Olen viimeiset viisi vuotta rakentanut ajattelua, työkaluja ja toimintamalleja johtoajatuksella Board As a Service – isäarvokas hallitus. Tänä vuonna olen kiteyttänyt ja jalostanut ajatuksia tekoälyn avulla. Pyysin Chatgpt 5 kielimallia kirjoittamaan journalistisen esseen ajattelusta, sen arvosta jne eri osapuolille. 

Tekoälyn tuoma apu on jo nyt huikeaa ja tämä on selvästi vasta aivan alkua. Oma ajattelu kehittyy, kun käy vuoropuhelua kielimallien kanssa. Samalla omia hajatuksia on helpompi kiteyttää ja muistaa mitä milloinkin on eri asioista ajatellut. Wow!

Tausta: kun perinteinen hallitustyö ei riitä

Moni yrittäjä ja omistaja on huomannut, että perinteinen hallitustyöskentely tuo vain vähän lisäarvoa kasvuyritykselle. “Yrittäjä- ja perheomisteisissa kasvuyrityksissä perinteisestä hallitustyöskentelystä on vähän jos juuri mitään lisäarvoa”, tiivistää konsultti ja hallitusammattilainen Ville Tolvanen . Tyypillinen hallitus kokoontuu vain muutaman kerran vuodessa, jolloin jäsenet “tarinoivat tai pahimmillaan viisastelevat yrittäjien ja yrityksen elämästä” ilman konkreettista hyötyä . Hallitustyötä on myös moitittu liian sulkeutuneeksi ja staattiseksi: se ei hyödynnä verkostoja eikä mukaudu riittävästi ympäristön ja yrityksen muuttuviin tarpeisiin .

Juuri tähän ongelmaan Tolvanen tarjoaa ratkaisuksi BAAS-ajattelun. BAAS (Board as a Service) eli “hallitus palveluna” on konsepti, jossa hallitus nähdään omistajille ja johdolle tarjottavana palveluna – ei pelkkänä lakisääteisenä pakollisuutena. Tolvasen mukaan BAAS on syntynyt henkilökohtaisesta kokemuksesta ja turhautumisesta vanhanaikaiseen hallituskulttuuriin. Hän kertoo konseptin saaneen alkunsa “tyytymättömyydestä vallitsevaa hallituskulttuuria kohtaan” ja palavasta halusta kehittää hallitustyöstä omistajille aidosti lisäarvoa tuottava prosessi . Taustalla on Tolvasen pitkä kokemus strategiakonsulttina, johtajana ja hallituksen jäsenenä sekä Omistajat.org-yhteisössä tehty kehitystyö . BAAS-ajattelun tavoitteena on uudistaa hallitustyö digiaikaan ja muuttaa se yrityksen menestystä aidosti edistäväksi tekijäksi – Tolvasen mukaan malli soveltuu niin startupeille kuin suuryrityksillekin .

Tolvanen ryhtyi systemaattisesti kehittämään BAAS-ideaa muutama vuosi sitten huomattuaan, ettei digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetä elleivät omistajat itse aktivoidu uudistamaan hallitustyöskentelyä . Tuloksena syntyi BAAS-konsepti osana laajempaa omistajuuden kehittämisen ohjelmaa. “Syntyi Omistajat.org, useita omistajuuden johtamisen työkaluja, ja BAAS -ajattelu (Board As A Service) hallitustyön kehittämiseen”, Tolvanen kertoo katsauksessaan . Vuoden 2021 aikana hän toimi jo viidessä yrityksessä, jotka kaikki hyödynsivät BAAS-mallia omalla tavallaan . Näiden kokemusten perusteella BAAS on kiteytynyt joukoksi periaatteita ja toimintatapoja, joilla hallitustyöstä saadaan dynaamisempi ja arvokkaampi osa yrityksen johtamista. Seuraavissa luvuissa perehdytään BAAS-ajattelun keskeisiin periaatteisiin, käytännön toteutukseen sekä siihen, millaista arvoa tämä malli voi tuoda erityisesti yritysten omistajille.

