Olen vuosia tutkinut ja opiskellut sijoittamista. Tänä kesänä ryhdyin miettimään, onko kasvumarkkina kuumentunut pisteeseen, jossa koko käsitteen sijoittaminen merkitys on sumentunut. Ainakin osa sijoittamisen perusasioista tuntuu olevan huumassa hukassa.
Tässä kohtaa sanakirjasta on vain vähän apua. Sijoittaminen kytketään usein osakkeiden ostamiseen. Sijoittajapalstoilla ja mediassa sijoittamisesta kuvataan usein automaattisena tapana tienata rahaa. Ostat hyviä yhtiöitä, tienaat osingot ja yhtiöiden hinta pörssissä kasvaa. Aika latteaa.
Sijoittamisessa on kysymyksessä rajoitetun ja hallitun riskin ottamisesta tuoton ansaitsemiseksi. Sijoituksessa on oltava aina mukana ainakin kolme asiaa. Panos, riski ja tuotto. Myös omistuksen likviditeetti ja aikajänne kuuluvat olennaisesti sijoittamiseen. Ostamalla Nokian osaketta osallistut yhtiön riskeihin ja lyöt vetoa siitä, että johto onnistuu kääntämään laivan suunnan lopullisesti. Samalla sidot omat rahasi kiinni jättiyhtiön liiketoiminnan tukemiseen.
Sijoittamista kannattaa aina miettiä juuri kolmen asian kautta. Mitä sijoitan, minkä riskin kannan ja millaista tuottoa panokselle on tarjolla. Sijoittamista voi pitää paljon osakkeiden ostoa laajempana asiana. Kahden vuoden sijoitus MBA-tutkintoon voi olla elämäsi paras sijoitus. Sijoittamalla itseensä, perheeseen, asumiseen tai muuhun hyvinvointiin voi ”tienata” paljon enemmän kuin rahoitusinstrumenteillä koskaan elämässä.
Kasvumarkkinoilla osakkeiden hinnat ovat pilvissä. Voit nauttia ajatuksesta ryhtyä Marimekon omistajaksi, ajatella sijoittavasi suomalaiseen muotiteollisuuteen, mutta samalla sinun on hyväksyttävä jäätävä viidensadankahdeksankymmenen miljoonan euron arvostus yhtiölle. Päivän hintaan on ladattu ainakin seuraavan kolmenkymmenen vuoden tulos nykyvauhdilla. Aika kallista, eikö?
Todellisuudessa markkinoilla kaikki sijoittajat kilpailevat hyvistä sijoituskohteista ja tuotoista. Odotukset laskevat, kun parempaa ei ole tarjolla. Siksi tavissijoittajan kannattaa pohtia myös vaihtoehtoja sijoittaa listattujen yritysten ulkopuolelle. Listaamattomiin yhtiöihin, yrityslainoihin, asuntoihin yms. Pääsee mukaan vähemmällä kilpailulla ja arvostuksella. Ainakin välillä.
Sijoittajalla on periaatteessa mahdollisuus sijoittaa listattuhin tai listaamattomiin osakkeisiin, kiinteistöihin ja muuhun infraan, itseensä tai omaan yrittämisen. Kannattaa miettiä, millaista riskiä sietää, mistä sijoitus maksaa vähintään itsensä takaisin ja mitä haluaa omistaa. Yrittävällä riskit ja vastaukset ovat omissa käsissä, mitä pienempi on osuus omistuksista, sitä vähäisempi on mahdollisuus vaikuttaa sijoitusten tulevaisuuteen.
Kulunut kesä oli tukahduttavan kuuma kaikille sijoittajille. Nousevien kurssien ja numeroiden keskellä pelko romahduksesta kasvaa. Lähes ”kaikki” ovatkin asiasta jo varoittaneet. Itse tykkään seurata myös mitä sisäpiiri tekee. Yhtiöitä johtavien ja sitä kautta parhaiten riskejä ymmärtävien sisäpiirimyynnit ovat myös ylittäneet ennätyksiä kesän aikana. Eli yhtiöt ennustavat hyviä tuloksia, mutta niiden sisäpiirissä toimivat myyvät osakkeita parhailla hinnoilla. Ilmiö ei välttämättä tarkoita ongelmia, mutta kertoo, että omistaja on päättänyt sijoittaa johonkin muuhun kuin omistamaansa yhtiöön.
V
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti