Liikaa tietoa, liikaa sisältöjä

Mitä tapahtuu kun kuluttajat, yritykset, järjestöt ja yhteiskunta todella heräävät viestimään verkostoissa? Valtava tiedon määrä vielä räjähtää. Internet menee tukkoon. Ongelmia on jo havaittavissa. Hakukoneet eivät tahdo löytää oikeita asioita, ihmiset viipyilevät tutuissa solmukohdissa laajentamatta reviiriään ja monen somen hyödyntämisen yritykset jäävät torsoiksi. Kynnys onnistua verkossa kasvaa.

Internet on toistaiseksi hyvinkin demokraattinen paikka. Se johtunee uuden viehätyksestä. Twitter on niin tuore, että siellä on helppo lähestyä ja keskustella tuntemattomien kanssa. Verkottuminen, viestintä, välittäminen ja jakaminen on ilmaista ja vaivatonta. Entä sitten kun käyttäjiä Suomessa on vaikkapa kaksi miljoonaa? Aika vaikea porautua kenenkään tajuntaan. Amerikassa pohditaan paljon sosiaalista pääomaa, sen arvoa ja vaikutuksia yritysten menestykseen. Asiakkuudet, alihankkijat ja kumppanit nähdään jo ekosysteeminä jota on syytä viljellä. Suomessa haukotellaan paperiteollisuuden hautajaisissa.

Suomessa ei ole totuttu uusien asioiden vastaanottamiseen. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten Helsingin Aleksanterinkadulla oli suomalaisia vaateliikkeitä. Pukeva, Kuusinen, Halonen ja olikohan se Simola tai jotain. Missä ne ovat nyt? H&M, Zara, Mango, Dressman sattuvat silmiini aamulenkeillä. Samalla tavalla suhtaudumme digitalisaatioon. Antaa ihmisten totutella Facebookiin, Twitteriin, Spotifyihin jne. Ja mennään ”sitten” kun siellä voi tehdä rahaa.

Minkä talousteorian mukaan penetroituja markkinoita on helppo valloittaa? Luuleko joku poliitikko sitten heräävänsä kuukausi ennen vaaleja keräämään seuraajia verkossa? Miten suomalaiset mediatalot kuvittelevat löytävänsä lukijansa verkossa kaiken metelin keskellä? Se että sanomalehdet ovat olleet suljettuja kanavia on heikentänyt lukijasuhdetta. Ei vahvistanut sitä.

Facebookissa kiersi hyvä kuva. Maslowin tarvehierarkian alimmalle tasolle oli piirretty uusi kerros. Siinä luki internet. Mielestäni paras kuvaus mitä on tapahtumassa. Reaalitodellisuden rinnalle on siirtymässä digitaalinen todellisuus. Verkon keskeisin trendi on online ja off-line maailman sekoittuminen, siitä erikseen.

Olin eilen isossa teatteriesityksessä. Valojen sammuessa salissa tuikkivat sadat jos ei tuhannet älypuhelimen valot. Valehtelematta rivilläni 5/6 tuijottivat omaa puhelintaaan aluksi esityksen sijaan. Itse pääsin vaivihkaa seuraamaan, kuinka teini salamannopeasti tsekkaili eri solmukohtia. Chättejä, Tumblerin, Whatsappin jne. oletko kuullut nuoresi käyttämistä palveluista? Kerrotaanko niistä lukemissasi lehdissä? Käsitteleekö Suomen Kuvalehtesi laajasti maailman tämän hetken suurinta murrosta? Ei käsittele.

Odottelun sijaan on syytä painaa kaasua. Ainakin jos haluaa olla digiaikana vaikuttaja. Henkilö, brändi tai yhteisö. Yhteisöjenkin rakentamiseen ehtii vielä jos osaamista on. Suurin ongelma verkossa on jo käyttäjien saaminen innostumaan. Se ottaa aikaa, osaamista ja yrityksiä. Eikö silti parempi ole olla mukana siellä missä tapahtuu kuin rustailla palavan lautan tarinoita kotikonttorilla? Digiaika on nyt eikä huomenna. Ei kannata jäädä junasta.

Tarkemmin ajateltua tämä kirjoitus olisi varmaan pitänyt julkaista papyryksellä, eikä verkossa. Hölmöt eivät halua olla mukana. Jos tunnet jonkun verkossa, välitä viesti eteenpäin. Digiaika kulkee ihmisten välisellä viestimisellä. Hyvän viestin välittäminen on vastaanottajasta huolehtimista.

KIRJOITA KOMMENTTI

piirimyyja

2013-03-16 06:23:42

OLet Veliseni aivan oikeassa, me kun omaksutaan aika nopeasti asiat, niin siitä huolimatta Ruotsalaiset keräävät marjat, on varmasti aika toimia eikä ihmetellä. Juna menee jo....lujaa!

Lisää kommentti

Ville Tolvanen

2013-03-16 07:15:23

Kiinnostavaa seurata sivusta Kouvolassakin kuinka Tiger-ketju teurastaa Tiimarit.

Lisää kommentti

Christel Vaenerberg

2013-03-18 17:56:01

Aivan sama juttu muuten esim. Vuosaaressa. Paljon raikkaampi, ja yhtä täynnä roskaa!

Lisää kommentti

Tiina

2013-03-16 08:31:09

Internet perustarpeena - jep, jo jokunen vuosi sitten Planin Koska olen tyttö-tutkimuksella oli aiheena kehitysmaiden tytöt ja ICT. Pääsy nettiin rankattiin tärkeämmäksi kuin lämmin ruoka.