BAAS-ajattelun keskeiset periaatteet

Tolvanen on määritellyt joukon periaatteita, joihin Board as a Service -ajattelu nojaa. Keskeistä on hallitustyön roolin muutos reaktiivisesta valvojasta proaktiiviseksi kumppaniksi. BAAS-ajattelun ytimessä ovat ainakin seuraavat periaatteet :

1. Proaktiivinen yhdessä tekeminen: Hallituksen toimintatapa siirtyy reagoinnista ennakoivaan yhteispeliin omistajien ja johdon kanssa. Hallitus ei ole passiivinen kumileimasin vaan aktiivinen sparraaja. “Hallitustyön painopiste on siirrettävä eteenpäin” kohti strategian, investointien, innovaatioiden ja tuloksenteon sparrausta . Tämä edellyttää agendan uudistamista, tiedon parempaa hyödyntämistä ja digiajan työkalujen käyttämistä hallitustyön tukena .
2. Reaaliaikainen tiedolla johtaminen: Perinteiset irralliset hallitusmateriaalit ja kokousraportit korvataan ajantasaisella datalla ja yhteisellä tilannekuvalla. Tolvanen korostaa, että yritystä on johdettava dataan pohjautuvien insightien avulla siten, että “johto määrittelee KPI:t ja hallitus, omistajat ja johto seuraavat samaa dataa asemasta riippumatta” . Hallituksen kokoukset eivät saa olla eilisen lukujen kertausta, vaan fokuksen on oltava tämän päivän tilanteessa ja huomisen haasteissa .
3. Erikoisosaamista ja oppimista yritykselle: BAAS-ajattelussa hallituksen kokoonpano ja rooli rakennetaan tuomaan yritykseen sellaista osaamista, näkemystä ja haastoa, jota talon sisältä ei löydy. Hallitus “opettaa ja sparraa yritystä ja sen johtoa eikä toisinpäin” . Toisin sanoen, hallitukseen hankitaan ammattilaisia, joilla on syvää liiketoimintaosaamista ja aikaa paneutua yhtiön kehittämiseen – ei henkilöitä, joita “on raahattava perässä” ja jotka pitävät hallitusta vain kevyenä harrastuksena .
4. Arvon luonti kokousten välillä: Suurin osa hallituksen tuottamasta lisäarvosta syntyy varsinaisten kokousten ulkopuolella. BAAS-mallissa hallituksen työ muotoillaan hankkeiksi, työryhmiksi ja projekteiksi, joilla viedään strategiaa käytäntöön. “Varsinainen arvo luodaan kokousten välissä, hankkeissa, työryhmissä ja keskusteluissa”, Tolvanen linjaa . Hallituksella on hyvä olla oma tehtävälista tai hankesalkku, jonka avulla jäsenten osaaminen saadaan osaksi yrityksen arkea . Tarvittaessa hallituksen jäsenet voivat jalkautua tukemaan operatiivista tekemistä rajatusti ja sovitusti – tärkeintä on, että roolit ovat selvät eikä kyse ole hallituksen puuttumisesta päivittäisjohtamiseen vaan strategian jalkauttamisesta .
5. Digitaaliset työkalut ja jatkuva vuorovaikutus: Jotta edellä mainitut asiat toteutuvat ketterästi, tuodaan hallitustyö digiaikaan. Tolvasen mukaan “hallituksen työkalut on tuotava digiaikaan” – kyse ei ole niinkään siitä mitä alustaa käytetään, vaan siitä miten niitä käytetään . Hallitustyöhön otetaan mukaan vähintään yksi digitaalisen osaamisen omaava henkilö, joka varmistaa, että modernit alustat (esim. Teams, Slack, Whatsapp) tulevat täysimääräisesti hyödynnetyiksi . Näin viestintä on jatkuvaa, tieto kulkee ajasta ja paikasta riippumatta, ja hallituksen jäsenillä on kaikki materiaali “taskussaan” reaaliaikaisesti eikä vain pöytäkirjan liitteinä sähköpostissa . Tavoitteena on, että hallitus ei ole yritysjohdon rasite vaan päinvastoin mahdollistaja .

