Luin taannoin artikkelin toimittajasta, joka oli kuukauden ilman internetiä. Ei mitään mullistavia uutisia. Ei elämää suurempia tapahtumia. Pärjäämme mainiosti ilman verkkoakin. Mutta mitä jäisimme kaipaamaan? Mitä laittaisimme verkkoon sitten jos saisimme lahjamme takaisin?

Päätin olla viikon ilman verkkoa. Ajatuksena on tutkia mitä ajatuksia verkotta eläminen synnyttää ihmiselle, joka elää verkossa. Hurahdin lopullisesti verkkoon noin syyskuussa 2011, jolloin siirsin liiketoimintani ohjaamisen pilveen, ensimmäisiä raportteja ”seikkailuja digiversumissa.” Sen jälkeen olen intohimoisesti ja intensiivisesti tutkinut verkon toimintaa, mahdollisuuksia ja totuuksia.

Miksi haluan olla ilman verkkoa? Mieleeni tuli nopeasti muutamia hyviä syitä olla ilman yhteisöä.

1) Ilman kulutettua aikaa verkossa voisi pohtia mitä sieltä puuttuu, mitä sinne voisi lisätä ja miten sitä voisi hyödyntää paremmin kun ”sähköt” palaavat.

2) Ilman verkkoa on kiva nähdä mitä puuttuu tai mitä jää kaipamaan.

3) Viikko verkotta auttaa ehkä hahmottamaan missä oma mediankulutus menee, palaavatko analogiset vielä ja miltä niiden varassa eläminen tuntuu.

4) Haluan ymmärtää verkkoa pelkääviä tai sitä vastustavia paremmin. Mitä he näkevät tai mistä he jäävät paitsi. Johtolankoja

5) Mitä tapahtuu seuraavaksi. Käytämme viestimiä, medioita, somea ja verkkokauppoja aika sujuvasti. Mitä seuraavaksi? Auttaisiko tauko tunnistamaan myös tulevaisuuden trendejä?

Ryhdyin ihmettelemään ideaa verkon kehittämisestä paastoamisen avulla. Onkohan se ihan hullu idea? Mitä jos kaikki nettinatiivit olisivat vuodessa viikon ilman internetiä. Mitä silloin tapahtuisi? Globaali verkon huoltoviikko? Ehdotan viikkoa 13 vuoden verkottomaksi viikoksi. Haaveilen lisää. Kaiken varalta varasin osoitteen www.weekwithoutweb.com Pitäisikö siitä tehdä Movemberin-kaltainen kansanliike? Tapaa tuttusi naamatusten. Aitojen kohtaamisten viikko.

ps. Raportoin ideoistani heti viikon kuluttua. Siihen asti saatte lukea aiemmin ladattuja juttuja.