En tiedä kenen keksintö lausahdus on. Kertokaa jos aiheesta on tietoa enemmänkin. Taisin kuulla lausahduksen ensimmäisen kerran Juha Tynkkysen suusta. Tai viserryksestä. Jäin pohtimaan asiaa. Yksilöiden, rakenteiden ja yhtiöiden uudelleen keksimisestä puhutaan paljon politiikassa, mediassa, Tekesissä, Sitrassa kuin sosiaalisessa mediassakin.
Alan itsekin lämmetä ajatukselle yhä enemmän. Kannattaa myös tutustua Keski-Euroopassa leviävään industry 4.0 –ajatteluun. Isoimmatkin alkavat heräillä. Pienuuden suuruuteen voi ottaa useampia eri näkökulmia. Työllistetään Suomi yksi tekijä kerrallaan keksimällä mikroyrityksiä ja uusia tapoja työllistyä. Alamme toivottavasti ymmärtämään etteivät suuret yritykset ja rakenteet ole kovin innovatiivisia. Kuinka myöhään metsäteollisuus ryhtyi kehittämään energiaratkaisuja tosissaan? Mitä Nokia sai aikaiseksi palveluissa? Milloin olet kuullut ison yhtiön onnistuneen rakentamaan pienestä uutta?
Aika moni teollisuus kuten lääketeollisuus, elektroniikan komponentit ja ehkäpä muotikin toimivat suuruuden ekonomiassa. Pienet kehittävät ja innovoivat ja suuret ostavat yritykset pois. Suurin osa yrityskaupoista epäonnistuu, mutta riittävä massa hiertää akanoista jyviäkin. Usein murrokselliset ajatukset tulevat toimialojen ulkopuolelta. Palveluliiketoiminta on muuttumassa medialiiketoiminnaksi, tärkeintä on asiakkaiden löytäminen ja palveluiden käyttöaste. Tälläisiä ovat ainakin hammaslääkärit, tavaratalot, kuntosalit, auton korjaaminen jne. Yritysten tehtävä on luoda asiakkuuksia ja tarjoamia joilla käyttöaste saadaan mahdollisimman hyväksi. Tuottavuus syntyy käyttöasteen, kohderyhmän ja arvonlisän yhtälöstä.
Pienten yritysten toimintaympäristö paranee Suomessa jatkuvasti. Silti meillä on asenteissa vielä paljon edellisen vuosikymmenen ajattelua. Kaipaamme uutta Nokiaa ja Kauppalehden Optio Gaalassa säteilevät valtioyritysten suuret johtajat. Establishment tekee uraa eivätkä välttämättä ollenkaan tulosta. Tämäkin myytti taitaa olla repeämässä. Ei isossa yhtiössä työskentelemisessä silti mitään vikaa ole. Isoissa yhtiöissä on vain äärimmäisen vaikea kehittää uutta. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja ajatuksia kasvuympäristöjen kehittämiseen. Yritysten sisällä, tuulikaapissa ja joskus omina yrityksinään venturoituna. Nopeimmin yhteiskunnan muutokset tunnistavat nappaavat muutosten parhaat mahdollisuudet. Nyt vain tarvitaan aidosti vieläkin lisää keskustelua asenteista, yrittämisestä, energiasta ja tulevaisuudesta. Tulevaisuus on tekemistä vaille valmis. Ei tarvitse tietää ennenkuin yrittää, vaan yrittää paljon enemmän kuin asioista tietää.
ps. Rooman ajatuksia ”piilevän yritysarvon kasvattamisesta” tässä.
KIRJOITA KOMMENTTI
Ville Tolvanen
2013-08-25 09:01:11
Toimiiko kommentointi... testing...
