Vuosituhannen vaihteessa yritysmaailmassa juhlivat Amerikkalaiset korporaatiot ja investointipankit. Teknokuplan jälkeen ryhdyttiin kiivaasti kasvattamaan, fuusioimaan ja ostamaan yrityksiä lainarahalla. Monelle toimialalle syntyi uusia velkavetoisia jättiläisiä ja investointipankit palkkasivat tuhansia uusia ihmisiä. Ei enää. Korporaatioiden aikakausi päättyi Lehman Brothersin konkurssiin syksyllä 2008. Milloinkahan suomalaiset yritysjohtajat ymmärtävät korporaatioiden aikakauden päättyneen hyvän aikaa sitten?
Korporaatioiden aikakaudelle oli tyypillistä integroidut, kasvottomat jättiyritykset. Oli hienoa olla Morgan Stanley, Nokia, ABB, Microsoft, Nordea, Pepsi Cola tai joku muu toimialan jättiläinen. Yrityksen kiiltävä käyntikortti tuli kauan ennen ihmistä. Yrityksen voima ennen yksilön voimaa. Näissä, ja monissa muissa ”one-company” strategian yhtiöissä oli tuomittavaa olla yksilöllinen, kasvollinen tai persoonallinen. Syntyi yrityskulttuureja, joita ajettiin teknokratian voimin. Syntyi yrittäjyyttä, joka lähti ahneuden suunnittelupöydistä eikä ihmisestä.
Ihminen ei yleensä virheistään opi. Talouskuplakin häviää taakse ja ahneus valtaa aikakauden. Ahneuden aika on myös kasvun aikaa. Kasvulla rakennetaan uutta ja parempaa maailmaa. Ilman kasvua säästämme itsemme hengiltä. Ilman kasvua jäämme historiaan uusien kasvojen vallatessa markkinoita. Parhaiten kasvua rakentavat yritykset, jotka haistavat ajan hengen ennen muita.
Yrityskulttuurit ovat uusi musta. Aikaamme johtavat kasvolliset yrittäjäsankarit, Richard Bransonin, Jeff Bezoksen & Mark Zuckerbergin johdolla. Maailman arvokkaimman yrityksen johtajat Applella esiintyvät julkisuudessa poolopaidoissa hippeilen. Uudet kasvuyritykset kilpailevat parhaista tekijöistä esittelemällä avoimesti tekijöitä, toimintaansa ja tekemisiään. Supercell, Rovio, Reaktor & Futurice ovat kaikki yrityksiä, joista tiedät enemmän kuin yhdestäkään perinteisestä yrityksestä. Luulen jokaisen edellä mainitun menevän myös ennemmin tai myöhemmin hyvin kaupaksi.
Mitä hyötyä kiinnostavasta, avoimesta ja innostavasta yrityskulttuurista on? Se on kultaakin arvokkaampaa, sillä se tekee yrityksestä huomiomagneetin. Parhaat omistajat, hallituksen jäsenet, alihankkijat, kumppanit ja työntekijät. Kaikki haluavat olla voittavassa joukkueessa, eikä huomenna kaatuvassa korporaatiossa töissä.
Suomi on vielä korporaatioiden luvattu maa. Omistajat hyssyttelevät johtajien kasvusuunnitelmia, johtajat kärvistelevät talouskriisin peloissa, työntekijät pyrkivät tutkan alle irtisanomisten ja lomautuksien välttämiseksi. Fazerin, VR:n tai Keskon johtajat viisveisaavat julkisuuden luomista mainetahroista. Kuvitellaan että asiat katoavat vaikenemalla.
Avoimien yrityskulttuurien aikana kasvottomat korporaatiot raadellaan julkisuudessa surutta. Pienikin virhe antaa luvan lyödä kapitalistia. Vehviläisen maine ei toivu Finnairista vielä vuosiin. Tarvitaan suurempaa ihmisyyttä, halua ja innostusta luoda johtajuutta, jota on helppo seurata. Tarvitaan rohkeutta ja avoimuutta kertoa tarinaansa ja ponnistaa eteenpäin. Tarvitaan hyvää pelisilmää ymmärtämään, että yritys voi menestyä vain jos sen jokainen työntekijä haluaa voittaa. Käskytysten aika on ohi. Elämme ihmisten välisen vallankäytön aikaa.
KIRJOITA KOMMENTTI
Sari Pauninsalo
2013-02-11 15:01:13
Olen kanssasi varsin samaa mieltä. Mutta miksi rajaat tämän koskemaan vain yrityksiä. Ihan samat ihmisyyteen pohjaavat johtamisarvot ratkaisevat menestyksen ja työhyvinvoinnin myös julkishallinnossa.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-02-11 15:18:48
Olet oikeassa! asia koskee kaikkea missä ihmiset toimivat. Ajatuksissani olivat korporaatiot ja erityisesti "zeitgeist" koska usein isoja yrityksiä pidetään varsin tehokkaina... Kiitos tästä!
Lisää kommentti
Nella Samu (@NellaSamu)
2013-02-11 19:22:27
Hyvä kannanotto. Yrityskulttuuri todellakin tarvitsee muutosta.
