyytyä mainostoimiston ehdotuksiin. Johto ajattelee yritysilmeen olevan brändi, markkinointi puuhastelee sivussa materiaalien kanssa ja myynti ei ymmärrä markkinoinnista tuon taivaallista.

Tiedon tuottamisen ohella yritykset kohtaavat sosiaalisuuden paineet. Asiakkaat kyselevät erilaisia asioita suoraan verkossa, odottavat tietoa ja kokemuksellista markkinoita. Kotisivumallinen verkkopalvelu ei taivu asiointiin vaikka olisi kuinka palkittu. Kuka ottaa vastuun? Paljonko kauppaa jää tekemättä tyhmyyksien takia? Yrityksen on elettävä samaa elämää arjessa ja verkossa. Ymmärrettävä digitaalisuuden voima.

Hakkasin päätäni seinään strategisen markkinoinnin kanssa vuosikymmenen. Sitten tajusin että asia korjaantuu sukupolvea vaihtamalla. Seuraava tekee asiat aivan eri tavalla. Syystäkin.

Luovutaan sanasta brändi. Se ymmärretään Suomessa väärin. Puhutaan liikeideasta, kasvustrategiasta, kilpailukyvystä ja yrityskulttuurista. Saadaan ehkä koko johto sitoutumaan hankkeeseen. Yksikään menestyvä brändi ei voi olla pelkkä mainostoimiston ylläpitämä kulissi vaan viestien, toiminnan ja yrityskulttuurin on oltava totta. Mitä tahansa yritys päättääkään viestiä on se kuitenkin kuin media. Kanava suoraan vaikuttamiseen henkilöstön, asiakkaiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa.

Jos tuntuu siltä että ”ehkä myöhemmin, Ville puhuu tulevaisuudesta, ” olet pihalla. Väärässä. Menestyvimmät yritykset muuttuvat kovaa vauhtia ja sinullakin pitäisi olla muutossuunnitelma. Muuten olet kohta entinen. Sisältömarkkinointia, parempia strategioita, ideoita ja brändäämistä varten avasimme taannoin oman verkkopalvelun www.brandforfree.com Tutustu sen sisältöihin tai hommaa kumppani joka osaa puolestasi.