Hallitus palveluna käytännössä

Miltä BAAS-malli näyttää arjen tasolla? Keskeistä on rakentaa hallitustyölle selkeä prosessi ja rytmi, joka nivoutuu yrityksen strategian toteutukseen. Ensimmäinen askel on varmistaa, että yrityksellä on kirkas yhteinen suunta: yhtenäinen strategia kiteytettynä ymmärrettävään tarinaan. Strategia pilkotaan konkreettiseksi “pelikirjaksi”, jossa on määritelty keskeiset tavoitteet, mittarit ja kehityshankkeet . Tolvanen korostaa, että hyvä strategia täytyy viedä arkeen: “Suunnitelmasta tulee toiminnan kautta totta, kun hallituksella ja johdolla on selkeä pelikirja kehityshankkeineen” .

Seuraavaksi luodaan vuosikello eli aikataulu, jonka mukaan hallituksen sparraus etenee yrityksen tilikauden rytmissä . Hallituksen ja johdon yhteiset tapaamiset – olivat ne sitten muodollisia kokouksia tai epävirallisempia työpajoja – aikataulutetaan strategian ja hankkeiden mukaisesti. BAAS-mallissa hallituksen rooli laajenee perinteisestä kokousformaatista jatkuvaan vuoropuheluun: hallitus voi pitää virtuaalisia välipalavereita, järjestää teematyöpajoja tietyistä haasteista ja osallistua tarvittaessa projekteihin sparraajina. Tolvasen mukaan “sparraus voi sisältää työpajoja, projekteja, kehityshankkeita ja muita yritystoimintaa edistäviä asioita”, jotka tuovat ulkopuolista osaamista yrityksen käyttöön .

Konkreettinen työkalu BAAS-hallituksessa on tehtävä- ja hankelista, jota ylläpitämällä varmistetaan, että hyvät ideat muuttuvat toiminnaksi . Hallituksen jokaiselle jäsenelle tai pienryhmälle voidaan antaa vastuuta tietyn kehityshankkeen edistämisestä hallitustyön ohessa. Näin “puheesta tulee totta”, kuten Tolvanen muotoilee – eli päätökset ja suunnitelmat etenevät eivätkä jää pöytäkirjojen sivuille . Tietoa projektien ja yrityksen tilanteen edistymisestä jaetaan jatkuvasti digialustan kautta kaikille osapuolille. Esimerkiksi ajantasainen dashboard keskeisistä mittareista voi olla kaikkien (omistajien, johdon ja hallituksen) saatavilla, mikä luo jaetun tilannekuvan. Kun kaikki pysyvät kartalla yrityksen kehityksestä reaaliajassa, hallitus voi reagoida nopeasti ja tehdä päätöksiä ketterästi ilman kuukausien viivettä .

Tolvanen painottaa, että BAAS voidaan toteuttaa joustavasti yrityksen tarpeiden mukaan. Se voi tarkoittaa täysin virallista hallitusmallia uusin toimintatavoin, tai vaihtoehtoisesti advisor board -tyyppistä järjestelyä, jossa yrityksen ulkopuoliset neuvonantajat sparraavat johtoa jatkuvasti . Oleellista on ammattimainen ja systemaattinen ote: hallitustyö suunnitellaan ja organisoidaan kuin mikä tahansa yrityksen kriittinen prosessi. Tämä on vastakohta vanhalle mallille, jossa hallitus kokoontuu rutiininomaisesti vain “hallinnollisen pakon vuoksi” . BAAS-hallituksessa roolit, pelisäännöt ja viestintäkäytännöt sovitaan selkeästi etukäteen, jotta tiivis yhteistyö omistajien, hallituksen ja operatiivisen johdon kesken sujuu kitkattomasti.

Hyödyt ja arvo omistajille

BAAS-ajattelun lupaus omistajille on merkittävä: hallitustyöstä tulee sijoitettu pääoma, joka tuottaa näkyvää lisäarvoa yritykselle. Tolvasen mukaan “taitava omistaja tilaa itselleen aidosti arvoa tuottavan hallituksen” – eli omistaja voi ja sen tulee vaatia hallitukselta enemmän kuin vain lakisääteistä minimisuoritusta. BAAS-mallissa hallitus toimii omistajan strategian toteuttajana ja arvon kasvattajana. Kun omistajien tahtotila, hallituksen työskentely ja yrityksen kehityssuunnitelmat saadaan saumattomasti yhdistettyä, tuloksena on tehokkaampi ja tavoitteellisempi yritystoiminta . Tolvasen saaman palautteen mukaan BAAS-malli tuo hallitustyöhön energiaa, uusia ajatuksia, innostusta ja osaamista – eli juuri niitä aineksia, joilla yrityksen arvoa kasvatetaan .

