Seuraan ja osallistun keskusteluun kriisin johtamisesta. Kiinnostavaa on pohtia selviytymisen ohella, mitä uutta ja vanhaa uusi aika tuo tullessaan? Olen ollut aina uuden rakentaja. Seuraava, vielä syntymätön yritys on sarjassaan numero 16.
En usko historian meitä paljon opettavan. Tai ainakin ihminen tuntuu toistavan samoja virheitä kerta toisensa jälkeen. Silti historiasta on paljon hyötyä huomisen skenaarioiden rakentamisessa.
Itselleni historia opettaa, että kaikki aiemmat yritykseni menestyisivät vielä paremmin, jos olisin jaksanut jatkaa ideoiden ja liiketoiminnan kehittämistä. Olen tehnyt urallani 3-5 vuoden matkoja. Monen mielestä erilaisia ideoita. Omassa päässäni samaa matkaa vähän eri näkökulmista.
Mistä tahansa liiketoiminnasta tulee hyvä ja arvokas, jos sitä jaksaa rapata riittävän pitkään.
Rappaamisella tarkoitan tässä jatkuvaa kehittämistä, muuttumista, pivotointia ja oppimista. Ilman edellisiä jokaisella ajatuksella on varmasti aikansa, paikkansa ja viimeinen käyttöpäivänsä. Nokiallakin on ollut aika monta eri päätoimialaa historiansa aikana.
Mietin aina ennen uuteen ryhtymistä:
- Olenko valmis panostamaan enemmän kuin normaalin työaikani idean syntymiseen ja elämiseen
- Olenko valmis tekemään tuhansia toistoja palautteesta riippumatta asian puolesta
- Olenko valmis työstämään ideasta totta ainakin kolmesta viiteen vuotta
- Olenko valmis antamaan kaikkeni ajattelun puolesta
- Kiinnostaako idea minua niin paljon, että kaikki edelliset toteutuvat.
Jos vastaus on vähänkään pohtiva, on syytä miettiä ajatusta vielä lisää. Hyvä idea kannattaa vapauttaa elämään silloin, kun sen pidätteleminen on mahdotonta.
Näen paljon ihmisiä, jotka ryhtyvät, kokeilevat ja luopuvat. Osalla ideoita tulee koko ajan ilman liitetiedostoja. Suuri osa tekee samaa koko uransa. Meitä on moneen junaan. Tärkeintä on tietysti tunnistaa omat vahvuudet, heikkoudet ja tyylinsä. Sitten vain kohti umpihangen kimaltelevaa vapautta.
V
Lue myös:
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti