Vastuullisuus

Pidämme meitä suomalaisia valtavan vastuullisina. Olemme myyneet itsellemme tarinan ainutlaatuisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka on innovatiivinen, kouluttaa lapsensa maailman parhaiten, ei edes ymmärrä miten joku byrokraatti voisi olla korruptoitunut ja tarjoaa ilmaiseksi kaiken tarvittavan kehdosta hautaan.

Toinen kuva Suomesta kertoo meidän olevan Euroopan eniten luonnonvaroja kuluttava, tänä vuonna vähiten kasvava, muukalaisvastainen ja ahdasmielinen saarivaltio, joka on maailman 69. Kiinnostavin investointikohde.

Jäin pohtimaan modernia käsitystä vastuullisuudesta. Kun selvästi kupla hyvinvointiyhteiskunnasta sakkaa, tarvitsisimme keskustelua ja uusia ideoita yhteisestä vastuullisuudesta. Mitä tapahtuisi jos pitäisimme nollapalaverin vastuullisuudesta?

Ideoin vähän ajatuksia modernista vastuullisuudesta. Millaista sinulle olisi uusi vastuullisuus?

-Minusta jokainen voisi yrittää vähän enemmän joko yrittäjänä tai työyhteisön sisällä. Voisiko yhteisön sisäinen yrittäjyys tarkoittaa ansioita työn tuottavuuden ja tuloksen mukaisesti? Voisiko työnantaja joustaa palkoissa molempiin suuntiin? Ainakin jokaisesta työstä ja sen arvosta pitäisi sopia joustavasti ja tapauskohtaisesti. Yhteinen sopiminen on paitsi tasapäistävää niin jollain tavoin vastuutonta.

-Voisiko jokainen pyrkiä tuottamaan sen verran energiaa kuin kuluttaa henkilökohtaisesti? Miten saisimme polkupyöriin akkulaturit, itselataavat sähköautot kaduille ja kaiken mahdollisen keräämän auringosta, tuulesta, jätteistä ja ihmisistä irtoavaa energiaa? Voisiko hyvinvointiyhteiskunta määritellä myös henkilökohtaiset mittarit energiatuottavuudelle? Sepäs vasta olisikin vastuullista.

-Pitäisikö jokaisen seurata ja vaalia omaa terveyttään älylaitteilla? Pitäisikö sairausten ennaltaehkäisy ja aito oman terveystilan tiedostaminen viedä kansalaistaidoksi? Tiedät verenpaineesi, painosi, unen laatusi ja jollakin tavalla stressitasosi ja hankit apua hyvissä ajoin ennen sairauden puhkeamista. Mitä jos hyvinvoinnin mittaamisesta tehtäisi hyve, jossa kansalaiset vastuullisesti tukisivat myös toisiaan. Jos jokaisella olisi terveysranneke ja yhteisesti hyvinvoinnin elämäntaidot tiedossa, tulisi siitä varmasti enemmän ja parempaa keskusteluakin.

-Voisiko jokainen kotitalous saada kerran vuodessa raportin omasta hiilijalanjäljestään ja viiden kohdan vinkkiehdotuksen elämänlaadun parantamisesta. Eikö se olisi yhdessä ja erikseen vastuullista? Mitata omaa tuhlaustaan ja tuntea keinoja rasituksen vähentämiseen. Saisi uutta pohtia kotimaan matkailu, kierrätys ja joukkoliikenne.

-Eikö asioita voisi verottaa niiden rasittavuuden mukaan joka tasolla? Annetaan matala arvonlisävero rannikolle erilaisille tavaroille. Verotetaan enemmän syntyvien matkojen ja kustannusten mukaan. Jos väkisin haluat viedä tavaraa rannalta satojen kilometrien päähän, verotetaan sitä kuorman mukaan. Ihmeelliseltä tuntuu ajatus siitä että kaiken pitää olla tasahintaista ja –laatuista vaikka kustannukset asialle ovat aivan erilaista.

-Verotetaan turhasta byrokratiasta. Laitetaan haittavero sähköisesti tuotettujen materiaalien painamiselle paperille. Vapautetaan aiemmin ajettu ja kierrätetty auto korkeimmasta autoveroasteesta. Suositaan kierrättämistä ja kehittämistä jatkuvan uuden rakentamisen sijaan. Tehdään fiksusti valmistetusta todellinen hyve.

Huomasin matkan varrella, ettei vanhat käsitykset vastuullisuudesta oikein taida pitää enää paikkaansa. Sinä joka älähdit yksilönvapautta vastaan, kysy itseltäsi mitä vapautta on lupa tuhota itseään, terveyttä, taloutta, yhteiskuntaa ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia osana kulutusjuhlia. Maailma, aika ja ajattelu on syytä muuttaa. Meillä on pieni kansa ja ketteryyttä toteuttaa tarpeen sitä vaatiessa. Nyt olisi aika ajatella vastuullisuus aivan uudestaan.

Kaivetaan jostain taas halu olla aidosti maailman parhaita ja tehdään Suomesta vastuullisuuden oikea esimerkki muille historiassa eläville.