Käytännön esimerkit tukevat näitä väitteitä. Useat yritysten omistajat ovat julkisesti kiittäneet BAAS-tyyppistä otetta Tolvasen hallituskausilla. Esimerkiksi erään perheyrityksen omistaja kertoo, että Tolvasen puheenjohtajakaudella “perinteisestä perheyhtiöstä [on] muokattu ammattimaisesti johdettu konserni” ja omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyö on parantunut – mikä on “panoksellaan kasvattanut merkittävästi yrityksen arvoa” . Toisessa tapauksessa pitkäaikainen yhteistyö hallituksen jäsenenä ja omistajien neuvonantajana “on kasvattanut konsernin arvoa, uudistanut yritystoimintaa ja sparrannut tekemistä laajasti” yrityksessä . Tällaiset kokemukset vihjaavat, että BAAS-lähestymistapa voi tuoda suoria taloudellisia hyötyjä: nopeampaa kasvua, parempaa kannattavuutta ja korkeampaa omistaja-arvoa.

Omistajille BAAS merkitsee myös parempaa mielenrauhaa ja näkyvyyttä yrityksen tulevaisuuteen. Kun hallitustyö on ammattimaista, suunnitelmallista ja nojaa dataan, omistajalle syntyy tyytyväisyyden ja hallinnan tunne oman yrityksen ohjaamisesta . Yhdessä tekeminen luo luottamusta – hallitus ei ole uhka, vaan omistajan paras työkalu. “Hyvä hallitus on palvelua yrityksen omistajille, yhtiölle ja sen johdolle”, Tolvanen muistuttaa . Tällainen hallitus auttaa omistajaa näkemään pidemmälle tulevaisuuteen: se pystyy luomaan skenaarioita, innovoimaan uutta ja rakentamaan resilienssiä liiketoimintaan muuttuvissa olosuhteissa . Omistajalle BAAS tarjoaa siis mahdollisuuden nojata asiantuntevaan kumppaniin, joka vie eteenpäin omistajan tahtoa silloinkin, kun tämä ei itse ehdi kaikkea. Eräässä mielessä BAAS demokratisoi huippuosaamisen: myös pienemmät tai perheomisteiset yhtiöt voivat saada käyttöönsä samanlaista strategista osaamista ja sparrausta, mikä aiemmin oli ehkä vain suuryritysten ulottuvilla.

Kriittinen analyysi ja tulevaisuuden näkymät

Journalistisesti tarkasteltuna BAAS-ajattelussa on havaittavissa selvä vastaus aiemmin tunnistettuihin ongelmiin hallitustyössä. Se modernisoi hallituksen roolin, mutta samalla herää kysymys: onko konseptissa mitään aidosti uutta, vai onko kyse hyvin toteutetusta perushallitustyöstä? Tolvanen itsekin myöntää pohtineensa tätä. Hän kertoo erään perinteisen hallitusammattilaisen todenneen, että “heilläkin on kaikki nämä käytössä” viitaten BAAS-mallin elementteihin . Kaikki hyvät hallitukset pyrkivät luomaan arvoa, mutta BAAS korostaa tekemisen laatua ja systemaattisuutta. Kyse ei ole vain toimenpidelistasta, vaan ajattelutavan muutoksesta: yritys ei tyydy hallitukseen, joka “laahaa perässä”, vaan edellyttää hallitukselta aktiivista roolia kehittämisessä . BAAS on tavallaan kokoelma parhaiksi havaittuja hallituskäytäntöjä puettuna uuteen konseptiin – eräänlainen hallitustyön Leatherman-monitoimityökalu, kuten Tolvanen leikillisesti vertaa: “hyvä moneen asiaan, mutta ei sillä yksin taloa rakenneta” . Toisin sanoen BAAS ei itsessään takaa yrityksen menestystä, jos perusasiat – kuten kannattava liiketoimintamalli ja osaava johto – eivät ole kunnossa. Se on kuitenkin monipuolinen väline, joka voi vauhdittaa yrityksen kehitystä merkittävästi, mikäli sitä käytetään oikein.

