Pohjoisen matkailun kehittäminen on lähes tabu. Paikalliset ja matkailuyritysten omistajat ovat kyllästyneitä kaiken maailman konsultteihin eikä ratkaisua sesonkien pidentämiseen tunnu löytyvän. Mutta ainakin Hiihtokeskusten tapa toimia ja markkinointi on ollut samanlaista niin kauan kuin minä muistan.
Olen aina miettinyt miksi (sinnekin) myydään kuljetuksia ja majoitusta vaikken tunne yhdenkään ihmisen pohjimmiltaan tarvitsevan pelkästään niitä. Ne ovat mahdollistajia jollekkin. Tarvitsemme hyviä syitä kuluttaa. Inspiraatiota. Syitä majoituksen ja miksei upean luonnon tarvitsemiseen on kymmeniä. Pitäisi vain löytää ”perfect match.” Pysähtyminen, rakastuminen, levähtäminen, ulkoilu, urheilu, kokoukset, hallitukset, kokemukset jne. Strategisen markkinoinnin näkökulmasta voisi kuvitella lappia tarjoiltavan tarkasti segmentoituina ja valmiina tarvepaketteina. Levon tarpeessa – Levi Leputtaa.
Tuotteistuksen ja segmentoinnin voisi vetää paljon pidemmälle. Valmista tavaraa eikä raaka-aineita. Nyt asiakas joutuu keksimään miksi menisi, milloin menisi, miten menisi, mitä tekisi jne. Eikö kiireiselle toimitusjohtajalle voisi tarjota minuuttivalmista hallituspakettia tai henkilöstön kehityspäivää avaimet käteen? Sisältöineen ja taukoineen? Yrittäjäpäivät joissa ei poistuta mökistä sekunniksikaan? Sanovat jokaisella olevan erilaiset tarpeet, mutta ei yritysten tai kuluttajien elämänkierto niin erilaista ole. Yritykset ovat yllättävänkin samanlaisia. ”On kokeiltu.” Kyllä varmaan, mutta onko kokeiltu maailmassa vuonna 2012? Se ettei jokin toiminut eilen ei ole tae siitä etteikö se olisi ollut aikaansa edellä.
Tällä hetkellä koko valtava alue ja kapasiteetti ovat yhdessä korissa jonka Ruka on hyvin kiteyttänyt. ”Luonnon huvipuisto.” Mutta lappihan voisi olla sopiva lomakeidas säästä ja luonnosta riippumatta, sukset kauaksi unohtaen? Ja näinhän se onkin. Ei monikaan rahaa kuluttava alueella hiihdä, mutta se onkin markkinointi joka laahaa. Ongelma on se että miljoonan käyttäjän tarpeita ratkotaan yhdellä tarjoamalla joka liittyy itsestään selvään ominaisuuteen – luonnon kauneuteen.
Eihän Kööpenhaminassakaan ole pakko pyöräillä tai Pariisissa rakastua. Roomassa voi käydä vaikkei ruoasta tai arkkitehtuurista pitäisikään Miksi lappi kertoo pelkästään säästä, luonnosta ja varauskeskuksista?
Lapin kesä ei toimi. Siis matkailumielessä. Moni on yrittänyt ja kaikki epäonnistuneet. Mutta nyt käsi sydämmelle. Muistatko aidosti jonkin hyvän kampanjan lapin kesästä? Haasteet kyllä ovat lähes ylivoimaiset. Parhaiden hiihtokelien lopussa etelässä pyöräillään venemessuille. Suomen neljä vuoden aikaa maistuvat. Minäkin olen ollut matkalla Pyhä Unpluggediin yli kymmenen vuotta. Mutta ei ole tullut lähdettyä. Lähteminen on vaivalloista.
Mutta voisiko Vappu jatkua viikon Rovaniemellä? Eikö sinne voisi kokoontua kaikki ympäri Suomen jotka jaksavat juhlia viikon päivän sijaan? Halpoja koneita rahtaamaan väsyneitä. Voisiko ”elämän kevät” – viikko keskittyä toukokuun lopussa kesäheiloihin? Tarvitaan uusia syitä käyttää lapin laadukkaita palveluita. Asioita joita kuluttajat tarvitsevat, ja sijaitsevat sattumalta tunnin lennon päässä lapissa. Ei tarvi lähteä etelän ruuhkiin. Ruuhkaton myyntikokous. Siinäpä mutusteltavaa.
Jostain syystä törmäämme strategisen markkinoinnin osaamisen puutteeseen. Asiat tehdään niin kuin ne on aina tehty vaikka maailma ympärillä on muuttunut. Paljonkin. Putkinäkö pakottaa markkinoimaan asiakastarpeiden sijaan kapasiteettia eikä toimintatavat paljon kehity. Laadukkaan verkkoelämyksen ja älykkään varauspalvelun sijaan kohta nähdään taas lehtimainoksia ja julisteita bussipysäkeillä.
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti