Täällä Päivän Tolvanen, Internet

Olet oikean asian jäljillä Ville. Olet toteuttanut yhden miehen Ihantalan ihmeen, joka on kunnioitettavaa, valitettavan työlästä ja toivottavasti henkisesti palkitsevaa. Tähän voisi laittaa lihaa luiden ympärille. Vaatii lisää tekijöitä ja konkreettista tuulta purjeisiin sillä tähän lisättynä ansaintalogiikka voisi luoda mielenkiintoisen yritystoiminnan

Kiinnostaa missä ajassa sait tuon 130 000 käyntikertaa ja miten määrität "Tolvasen 350 sisältöä" ? Tarkoitatko sillä yhden tekstin tuottamista sivulle? Täytyypä tutustua Pinterestiin. Omaa nimeäni en tahdo brändätä, koska samannimisenä Facebookissa seikkailee vaalea blondi, kun minä olen tumma ja tulinen ja firman sivujen päivityksen lisäksi huvittelen omilla kotisivuillani. Hakukoneita on perhe joskus kokeillut nimelläni ja aina kuuluu hilpeä nauru. Ehkä brändin muutos olisi tarpeen.

Koska sisältö oli ennakkoon tuttu, niin tämä oli tänään mielekäs kuuntelukokemus. Kyllä sä voisit tehdä aina myös audioversion. Voi hetken lepuuttaa silmiä.

Hyvä Vilpuri! Äänitallenne toimii. Vielä, jos saisit sen play -painikkeen suoraan tälle sivulle niin olisi perfect.

Hyvää pohdintaa verkon toiminnasta ja menestyksestä. Itse määrittelisin menestyksen seuraavasti:

1. Puhutteleva sisältö

Verkko on täynnä sisältöä ja laadukaskin sisältö kilpailee samasta ajasta kaikkien pörröisten kissavideoiden, TV:n, uutisten, lehtien ja muun sisällön kanssa. Jotta sisältö erottuu kaikesta hälinästä internetissä, sen täytyy olla laadukasta ja sen täytyy puhutella kuluttajaa.

2. Sisällön kohdentaminen

Lähestulkoon kaikki kirjoitukset on kohdennettu tietylle kohdeyleisölle, joka jakaa sitä omalle sosiaaliselle piirille. Kohdennettu tieto netissä voimistuu, kohdentamaton tieto katoaa hälyyn.

3. Sisällön markkinointi

Kuten mitä tahansa tuotetta tai palvelua, myös sisältöä pitää markkinoida netissä. Mitä enemmän aikaa ja vaivaa käytät fiksuun markkinointiin henkilökohtaisesti sosiaalisissa verkoissa, sitä paremmin sisältö leviää. Harvalla meistä on valmiiksi olemassa semmoiset sosiaaliset verkot ja suhteet, että kerran nappia painamalla saavutamme säännöllisesti kiitettävän määrän lukijoita. Jos verkossa haluaa menestyä täytyy keskustella, keskustella, keskustella, kunnes on jutellut kaikkien kanssa, jota asia kiinnostaa. Ei kannata aliarvioida henkilökohtaisen markkinointityön merkistystä verkossa.

4. Säännöllisyys

Säännöllisyys on kaiken A ja O netissä. Säännöllisyydestä on muutama eri hyöty. Ensinnäkin päivän Tolvasesta on todellakin muodostunut päivän Tolvanen. Julkaisu, jonka ilmestymistä bittiavaruuteen odottaa melkein kuin ennen vanhaan Hesarin kolahtamista postiluukusta. #V on monen aamun puheenaihe Twitterissä. Sen lisäksi, että ihmiset odottavat päivittäistä julkaisua, on säännöllisyydestä myös muutakin hyötyä. Tutkimuksen mukaan mitä useammin näemme tietyn tuntemattoman asian, sitä enemmän me luotamme siihen. Mitä enemmän luotamme siihen, sitä varmemmin kokeilemme sitä. Säännöllinen sisällön julkaisu siis kannattaa.

5. Yhteisökeskeisyys

Vaikka sisältö olisi miten hyvää, mutta sitä ei kukaan lue, tai siihen ei kukaan reagoi millään tavalla, se menee hukkaan. Säännöllisyyden kautta päivän Tolvaselle on muodostunut vakiintunut lukijakunta, joka aktiivisesti kommentoi ja jakaa tekstejä. Vaikka Ville onkin pää äänenkantaja, on hänkin vain osa Tolvasen omaa egosysteemiä. Ehkä nerokkain liike Villeltä on ollut tuoda vierailevat kirjoittajat blogiin, jotka innokkaasti jakavat tekstejä omille sosiaalisille piireille ja näin päivän Tolvanen saa uusia lukijoita, joita ei välttämättä muuten olisi tavoittanut. Sharing is caring ja se näkyy lukija- ja kommentoijamäärissä.