Lisää kommentti
Timo Sorri
2013-08-25 10:28:24
Suomen talous on suuryritysten dominoima. Suuryritykset työllistävät 63% suomalaisten yritysten henkilöstöstä, maksavat yli puolet Suomen yhteisöverokertymästä ja vastaavat leijonanosasta investointeja. Näitä faktoja vasten ei ole vaikeaa ymmärtää miksi suuryrityksiä kuunnellaan tarkalla korvalla Suomessa. (Lähde: http://www.slideshare.net/AaltoEE/pohjolan-ja-aaltoyliopiston-tutkijoiden-tutkimus-suuryritysten-kehitysnkymt-huolestuttavat)
Keskustelin hiljattain erään suuryrityksen johtoryhmän edustajan kanssa Hupparihörhö Sami Kuuselan startup herätyspuheenvuoron jälkeen. Sami Kuuselan kuvaama, scale fast or fail fast, startup-kulttuuri, jossa yritystä kehitetään 2-3 vuoden aikajänteellä myyntiä varten, oli ymmärrettävästi suuryrityksen edustajan mielestä vieras. Varsinkin, jos epäonnistumisen laskut maksetaan Tekesiin, ELY:ihin ja hautomoihin kanavoiduista suuryrityksen veroista. Hänen sanoin suuri yritys lähtee aina uuteen bisnekseen vuosikymmenien aikahorisontilla. Samalla aikahorisontilla ovat toimineet myös kaikki 70-, 80- ja 90-luvun jenkkiläiset menestyneet startupit - nykypäivän suuryritykset- joista kirjoitetaan vielä tänä päivänä talousmediassa. Samalla aikahorisontilla toimivat myös Suomen viime vuosien startupmenestystarinat Rovio ja Supercell.
Minunkaan mielestä Suomen talouden painottuminen suuriin yrityksiin ei ole tervettä, Suomi tarvitsee paljon lisää pieniä kasvuhakuisia yrityksiä. Suomi tarvitsee myös paljon lisää pieniä muutaman hengen työllistäviä lifestyle-yrityksiä. Uuden kehittämisessä pienillä yrityksillää on monia olosuhde-etuja suuriin nähtynä. Pienen yrityksen paremmuus suhteessa suureen yritykseen ei ole kuitenkaan itseisarvo, varsinkin jos pienten yritysten onnistumisia mitataan exitin nopeudessa. Suomi tarvitsee mielestäni ennen kaikkea yrityksiä, jotka rakentavat pitkäaikaista liiketoimintaa.
Sami Kuuselan hanke, jonka tavoitteena on lähentää startup- ja suuryrityskulttuureja, on mielestäni hyvä. Molemmilla olisi opittavaa toisistaan.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-08-25 11:15:13
Kiitos! Tunnen samin ja hankkeen hyvin. se on yksi hyvä esimerkki oikeasta suunnasta! #V
Lisää kommentti
Piirimyyja
2013-08-25 20:20:12
Suuria yrityksiä ei perusteta, vain pieniä yrityksiä perustetaan, poikkeuksena tietysti isolla rahalla perustettavat yritykset, mutta niiden taustalla onkin jo toimivat suuryritykset.
Startupit jotka on perustettu vain myyntiä varten eivät ansaitse penniäkään yhteiskunnan tukea. Pitkän aikavälin suunnitelmilla voidaan kasvattaa kestävästi kannattavaa ja yhteiskuntaa hyödyttävää yritystoimintaa.
Sen takia on äärettömän tärkeää katsoa että pienet yritykset pärjäävät ja pääsevät kasvamaan isoiksi, etenkin kun ne edustavat 40% markkinoista ja vielä suurempaa osaa verokertymästä. Isojen yritysten merkitys työllistäjinä ja veronmaksajina on huvennut vuosi vuodelta johtuen kansainvälistyvästä omistajakunnasta ja kilpailun kiristymisestä.
En pidä yrittäjän kannalta yleisesti mitenkään välttämättömänä kasvattaa liiketoimintaa vain sen takia että se on trendikästä tai markkinatalouden oppikirjassa niin lukee.
Pieni ja erinomaisesti kannattava on mielestäni paljon kauniimpaa kuin iso ja jotenkin kannattava.
Pieni ei luo niin helposti ympärilleen kestämätöntä byrokratiaa joka vaikeuttaa joustavuutta.
Miksi liikevaihto yleensäkään on kovin kiinnostava keskustelunaihe? Tietysti eri aloilla tarvitaan erikokoisia liikevaihtoja jotta voi toimia, mutta silti kasvatan mieluummin kannattavuutta kuin liikevaihtoa.
Lisää kommentti
Pekka Tuominen
2013-08-25 10:30:50
Toimiihan se, sorisori.
