Tunnistan useiden yritysten ja yhteisöjen kamppailevan strategisen markkinoinnin synnyttämisen ja johtamisen kanssa.

Digitalisoituva toimintaympäristö, tarve kasvattaa yrityksen arvoa ja johtaa kommunikaatiota osana liiketoimintaa muodostavat valtavan haasteen aidosti strategisen markkinoinnin johtamiseksi. Strategisella markkinoinnilla tarkoitan Kotlerilaista ajattelumallia, jossa markkinointi osaa ja osallistuu yrityksen tuotteiden, palveluiden, valikoiman, myyntikanavien ja median rakentamiseen, johtamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen.

Huomaan useiden johtajien inhoavan ”markkinointia,” joka sisältää irtoideoita, sillisalaattia ja lippulappuja menekin edistämiseen. Jossain tilanteissa edellä mainittujakin tarvitaan, mutta todellisuudessa suomalaiset tarvitsevat markkinointikulttuuria, jossa koko yrityksen osaaminen ja potentiaali valjastetaan edistämään yrityksen strategiaa, ajattelua jossa markkinointijohtaja kytkee kaikki toimenpiteet osaksi yrityksen tavoitteita ja strategiaa. Tärkeämpää kuin mitä saadaan tehtyä on mitä saadaan aikaiseksi. Toimenpiteiden listaamisesta on siirryttävä aidosti tulosten mittaamiseen.

Digiajan markkinointijohtaja rakentaa yritykselle markkinointikulttuurin, joka auttaa yritystä synnyttämään kokoaan suuremman ilmiön. Se onnistuu parhaiten rakentamalla yrityksestä mediamainen toimija. Moderni markkinointijohtaja on yrityksen päätoimittaja, joka johtaa yrityksen toiminnasta, tapahtumista ja arjesta kumpuavia syntyviä viestejä, niiden dramatisointia asiakaslähtöiseksi ja viestimistä tehokkaasti yrityksen omissa, ansaituissa ja ostetuissa kanavissa.

Kuva: 1) Strategia 2) Vuosisuunitelma 3) Tilannehuone 4) Päivittäinen media, ideat, yhteisö, kanavat, mittaaminen & kehittäminen

Kaikilla yrityksillä ei ole varaa tai mahdollisuutta palkata täysipäiväistä markkinointijohtajaa. Vaihtoehtoina saattaa olla vuokrajohtajuus tai tehtävän korjaaminen tilannehuonemaisella toimintamallilla. Samat tehtävät hoidetaan työryhmällä, joka rakentaa yrityksen brändille uutishuoneen, luo suunnitelmat, kytkee yrityksen avokeittiön strategiaan, markkinointikanaviin ja luo ideoita strategian edistämiseen.

Suurin ongelma osaamisen, rakenteiden ja prosessien ohella tuntuu olevan aidosti luovien ideoiden kytkeminen toimintaan. Brändejä seuraavat potentiaaliset asiakkaat haluavat viihdyttäviä ideoita, aidosti kiinnostavaa ja asiakaslähtöistä kommunikaatiota sekä mieleenpainuvia asiakaskokemuksia. Ideat, hyvin toteutetut sisällöt, luova kanavavalinta ja jatkuva oppiminen markkinoinnin toimivuudesta takaavat markkinoinnin tulokset.

Hyvän markkinoinnin johtamisen tulokset näkyvät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Usein yritykselle syntyy positiivinen kierre. Vanhat asiakkaat antavat lisää vastuuta, uusia löydetään ja kauppaa saadaan aikaiseksi. Yhä useampi haluaa olla yrityksen kumppani tai töissä mukana rakentamassa kiinnostavaa tarinaa. Aika moni menestyvä markkinoija myydään tulevaisuutensa potentiaalin takia osaksi seuraavaa menestystarinaa.

Haastavaksi markkinoinnin osaamisen digiaikana tekee tarve ymmärtää yrityksen strategiaa, johtamista, diplomatiaa, ideoita, kanavia, kumppaneita ja tuloksellista tekemistä. Väitän Suomessa olevan huutava pula osaavista markkinointijohtajista. Siksi useammalle vaihtoehto saattaakin olla yhä suurempi osa toimintojen ulkoistamisesta. Johtamisen ulkoistaminen on toki enemmän kuin haasteellinen vaihtoehto. Silti onnistuessaan juuri se saattaa tehdä yrityksestä ilmiömäisen markkinoijan.

Kirjoitus on jatkotarinaa aiheille ilmiö verkossa ja asiakaskokemus digiaikana