Hei Jari,

En malta olla aloittamatta typerästä vitsistä, jonka tervehdykseni sanat yhdistämällä luovat. Olet varmasti kuullut sen liiankin monesti. Silti, ja meidän kesken, ei välitetä pienistä. Ei anneta jokaisen pienimmän kusiaisen mennä ihon alle.

Kirjoitan sinulle, koska kaipaan mentorointia, jonkinlaista vastakaikua. Miksi kirjoitan sinulle? En ole, enkä halua olla kaltaisesi suuruus, mutta tiedämme molemmat ymmärtävämme toisiamme. Meillä on paljon asioita, jotka yhdistävät meitä. Ja olet juuri sopivasti 7 vuotta edellä elämässä. Toki paljon omia kokemuksiani enemmän nähnyt ja kokenut. Koen voivani kuunnella ja tutkia sanojasi rauhassa.

Kaipaan siis apuasi. Yritän kuvata arkisen haasteeni lyhyesti sillä asiat ovat oikeasti hyvin – haluan vain isoveljen näkemyksen tilanteeseeni. Oikeasti asiat ovat hyvin ja paremmin kuin aikoihin. Parempaa kohti mennään koko ajan.

Asiaan! Miten helvetissä työelämään motivoidutaan seuraavat 20 vuotta? Kuulen usein olevani muka kaltaisesi, digitalisteja on ääneen usein verrattu sarasvuolaisiin. Sehän on imartelevaa, mutta ei millään tavalla totta. Jokaisella on omat polkunsa ja yhteisönsä uskon vahvasti.

En tiedä miten orastavan keski-iän asiantuntijuutta tulisi jalostaa ikääntymistä kohti. En taistele työttömyyden ja työllisyyden välissä vaan haen rohkeutta enemmänkin heittäytyä luomaan, opettamaan ja jos sallit jollain tavalla ehkä laajemmin valistamaan muita asioista kiinnostuneista.

En koe olevani asemassa antaa neuvoja toiselle oikein missään asiassa. Puhun, kirjoitan, jaan ja välitän mielelläni näkemyksiä, mutta en ajattele olevani asemassa josta neuvotaan muita. Ajattelen olevani muiden palveluksessa. Aktiivinen viestintä ja välittäminen osa osa tehtävääni universumissa.

Haluaisin rauhoittua rakentamaan uraa omista vahvuuksistani joita mielestäni olen kehittänyt ja parantanut viimeisen 20 vuoden aikana. Hallitsen kokonaisuuksia, osaan soveltaa tietoa, yhdistellä luovasti ja myydä ideoita. Silti ura konsulttina tuntuu loputtomalta pellolta ja jonkinlaiselta rangaistukselta. Enkö minä mahtunutkaan mihinkään yhteisöön töihin?! Tiedän viestini olevan ristiriitaisia. Haluan silti purkaa sydäntäni – Tiedän että olen harvojen onnekkaiden joukossa, jotka pystyvät elättämään itsensä auttamalla muita ja vieläpä yrittäjänä.

Miten löytäisin kuvan ja polun joka antaisi tulevat vuosikymmenet? Miten löytäisin jotain toivottavaa tilanteeseen kun olen ikäisesi? En motivoidu materian kautta. Haluan kasvaa hengessä ja lihassa, haluan toteuttaa itseäni ja ajattelumaailmaani. Artisti sisälläni roihuaa ja janoaa entistäkin parempaa tekemistä.

Kiitos jos luit vuodatukseni. Jo sen auki kirjoittaminen auttoi paljon. Ehkäpä vaivaudut kirjoittamaan rivin tai kaksi vastineeksi, ehkäpä lausut viisautesi joskus kohdatessamme. Jos et, en silti pety. Omien ajatusten ja hajatustenkin lausuminen on terapeuttista. Silti sitä aina kaipaa toisen ihmisen ajatuksia.

En mennyt akateemiselle polulle, enkä tunne halua päteä kirjoittamalla kirjoja. Pidän matkasaarnaamisesta, jatkuvasta oppimisesta ja ihmisten kohtaamisesta. Voisin aivan hyvin olla myyntimies kuten osaltaan olenkin. Silti haluaisin motivoida itseäni haasteella pitkälle kohti tietämätöntä tulevaa. Keksitkö sinä millä nälkäinen saa parhaiten täyttymyksensä?

Rakkaudella, V