Strategia

Mitä järkeä on suunnitella tulevaa, koska tulevaa ei kuitenkaan voi ennakkoon suunnitella?

Ahdistumme ajatuksesta kaiken suunnittelemisesta ennakkoon. Ainakin osa meistä. Joillekkin suunnittelu tuo turvaa, mutta useimmille myös painetta tulevasta ja unelmien saavuttamisesta. Rakastan suunnittelua, vaikka ne harvoin täydellisesti toteutuvat.

Suunnitelmat laitetaan usein vastakkain tekemisen kanssa. Erityisesti start-up –huumassa todettiin, että tehdään vaan. Hölmöt ilkkuvat ja erottelevat puhetta ja tekemistä. Molempia tarvitaan.

Mitä vaativampaa tai arvokkaampaa asiaa maailmassa pohdit, sitä suunnitelmallisemmin sitä kehitetään. Uskonnot, formulat, valtiot ja artistit. Kaupungit, kirjailijat sekä urheilijat. Mihin strategiaa eli suunnitelmaa tarvitaan ja mikä arvo sillä on?

Hyvä strategia tekee onnistumisesta todennäköisempää.

Uskoisin kaikkien haluavan menestyä. Menestyminen vaatii paljon työtä, mutta myös oikeita asioita, oikealla tavalla, oikeassa ajassa ja paikassa.

Onnistuminen sattumalta on epätodennäköistä.

Tekeminen ilman suunnittelua on kuin ajatus siitä, että tehdään vaan ja annetaan sattuman määritellä menestyminen.

Ei suunnittelun tarvitse olla ahdistavaa. Siitä voi tehdä elämyksellisen ja opettavaisen matkan kohti näkymätöntä. Hyvä suunta ja visio haastaa oppimaan, muuttumaan ja saavuttamaan parempia tuloksia. Siitä kai on kysymys kaikessa kulttuurissa, liikunnassa ja kilvoittelussa. Parempien yhdistelmien synnyttämisestä.

Kysyn kerta toisensa jälkeen omistajilta, johtajilta ja yrittäjiltä missä he näkevät itsensä ja yrityksensä kolmen vuoden eli tuhannen päivän kuluttua. Harvoin jos koskaan kajahtaa kirkas vastaus. Ihmeellistä kuinka paljon arjessa puuhataan sattumanvaraisesti menestystä toivoen. Suunnitelmallinen tekeminen ja johtaminen näyttäisi olevan meille kaikille kaikkein vaikeinta. Alistumme arjen vietäväksi ja vallitsevien ongelmien vangeiksi.