Pienessä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin toimia, tehdä, mennä eteenpäin. Jos pysähtyy eikä tee päätöksiä, kassavirta loppuu. Pienessä kokeillaan enemmän kuin isossa ja vaikutukset näkyy nopeammin ja selkeämmin kun byrokratian kuonaa ei ole ympärillä. Pieni kehittyy ja kasvaa pienenä, jos ylijäävä raha investoidaan heti liiketoimintaa, siis kasvuun. Paradoksaalista, kyllä: pienen pitää pystyä nopeaan kasvuun ja silti pysyä pienenä, hullua. Mutta totta. Pitäisi pystyä tunnistamaan pienuuden maksimaalinen koko, kullakin hetkellä. Itse yritän toteuttaa tätä strategiaa ja tasapainoilla tällä rajalla: olla riittävän iso, mutta pysyä kuitenkin maksimaalisen pienenä. Pitää pystyä pysymään tehokkaana, mutta vahvasti energisenä. Aivan kuten hyvä hiilari liikkujalle.
Toinen juttu on se raha: sehän pilaa kaiken. Liian helpolla ja nopeasti saatu raha turmelee liiketoiminnan, ainakin monessa tapauksessa. Pätee liiketoimintaan ja ihmissuhteisiin. Boot strapping on hyvä termi. Sillä tarkoitetaan tilaa tai toimintaan, jolloin pidetään rahapussin nyörit tiukalla (koska rahaa ei ole) ja keskitytään tekemiseen. Se on tila, joka pitäisi olla päällä koko ajan, asenteellisesti siis. Raha on kuin valkoinen sokeri, joka antaa energia piikin ja nopean boostin, jonka jälkeen tulee jyrkänne.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-08-25 11:14:31
Mahtavaa tykitystä! juuri näin. "On suurta olla pieni, monellakin eri tavalla." Kiitos! lisää tälläistä.
Lisää kommentti
Ari Huttunen
2013-08-25 11:47:22
Loistavaa kommentointia, kiitos Ville avauksesta.
Lisää kommentti
Harri K
2013-08-25 12:57:54
On pakko aloittaa omalla kehulla, vain siitä syystä että tämä aihe on minulle tärkeä ja olen siis paasannut tästä jo vuosikausia. Jostain syystä Suomessa ei ymmärretä sitä että pienet ja keskisuuret yritykset mahdollistavat suuret yritykset. Kyllä suuriakin yrityksiä saa olla, niillä on tietyn tason tarve kokonaisuudessa, se on selvä. Mutta, kun aina verrataan amerikkalaisyrityksiin, niin uskokaa nyt, Suomella, vastoin yleistä mielipidettä, ei ole oikeastaan mitää tekemistä USAn kanssa. Kaikki periaatteelliset liiketoiminta tekijät ovat enemmän tai vähemmän erilaisia. Tiedän, siellä nousee kulmakarvat, mutta voin kyllä perustella tämän. Tässä vaiheessa sanotaaa nyt vain se että USAssa on luokkaa 350 miljoonaa ihmistä, vs. Suomen 5 ja jotain. Tuo 350 miljoonan kotimarkkinat mahdollistavat sen kaiken, 5 miljoonalla ihmisellä et pääse edes alkuun - siis kun puhutaan kotimarkkinoista. Tietenkin joku voi ja niin tehdään, eli myydään koko maailmaan jolloin tilanne tietysti muuttuu olennaisesti, mutta pääasiallisesti pitäisi unohtaa "koko maailma" se tulee vasta sen jälkeen kun on todella kehitetty sellainen tuote millä on mahdollisuuksia. Ja se tapahtuu kotimarkkinoilla. Tilanne on sietämätön, koska politiikot ym., suosivat isoja yrityksiä, se syö pienet ja keskisuuret pois, ja vastaa samaa kuin palvellaan siitä isoa puuta mutta ei oteta huomioon missä se kasvaa ja miksi puu yleensä pääsi kasvamaan. Puulla on oltava kasvualusta, siitä se lähtee. Eli toisin sanoen, jos emme tue pieniä ja keskisuuria yrityksiä 100% niin puumme kuolevat pystyyn. Tämä on jotain aivan niin perustason juttua, business 101, en tajua edes miksi oikeastaan olemme keskustelemassa tästä aiheesta ikäänkuin se olisi vain yksi "ajatuksista" tai "teorioista" jota tulisi oikein lähemminkin tarkastella. Ja se että Katainen tai Urpilainen, ym., ei tästä ymmärrä yhtään mitään ei ole mikään syy jättää asiaa sikseen. Wake up folks!
Lisää kommentti
Lisää kommentti