Lisää kommentti

Timo Kiviluoma

2013-03-16 10:22:12

Niinkuin aina, ratkaisujakin on jo olemassa.
http://sayquarterly.com/article-tempest.php

Lisää kommentti

Joonas P.

2013-03-16 10:39:31

Onko The Times vähemmän menestynyt kuin The Daily Courant? Epäonnistuiko Nelonen mediassa, jossa MTV3 oli vuosikymmeniä aiemmin?
"Ehtii vielä", todellakin. Ei ole edes mitään kiirettä. Ei itse asiassa kannata liikkua ollenkaan vain liikkumisen takia.

Lisää kommentti

Jussi Hanki (@JussiHanki)

2013-03-16 10:51:05

Nyt olisi aika Suomessakin sisäistää, että sotakorvaukset on jo maksettu. Voihan sinne paperiteollisuuden muistomerkille käydä silloin tällöin kukkia viemässä, mutta samalla pitäisi ymmärtää muutoksen vauhti. Tämä kuva kertoo paljon, miten maailma on muuttunut kahdeksassa vuodessa: http://singularityhub.com/2013/03/14/beforeafter-comparison-of-pope-announcement-shows-incredible-proliferation-of-mobile-in-just-8-years/

Lisää kommentti

Janne Nyyssönen

2013-03-16 12:00:41

Kun me syöksytään yhä kiihtyvällä tahdilla kohti digitaalista aikaa, jolloin väistämättä tapahtuu se, mitä aluksi sanoit, että häiriö ja hälinä kasvaa. Siksi tulevaisuuden kilpailu käydään siitä kenellä on vahvin signaali, eli vahvin suhde viestin vastaanottajaan. Meidän on pakko oppia suodattamaan vastaanottamaamme tietoa, kuten meidän aivot sen hyvin tekee. Kun tutkitaan miten teinit havannoivat tietoa nettisivuilta, aivot suodattavat sivun oikean laidan käytännössä kokonaan. Saman me tulemme oppimaan Facebook ja Twitter virrasta. Opimme näkemään vain ne sisällöt, joilla on meille eniten merkitystä. Jos haluat menestyä tulevaisuudessa viestijänä, panosta suhteeseen viestin vastaanottajan kanssa.

Lisää kommentti

Lauri Toivonen

2013-03-16 12:25:59

Olet Ville oikeassa, ettei digitalisoitumisessa olla keskimäärin kovin eturintamassa. Itseäni huolettaa kuitenkin paljon enemmän perusosaamisen taso palveluliiketoiminnallisessa ajattelussa. Suomalaisen yritysjohdon osaamisen ydin taitaa vieläkin olla tuotantotaloudessa. Olen yrittänyt viime aikoina keskittää tarmoni tämän "back-end" ajattelun kääntämiseksi "front-end" ajatteluksi - yksinkertaiset havainnollistamiset resonoivat jutuissa, muttei vielä hirvesti teoissa. Kyllä se digitalisoituminenkin herää, kun vaan ensin ajateltaisiin asiakkaan maailmaa. Samalla osataan karsia ne turhimmat digihumputukset portfoliosta pois ja keskittyä niihin, joissa asiakasta oikeasti palvellaan. Tietysti uusia lähtöjä on hyvä aina kokeilla, mutta pilotointihan on jo osana palveluyrityksen dna:ta. Kevät on kaunis ja syksyllä taas kasvetaan kohisten!

Lisää kommentti

Kimmo Linkama (@klinkama)

2013-03-16 17:15:16

Dissidentti liittyy keskusteluun. Vaikka digiliiketoiminta ei vaadikaan luonnonvaroja eikä jättiläismäisiä investointeja koneistoihin ja on polkaistavissa pystyyn suhteellisen helposti, Suomen bkt:n kivijalkoja (toivottavasti ei savi-) ovat silti edelleen pitkälti konkreettisia asioita tuottavat metsä ja metalli. Siksi digihuumassa olisi hyvä keskittyä miettimään myös niiden menestystä.

Immateriaalisiin tuotteisiin perustuvat menestystarinathan taas eivät ole kiinni kuin ideasta ja markkinoinnista, jakelukanavat ovat jo olemassa.

Eli minusta suurin haaste on, miten saada – näin kärjistäen – erilaisia muutaman tonnin mötiköitä myyvien teollisuudenalojen menestystä edistetyksi digikeinoin. Tämä joskus rankastikin parjattu savupiipputeollisuus kun kuitenkin esimerkiksi työllistää valtaosan suomalaisista.

Lisää kommentti

Pasi Räihä

2013-03-16 17:36:19

Loisto kirjoitus!!!!

Ehkä suomalaisia yrityksiä ei vain kiinnosta kasvaa.
Sellainen kuva välittyy monesta eri siivilästä.
Sosiaalinen media ja kaikki digi nähdään edelleen jonain ohimenevänä trendinä tai jonain josta ei oikein saada otetta. Luullaan että niihin pintapuolinen meneminen riittää.
Pitääkö meidän kuulua maailmaan? Ei tietenkään.

Miksi toimitusjohtajien tai yritysten työntekijöiden tulisi olla lainkaan kiinnostuneita uusista asioista? Ihan vaan sen takia että business kasvaa nopeammin. Maailman suurimpaan mobiilikuvien galleriaan Instagramiin ensimmäisenä menneet yritykset kasvavat nopeammin kuin myöhemmin mukaan tulleet.

Hämäläisyys hiiteen. Nyt on kiire.

https://www.paypal-media.com/au/press-releases/study-early-online-adopters-more-likely
http://www.johnson.cornell.edu/About/News-Publications/Article-Detail/ArticleId/1437/Understanding-Asian-Markets-Diverse-early-adopters-and-growing-fast.aspx