Työpiste verkossa

Ajoittain minulta kysytään miksi Ville toimit kuten teet verkossa ja verkostoissa? Vastaus on yksinkertainen. Malli toimii minulle erinomaisen hyvin.

Suhtaudun intohimoisesti asioiden ja ajatusten kehittämiseen. Se koskee niin sijoittamista, omistajuutta, kasvua, johtamista kuin digitalisaatiotakin. On aivan sama mitä yksi ihminen ajattelee. Muutokset vaativat aina yhteistyötä ja oppiminen vuoropuhelua. Pyrin jakamaan ajatukseni mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Sitä kautta pyrin myös itse oppimaan ja olemaan parempi osaaja arjessa.

Tuhlasin aikanaan vuosikausia yrittämällä turhaan myydä ajatuksia mm. digitalisaatiosta. Olin edellä aikaani. Lopulta turhautumisen kautta ymmärsin, että kalliin myyntiprosessin sijaan minun on löydettävä yleisöjä, kontakteja ja sitä kautta itselleni sopivat tehtävät ja yhteistyökumppanit.

Ryhdyin kirjoittamaan ajatuksiani verkkoon. Ymmärsin nopeasti, että erillinen viestintä olisi myös kallis harrastus. Siksi korvasin jo vuosia sitten osan materiaaleista blogikirjoituksilla. Powerpointin sijaan kirjoitin ajatukseni verkkoon, jaoin sen saatteella asianomaisille, eri teemoista sopiville ryhmille ja lopulta somekanavien kautta Googlelle. Näin aiheet pikku hiljaa levisivät eri alustoilla ja lopuksi hakukoneissa. Niiden kautta yksittäiset asiat ja näkökulmat löysivät lisää lukijoita. Kymmenen vuoden aikana noin 500 000 suomalaista on lukenut tekstejäni yhteensä noin 2 miljoonaa kertaa.

Oppiminen jatkuu. Verkkovaikuttaminen yhdistettynä samankaltaisiin tehtäviin nopeuttaa oppimista. Viisi hallitusta kymmenen kertaa vuodessa, kymmenkunta tapahtumaa ja noin 50 tekstiä luovat omassa päässäni ”hiukkaskiihdyttimen” joka auttaa minua ymmärtämään paitsi asioita, myös vaikuttamista, algoritmejä, sosiaalista mediaa jne. Valtavan kiinnostavia asioista esimerkiksi analytiikan näkökulmasta. Jopa puolet lukijoistani on ajan kanssa tullut hakukoneiden kautta. Miten muuten olisin nämä lukijat tavoittanut?

Työ jatkuu koska tulokset ovat hyviä ja arki minulle kevyempi. ”Kollektiivinen oppiminen” eri ryhmissä, yrityksissä ja kohtaamisissa on hyvä tapa kehittyä ja viedä asioita eteenpäin. Viimeisten vuosien aikana osaamiseni on mielestäni kehittynyt harppauksin. 

Onko tämä hyvä tapa oppia ja opettaa? Omasta mielestäni kyllä, mutta taidan olla lajin harvinainen edustaja. Ehkä siksi ajatusmalli on väärä. Jos homma olisi optimi, niin varmaan moni muukin yrittäisi samaa.

Haasteista huolimatta matka umpihangessa, sumussa ja arjessa jatkuu kirkkaampia valoja ja laiturin nokkaa kohden.

Kiitos lukemisesta, arvostaisin kommenttia ja sitä että osallistut yhteiseen matkaan arjessa. Mottoni on ollut pitkään ”carpe diem” eli tänäänkin on taas hyvä päivä oppia jotain uutta! 

V