Skeptikot saattavat myös huomauttaa, että BAAS vaatii paljon aikaa ja omistautumista hallituksen jäseniltä. Kaikki eivät ole valmiita muuttamaan rooliaan näin aktiiviseksi – erityisesti, jos he ovat tottuneet perinteiseen kokousmalliin ja siihen perustuvaan palkkioon. Tolvanen kritisoi suoraan vanhaa kompensaatiokulttuuria: “Mikäli hallitusten jäsenten palkkio perustuu kokouskäytäntöön, on palkkiojärjestelmä vanhentunut” . Muutos saattaa kohdata vastarintaa erityisesti konkarijäseniltä, jotka eivät halua luopua “leppoistavasta” hallitusroolista . Toisaalta uudet sukupolvet ja kasvuhakuiset yritykset voivat nähdä BAAS-mallin odotettuna päivityksenä hallitustyöhön.

Tulevaisuudessa BAAS-ajattelu saattaa hyvin yleistyä osaksi hyvän hallitustyön normaalia käytäntöä – ainakin elementteinä, vaikkei termiä käytettäisikään. Yritysten toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin, ja hallituksilta vaaditaan ketteryyttä, strategista näkemystä ja valmiutta tarttua mahdollisuuksiin sekä riskeihin ennakoiden. Tolvanen ennakoi, että 2020-luvulla hallitusten rooli yrityksissä muuttuu väistämättä: “Pandemiaa edeltävä aika ei palaa, vaikka kuinka sitä moni hallituksessa toivoisikin” . BAAS on yksi vastaus siihen, miten hallitukset voivat uudistua tämän ajan vaatimuksiin.

Yhteenveto: BAAS ja omistajan asialla

Board as a Service edustaa uutta ajattelutapaa, jossa hallitus valjastetaan aktiivisesti palvelemaan yrityksen omistajia ja edistämään yrityksen kehitystä. Tolvasen BAAS-mallin periaatteet – proaktiivisuus, dataohjautuvuus, erikoisosaaminen, jatkuva arvontuotto ja digialustojen hyödyntäminen – muodostavat yhdessä vision hallitustyöstä, joka on aidosti lisäarvoa tuottava osa yrityksen johtamista. Käytännössä BAAS tarkoittaa strategian systemaattista jalkauttamista hallituksen tuella, tiivistä vuorovaikutusta ja sparrausta sekä omistajien, hallituksen ja johdon pelaamista yhtenä tiiminä yhteisen päämäärän eteen.

Omistajille BAAS tarjoaa houkuttelevan lupauksen: heidän omistajastrategiansa ei jää kansioon pölyttymään, vaan hallitus auttaa tekemään siitä totta arjessa. Hyvin toteutettuna BAAS voi nostaa yrityksen arvoa, parantaa päätöksenteon laatua ja tuoda kilpailuetua hyödyntämällä kokemusta ja osaamista, joka muuten jäisi käyttämättä. Kuten Tolvanen on todennut, jokainen yritys – omistajineen ja johtajineen – hyötyy osaavasta ulkopuolisesta sparrauksesta . BAAS kiteyttää tämän ajatuksen konkreettiseksi toimintamalliksi. Vaikka se ei ole taikaratkaisu kaikkiin ongelmiin, BAAS näyttää suuntaa tulevaisuuden hallitustyölle: avoimempaa, aktiivisempaa ja omistajan arvoa aidosti palvelevaa.

Lähteet: Ville Tolvasen blogikirjoitukset ja puheenvuorot BAAS-ajattelusta sekä Boardman-verkoston keskustelutilaisuuden yhteenveto , joista on poimittu Tolvasen näkemyksiä tukevia havaintoja. Tolvasen keskeisiä BAAS-aiheisia kirjoituksia ovat mm. “Board as a Service (BaaS)” (16.9.2020) , “Board as a Service (BaaS) 3” (3.12.2020) , “Hallituspalvelu” (15.12.2020) sekä “Baas (Board as a Service) historia” (3.5.2021) , joihin tämä essee pohjautuu. Lisäksi taustatietoja on hyödynnetty Tolvasen myöhemmistä kirjoituksista, kuten “Tuhannen päivän marssi” (28.2.2022) , joissa hän kuvaa BAAS-ajattelun kehittymistä osana laajempaa omistajuuden ja hallitustyön uudistamisen visiota.