Aivoni indikoivat, että tämä on (ainakin itselleni) kenties arvokkain/paras kirjoitus Tolvasessa tähän asti.

Oliko muuten Suomen ensimmäinen blogiäänite kyseessä? En tarkoita että pitäisi pod-casteihin verrata tai muuta, vaan niin että blogaaja tekee äänitteen tekstistään. Legendaarista joka tapauksessa.

Viisaus, jonka itse ymmärtää pieneksi, onkin monesti suurta. Viisautta on antaa ja jakaa. Eikä se ole edes itseltä pois:) Hienoja ajatuksia ja oivalluksia, kiitos!

Minä olen suuri rytmimusiikin ystävä. Kuulen rytmejä eskalaattorista, macin tuulettimesta, kahvinkeittimestä jne. Nykyään huomaan jo etsiväni taustahälyistä ja mekaanisista äänistä rytmejä. Ai mitä se tähän kuuluu? Internetissä on niin paljon sanoja, hölinää, blogeja, vihaa, rakkautta, paskaa ja kaikkea, mistä tulee sanojen mekaanista mölyä. Tolvanen toimi minulle kuin tuo rytmi. Sisällössä joku osui. Kun aika antoi myöden, luin seuraavan, kohta päivittäin, sitten tilasin. Ja nyt odotan. Erottautuminen hälinästä, sisällöllä ja riittävällä toistolla tuo rutiinia, rutiini pysyvyyttä, pysyvyys luo turvaa, turva saa palaamaan. Kuin hyvään kahvilaan.

Moi Ville, tässä aiheessa riittää jumppaamista sekä itselläni, että asiakkaideni kanssa. Mihin kaikkeen uskaltaa ohjata/kannustaa asiakkaitaan, jotta nämä eivät huku mediavirtaan ja homma pysyy mielekkäänä. Mihin heillä riittää resurssit (tekniset, rahalliset, ajalliset, sisällöntuotannolliset...)? Miten löytää kullekin asiakkaalle se luontevin tapa julkaista ja persoonalle ominainen sisältö, ja mikä lopulta riittää? Taloudellisesti, maineen ja tunnettuuden osalta, ajankäytöllisesti, mikä riittää?

Erityisesti pienyrittäjät ovat kovilla, kun oma aika on saatava riittämään työn suorittamiseen, myyntiin, markkinointiin, käytännön rutiinien ja arjen pyöritykseen, perheelle, ystäville ja (vähintäänkin) omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ulkoistamiseen ei ole varaa, eikä se muutenkaan välttämättä ole paras ratkaisu. Sen sijaan on löydettävä aikaa uuden oppimiseen, kun välineet, tekniikat, tavat ja viestintäkulttuurin muutos vie meitä kuin tukkijätkää kohisevana koskena. Kun media-alan ammattilaistakin hengästyttää, niin miten huomioida ihan toisen tyyppisellä alalla toimivan rahkeet ja näkökulma?

Kasvoton yritys sisällöntuottajana ei ole kiinnostava, mutta minkä verran on syytä neuvoa yrittäjää olemaan mustasukkainen omasta ajastaan ja yksityisyydestään? Entä kiinnostaako ihmisiä (massaa) lopulta enemmän pintahäly, kuin syvät virtaukset? Viestien pikakulutus. Onko omalle mielenterveydelle hellivintä siis tarjota helposti vastaanotettavaa (ja unohdettavaa) hälyä vai julkaista paljaasti omaa ajatteluaan ja kokemuksiaan miettimättä kohdeyleisöjä, segmenttejä ja heimoja, ainakaan kovin tarkoin? Ja onko julkaistavan tuotoksen aina oltava pitkään kypsytetty, harkittu, valmis, kun kypsyttely ja ajatteluprosessi, vieläpä vuorovaikutteinen, on niin mielenkiintoinen seurattava?

Ihailtavaa rohkeutta sinulta on paljastaa omaa ajatteluasi ja samalla haavoittuvuutesi, kun nykyään on niin helppoa lytätä toista julkisesti raukkamaisten nimimerkkien takaa. Julkaisemiseen ei edes tarvitse osata käyttää välimerkkejä, perusteluista puhumattakaan, jokaisen aivopierunsa saa halutessaan ruudulle. Verkon täyttyessä saastasta, puhutteleva sisältö nousee helmenä. Ja ehkä se ei katoa bittiavaruuteen. Sitä ainakin tarvitsemme enemmän. Tsemppiä!

Ps. En saanut äänitallennetta toimimaan, mutta voisko tää olla sun seuraavaksi kokeiltava juttu? https://www.pheed.com/ :-)