"Yritys voi menestyä vain, jos sen jokainen työntekijä haluaa voittaa". Hieno lause, jota kukaan ei toivottavasti ohita itsestäänselvyytenä ja pelkällä olankohautuksella. Siinä on tahtotila, mutta miten se tehdään? Yrityskin on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki eli mitkä ovat ne keinot, joilla yrityksen jokainen työntekijä saadaan puhaltamaan yhteen hiileen?
Työntekijöiden tyytymättömyys nousee melkoisella varmuudella huonosta johtamisesta. Siitä, että joku jossain norsunluutornissa sanelee miten pitäisi tehdä, mutta ei koskaan vaikkapa henkilökohtaisesti tapaa niitä ihmisiä, joiden odottaa toimivan ehtojensa mukaisesti. Pitää laskeutua alas sieltä tornista ja antaa työntekijöiden osallistua keskusteluun, jotta päästään pois käskyttämisen kulttuurista. Kuinka motivoida koko tiimi pelaamaan samassa joukkueessa? Se on varmasti paljon muutakin kuin se, mitä avoimesti ulospäin näytetään. Jos sinä olisit ratkaisevassa asemassa, niin miten sen tekisit?
Hups. Tulipa paljon kysymyksiä ilman mitään selkeää omaa kantaa. Pitää pistää mietintään.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-02-11 19:40:35
Hyvä avaus! lupaan pohtia ja palata. "Mitä minä tekisin..." mikä on se "voittavan joukkueen malli?" Hm. Kiitos Nella. Keep up the good work!!!
Lisää kommentti
Jani Aaltonen
2013-02-11 21:20:48
Hieno artikkeli. Tällaista keskustelua tarvitaan Suomessa.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-02-12 04:59:26
Kiitos Jani! erityisesti osallistumisesta.
Lisää kommentti
Mikko Anttila
2013-02-11 21:26:32
Kirja kirja kirja...koska koska koska...helmi teksti taas
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-02-12 05:00:14
Kuka kirjan lukisi? Verkko on ääretön, ehkäpä ikuinenkin. Kirjan kirjoittaminen menisi aivan omaan piikkiin ;) Tosin julkkarithan olis aina kiva juhlia.
Lisää kommentti
Pasi Sillanpää
2013-02-12 14:40:31
Hei!
Opportunisti täällä taas...
Ei kannata sekoittaa keskenään hyvin ja huonosti johdettuja korporaatioita. Apple on kyllä mittakaavaltaan myös korporaatio, mutta luultavasti hyvin johdettu sellainen. Suomessa korporaatioita ei kovinkaan paljoa ole. Ne joiden kanssa olen ollut läheisemmissä tekemisissä, toimivat vakamielisesti paremman johtamisen puolesta. Ja niissä myös tehdään asioita sen hyväksi.
Suomen parhaimmin johdettuihin yrityksiin kuuluu historialtaan aika vanha Kone. Se on korporaatio, joka pystyy näyttämään esimerkkiä muille. Samoin kannattaa seurata muutamia muita monella mantereella toimivia suomalaisyrityksiä.
Tulevaisuus ei suinkaan näytä huonolta suurten korporaatioiden suhteen. Aiheesta on paljon tutkittua tietoa. Yritysmaailma polarisoituu entistä enemmän. Tulevaisuudessa merkittävimmät ryhmät ovat 1) Suuret korporaatiot, joilla on valtaa enemmän kuin niillä mailla joissa ne toimivat. 2) Verkostoituneet yritykset, jotka yksin ovat pieniä, mutta verkoston kautta toimien pystyvät haastamaan suuriakin pelureita. 3) Erilaisten vihreiden tai sosiaalisten asioiden ympärille muodostuneet yritykset, jotka kykenevät tuomaan etiikan toiminnan ytimeen.
Korporaatioiden on kyettävä ottamaan vastuuta ja niiden toimintaa seurataan tarkasti. Johtajat ovat luupissa ja heidän mahdollisuutensa elää avoimesti omaa elämäänsä on rajoitettu. Tämä johtuu siitä, että kansainvälisen yrityksen johtaja joutuu toimimaan useassa toisistaan erilaisessa kulttuurissa. Se mikä meillä ei ole sallittua tai on paheksuttavaa, saattaa toisessa kultuurissa olla toivottavaa.
Suuruuden ekonomia ei ole kadonnut. Kiinalaiset ovat sen jo osoittaneet. He pystyvät mittakaavaetujensa turvin sijoittamaan suuria summia asioihin, mihin muilla ei ole varaa. Kun Kiinalainen suuryritys omistaa kaikki Afrikan merkittävät satamat ja niille johtavat rautatiet, niin arvatkaapa kuka käärii voitot? Tämä on kohta todellisuutta, ei vain haavetta. Korporaatio ei siis katoa, Korporaatioiden omistus saattaa sen sijaan muuttua, ja se vasta onkin mielenkiintoinen uhkakuva...
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-02-12 15:51:52
Heips! Kiva kun osallistut. Olen kanssasi kaikesta samaa mieltä. Korporaatioita on toki hyviä ja huonoja. Kone on loistava esimerkki hyvin johdetusta korporaatiosta. Lähinnä tavoitteeni oli pohtia ajankuvaa ja sitä mitä isot voisivat pieniltä oppia. Ja päinvastoin.... Terkut! lisää!!! V
Lisää kommentti
Lisää kommentti