Lensin tänään Euroopan halki pohtien parempaa maailmaa. Mietin mihin minä oikeasti uskon. Yritin tunnistaa millaisia arvoja kannatan ja minkä varaan tulevaisuuden uskoni rakennan.
Unohdetaan uskonnot, politiikka ja yhtiörakenteet. Unohdetaan hetkeksi järjestelmä ja pohditaan ihmisen arvoa ja kykyä saada aikaiseksi. Ehkä uskomalla juuri parempaan pystyy tunnistamaan asioita, joita uskoisi ihmisen saavan aikaiseksi.
Minä uskon parempaan maailmaan. Siis siihen, että isossa kuvassa asiat paranevat koko ajan. Parempaa maailmaa ajateltaessa romantikko näkee hidastettuja kuvia laadukkaissa ympäristöissä. Pessimisti tunnistaa jätevuoret, puhtaan veden ja ihmismäärän mahdottomuuden. Unohdetaan hetkeksi ääripäät ja pohditaan ihmiskunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Sitä kautta olisi syytä tunnistaa myös heikkouksien ja uhkien torjuminen.
Uskon jatkuvaan kehittämiseen. Ajattelen ettei autiolle saarelle joutuva ihminen jää toimettomaksi. Yhteiskunta passivoi eikä laumassa yksilö aina tunnista itselleen ominaista toimintaa. Silti perusluoteeltaan ihminen ei ole laiskanpulskea vaan työstään itselleen täyttymystä ansaitseva.
Uskon parempiin ideoihin. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Murheet, kriisit ja lamat ovat karmeudessaan eniten aivokapasiteettia vapauttavia hetkiä. Taantumien aikana uudistetaan ja uusiudutaan koko yhteiskunnassa. Kyllä ihminen keinot keksii.
Uskon yrittämiseen. Ihminen oppii selviytymään elämässä, ihmisten kanssa ja vieraissa tilanteissa. Kannustetaan uusien asioiden oppimiseen ja yrittämiseen. Jumaloidaan heitä, jotka itsensä ylittävät. Muutkin ovat tärkeitä, mutta odottamat menestyjät on syytä huomata erikseen.
Äly ratkaisee ongelmamme. Emme olisi tulleet tähän ilman luovaa älyä ja kykyä siirtää vuoria. Ratkaisemme maailman ongelmia kehittämisen ja osaamisen kautta. Parempi teknologia, uudet vaihtoehdot ja kehittäminen ovat ratkaisuja köyhyyteen, saasteisiin ja uudistamiseen. Tehty työ ja haitta on peruttamatonta. Korjaussarjat eivät asu peruutuspeilissä.
Vapaa ihminen on kahlittua onnellisempi, parempi ja tuottavampi. Vapautetaan yhteiskuntaa mahdollisuuksien eikä uhkakuvien kautta. Hyvinvointivaltio perustuu valitettavan paljon sosialismin tasapäistämisen maailmaan. Olet hyvä ja onnellinen kun saat saman verran kuin kaikki muutkin. Peruskoulu, sanomalehti ja tavaratalo. Tasaisesti kaikille henkilökohtaisista tarpeista riippumatta. Ihminen on enemmän kuin systeemi. Annetaan jokaiselle inhimillinen tapa suoriutua.
Halutaan yhdessä parempaa. Valitaan ihmisiä ja asioita virkaan tai vastuuseen, jotka haluavat tehdä asioista parempia. Peräpeiliin äänestäminen vie virtaa paremman maailman rakentamiselta. Populistiset ihmiset jarruttava uudistusten ja pakollisten leikkausten synnyttämistä. Eilisessä elävät ihmiset on poistettava huomisen luomiseen tähtäävistä tehtävistä. Palautetaan asioiden ja retoriikan keskiöön ihminen. Määrästä huolimatta olemme kaikki enemmän ihmisiä kuin resursseja, kansalaisia kuin veronmaksajiakin. Tarvitsemme viidakon ääntä enemmän kuin keinotekoisia ajatuksia ihmisten tekemisistä.
Minä uskon parempaan huomiseen. Uskon ihmisiin, jotka haluavat sitä rakentaa. Uskon osallistumiseen ja yrittämiseen. Haluan jokaisen tekevän osansa eikä äänestävän tyhjällä panoksella. En ole huolissani. Tiedän itseni ja kaltaiseni yrittävän olosuhteista riippumatta. Tunnistan ryhmän joille matka on määränpäätä tärkeämpää. Elän vahvasti ajatuksessa, että tavoittelemme entistäkin parempaa. Se tekee elämisestä entistäkin arvokkaampaa.
KIRJOITA KOMMENTTI
Roman Haimi
2014-11-24 22:26:56
Hei,
Ville, kiitos tästä tekstistäsi. Sen samanaikaisessa yksinkertaisuudessa ja viisaudessa on monia kullanarvoisia detaljeja, joista olisi hyötyä monessa nyky-yhteiskuntamme sekä poliittisessa että taloudellisessa instituutiossa. Kirjoitat: "Vapautetaan yhteiskuntaa mahdollisuuksien eikä uhkakuvien kautta." Mitään hyvää ei voi luoda negatiivisen ja tuhoavan idean kautta ja avulla. Ainoastaan kauhuleffoja. Me ihmiset pelkäämme ottaa riskejä ja katsoa eteenpäin kohti pelkoja ja epävarmuuksia, joita ei voida ottaa mukaan, kun olemme luomassa jotain uutta, mikä taas voi synnyttää jälleen jotain uutta ja hyödyllistä. Monet maailmanlaajuisen järjestelmän juurtuneet jäykät ajatus- ja valtarakennelmat ovat monessa mielessä uhka uudelle. Uutta ei tarvitse ymmärtää uhkana tai epäonnistumisena, vaan mahdollisuutena ja valona. Valitettavasti "menneisyydessä" elävät katsovat jatkuvasti taaksepäin. Nykyisyyttä ja siten myös tulevaisuutta ei voi luoda katsomalla menneisyyteen ja metaforisesti sanottuna ajattelemalla ja toimimalla menneisyydellä. Uuden luojat ovat monille valtarakennelmille kilpailijoita, sillä vallitsevat käytännöt eivät halua menettää positiotaan. Kukaan ei luonnollisesti pidä siitä, että hänelle tullaan sanomaan: "Kuules, ystäväiseni, nyt on aika lähteä eläkkeelle. Uudet ystäväiset ovat tulossa." Parempaa maailmaa emme kuitenkaan pysty luomaan yhdessä päivässä. Ongelmana on ihmisten välinen erimielisyys, sisäinen ego ja sanoista johtuva väärinymmärtäminen. Siitä ei tule mitään kun yksi sanoo "kyllä" ja toinen "ei". Tästä syystä yskittäisten toimijoiden vaihtamisen sijaan koko yhteiskunnan struktuureja ja diskursseja on muutettava, jotta itse ympäristö ja konteksti olisi valmis vastaanottamaan uusia ajatuksia ja visioita. Meidän on selitettävä, keskusteltava, kuunneltava, ymmärrettävä ja arvostettava muiden mielipiteitä, näkemyksiä ja vapauksia. Meidän on tehtävä yhteistyötä. Uusi syntyy vain silloin kun ihmiset tekevät yhteistyötä, ja paras yhteistyö syntyy silloin kun olemme luottamuksen ympäristön ympäröiminä, olipa kyse pienestä kyläyhteisöstä tai suuryrityksestä. Jokainen ihmisyksilö tuo tähän maailmaan uutta kahdella tapaa: 1) syntyessään ihminen tuo mukanaan uuden informaation ja 2) tekemällä yhteistyötä muiden kanssa hän toteuttaa haaveitaan ja ideoitaan, sillä ihmiset ovat arvokas arvopääoma ja sitä emme saisi unohtaa. Kiitos
Lisää kommentti
Lisää kommentti