Sain maistaa konsultointia. Pääsin taannoin kerrankin mukaan asiakkaan kanssa kokemaan konsultin vetämän työpajan. Tunnettu asiantuntija kertoi saapuneensa hyvissä ajoin nauttimaan hyvän lounaan ennen tilaisuuden alkua. Indikaatio ainakin minulle oli että hän halusi rentoutua ja ottaa hetken rauhassa ennen hyvää tapaamista hallituksen kanssa.

Lopputulema olikin sitten vähän toisenlainen. Tilaisuuden pitäjä aaltoili ensin puolisen tuntia omassa ajatusmaailmassaan, jo alkumetreillä kävi selväksi, ettei maestro ollut tutustunut hänen työryhmänsä hänelle valmistamiin materiaaleihin. Kävi sääliksi omia asiakkaitani. Tuollaistako se on kuunnella yksisuuntaista keskusradiota tuntitolkulla?

Vähän ajan päästä paljastui valmistelujen köykäisyys. Johtava konsultti ei ollut tutustunut asiakasyrityksen hänelle lähettämiin strategiamateriaaleihin. Ei hän myöskään ollut jutellut toisen konsultin tekemästä ennakkoselvityksestä, eikä muutenkaan tietoinen yrityksessä tapahtuneesta kehityksestä.

Tilaisuus meni väittelyksi. Myönnän vähän itsekin lämmenneeni. Alkoi suorastaan vituttaa narsistisen egon ja huonon valmistelun tuottama sekamelska. Konsultti ehdotti puolessa välissä, ettei hänen yrityksensä laatimia ideoita sittenkään huomoitaisi, alkoi lypsämään lisäaikaa lupaamalla uusia ajatuksia seuraavaksi päiväksi. Loppuvaiheista en muista paljoakaan.

En osaa sanoa minkälaista konsultaatio keskimäärin on. Ymmärrän kuitenkin hyvin konsulttien huonon maineen tietyissä yrityksissä. Minkälainen lääkäri hutkii potilasta tekemättä kunnon diagnoosia? Minkälainen potilas ostaa noitatohtorien myymiä hypelääkkeitä? Panee miettimään koko toiminnan järkevyyttä. Hesarin tietojen mukaan konsulttipalvelujen ostot ovat nousussa. Ostetaanko viihdettä, tekemistä vai mielenrauhaa? Mielestäni asiakas voisi ostaa paneutumista, sitoutumista ja tuloksia. Ihan vaikka rehellisesti yhdessä sovituilla mittareilla. Kummallista tuo konsulttien luoma hypetys murroksellisista kehitysprojekteista. Ihan kuin haasteita ei olisi jo muutenkin yritystoiminnassa tarpeeksi? Tarvitseeko lääkärienkään keksiä uusia sairauksia uusien potilaiden löytämiseksi?