Näin syntyi #V-tyyli

Ja nyt tosikot kone kiinni ja nopeasti sinne analogisen ja kontrolloidun median perinteisen maailmaan. Siellä joku kertoo mistä saa olla ja mitäkin mieltä 😉

Tämä kirjoitus on tarkoitettu jollekin uraa asiantuntijana tai blogaajana harkitsevalle, aloittavalle tai ehkä itseänsä pohtivalle tai etsivälle. Ihmisistä, hahmoista ja niiden luomisesta kiinnostuneille.

Omassa blogaamisessani on ollut kolme vaihetta. Ensimmäinen oli ns. kirjoita tuska ulos itsestäsi ja opettele vähän kirjoittamaan. Ei tullut vastakaikua, eikä paljon muutakaan ensimmäiseen sataan kirjoitukseen. Sitten syntyi ”Päivän Tolvanen” ja tarinoita Tolvasen maailmasta ja vähän muustakin mediamaiseen tyyliin. Samalla blogistani tuli suosittu kirjoitusalusta muiden asiantuntijoiden ja näkijöiden aistimuksille. Suosituimmat kirjoitukset ovat yhä edelleen muiden kuin itseni kirjoittamia. Kuvituksena käytimme lähinnä Italiasta kännykällä otettuja lomakuvia. Ristiriidat, kontrastit ja uuden maailman käsittely vanhaan peilaten on aina viehättänyt minua.

Olin vähällä lopettaa kun tuntui viime keväänä että kaikki on jo kirjoitettu tuhanteen kertaan. Hain ajatuksia, kuten aina teen, tulevaan lähipiiriltäni ja erityisesti Sami Jämseniltä joka on Goninin huikea suunnittelija. Mies mm. Tuukkatemonen.com takana ja viestijat.fi sekä Digitalist Networkin, Rome Advisorsin jne. konseptin rakentajana. Todellinen velho ja veli yhteiseen tekemiseen. Monta hyvää retkeä takana.

Samin idea oli jollain tavalla kiteytettynä: Kirjoita vähemmän, enemmän asiaa, tykimmin, suoraan silmiin ja omalla nimelläsi. Kuvakonsepti keksittiin lainata Virginin Richard Bransonilta. Richard on aina jossain ”matkalla” milloin hawajipaita tms. Päällä puhumassa omaansa tai yhtiönsä asiaa. Nerokas tapa muuten Virginiltä markkinoida mm. Lentoyhtiön palveluita.

Kuvamaailmaksi halusin mahdollisimman paljon omaa sielunmaisemaani. Kahviloita, muistikirjoja, taidemuseoita ja asemia. Vietimme kaksi päivää Frankfurtista josta löytyi kaikki tarvittava. Hotelli, pilvenpiirtäjiä, asemia, lentokenttä ja museoita hyvine kahviloineen. Mainoskuvien sijaan halusimme kuvata Tolvasen maailmaa. Siksi kuntopyörät, -salit, kahvilat, Gt:t, oluset ja kaikki kuten oikeastikin. Palvelun ilmeeseen halusimme ja haimme kontrastiksi muotimaailman parhaita julkaisuja. Ajatuksia Vanity Fairin ja Voguen areenoilta.

Pelkäsin vastaanottoa aika paljon. Ajattelin lukijoiden kaikkoavan ja asiakkaiden häiriintyvän. Vastaanotto oli päinvastainen.

Hyvä kun joku kirjoittaa nimellään ja kasvoillaan.

Joku huutelee narsistia, vaikka ei minua aidosti tunne ollenkaan. Se laitettakoon väittäjien oman typeryyden laariin. Olen itse yrittänyt olla tuomitsematta ihmisiä ilman aitoa kohtaamista heidän kanssaan. Yrityksiä on vähän eri asia aina silloin tällöin sivaltaa 😉 Sanottakoon ettei konserneissa aina tahdo viisaus olla voitolla.

Koska olen halunnut tehdä asioita ammattimaisesti olen paljon pohtinut myös persoonaani puhujana ja kirjoittajana. Tähänkin olen muuten käyttänyt ammattiapua, suosittelen! Minut kohtaavat sanovat usein, että olenkin paljon vakuuttavampi puhujana kuin kirjoittajana. Olenkin puhunut ”ammatikseni” vuosikausia ja kirjoittanut vasta muutaman… Ei ihme jos elävä versio vaikuttaa enemmän. Hyvä niin ja harjoitellaan vielä tätä kirjoittamistakin.

Onko ”yritysmuotoilija” konsultti, auttaja, artisti vai puku-ukko?! Välillä kaikkea ja paljon siltä väliltä. Vanhemmiten liituraidat ovat alkaneet ahdistamaan ja tennarit innostamaan, mutta totuus lienee jossain keskitiessä. Keski-ikäisen on parempi näyttää itseltään kuin edellisen kevään abiturientilta. Liian vanhaksikaan ei tarvitse ruveta kun tuntuu vielä omassa päässä varsin villeltä.

Matka jatkuu ja hyviä juttuja tiedossa myöskin ensi vuoteen. Tänä vuonna olen saanut puhua sydämeni pohjasta, sama keikkailu jatkuu ensi vuonnakin. Yritän kirjoittaa jos sanottavaa riittää ja ennen kaikkea elää kuten opetan. Jakaa asioita joista välitän, auttaa ihmisiä ja yrityksiä parhaani mukaan. Uskon antavien myös saavan niin hengessä kuin materiassakin. Uskon matkan olevan todellinen tekemisen päämäärä. Uskon ihmisiin ja heidän intohimoonsa luoda uutta. Uskon siihen että yhdessä voimme tehdä aivan mitä tahansa. Uuden ja vaikean tekeminen on minulle ehtymättömän inspiraation lähde. Jaetaan sitä ja innostusta kaikille siitä kiinnostuneille.

Ai niin se V, no se syntyi n. 15v. Sitten kun jaksanut kirjoittaa Ville vaan kuittasin sähköpostit pelkällä V:llä, Twitterissä oli sitten helppo ottaa käyttöön #V