Mikä on sopiva tahti oppia tai opiskella jotain uutta? Onko se kerran kymmeneen vuoteen päivitettävä ammattitaito, oman ajattelun vuosihuolto vai elinikäinen prosessi? Mitä oppia ikä kaikki tarkoittaa yhteisön ja yksilön näkökulmasta?
Yritän luoda uutta ajattelua joka päivä. Olen utelias ja kiinnostunut joistakin uusista asioista. Siksi yritän pohtia, jäsennellä, muotoilla ja dokumentoida jotain lähes joka päivä. Minulle on kasvanut luonteva tapa tavata paljon ihmisiä, jutella asioista avoimesti, kysyä paljon ja yrittää oivaltaa asioita. Oivallus on hyvä prosessoida kirjoittamalla ja sitten jakaa se sopivassa kanavassa. Hyvänä päivänä ajatuksille tulee lisäajatuksia tai niitä vastustetaan. Oppia syntyy siitäkin.
Mitä jos oppiminen olisi yhtä tavallista kuin käynti suihkussa? Ajattelisimme herätessämme, että tänään opin jotain uutta. Olisimmeko enemmän kiinnostuneita toisista ihmisistä ja uusista asioista? Saisimmeko parviälyllä enemmän ja parempaa aikaiseksi. Jokainen meistä ajattelee jotain. Ajatuksia, tarpeita ja oppeja on mahdotonta tietää, jos niistä ei kerrota. Siksi viestintää on aina liian vähän.
Verkossa piileskelee outo yhden prosentin sääntö. Prosentti lukijoista, seuraajista tai osallistujista, olisi valmis tekemään ”kaupat” kanssasi. Jos siis puhut metsäytyksestä kahdelle tuhannelle, ainakin 20 olisi valmis heti edistämään asioita kanssasi. Siksi on outoa, miksi emme enemmän verkossa kysy, kerro, pyydä ja ilmoita. Tekemällä syntyy tuloksia. Sarasvuon sanoin, se kasvaa mihin keskityt.
On mukava ajatus keskittyä oppimaan jotain joka päivä. Päätöksen voi tehdä ilman paineita ja hyväksyä huonoja päiviä, jolloin ainoa mielessä oleva asia on tuhoisa. Nekin päivät opettavat. Erityisesti seuraavana kirkkaana aamuna, kun on osannut ja muistanut nukkua. Hitto sitäkin joutuu opiskelemaan. Oppivalle hyvä mieli ja pienet palkinnot ovat pienen viitsimisen takana.
Olipas mukava prosessoida oppimista ja huomata taas kuinka kivaa se on.
V
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti