Markkinoinnin tehtävä

Jotain kummallista tapahtuu juuri nyt. Olen yrittänyt vuosia päästää irti markkinoinnista, mutta nyt tuntuu ettei se päästä irti minusta. Rakastan kyllä sekä luovaa, että strategista suunnittelua. Suomalaisten yritysten halu hyödyntää strategista markkinointia on vain ollut minimaalista. Ainakin tähän asti. Olisiko strategian, johtamisen ja viestimisen kytkentä vihdoinkin kirkastumassa?

Työpöydälläni on useita uusien markkinoiden, kasvun ja kommunikaatioon liittyviä hankkeita. Itse asiassa ne näyttävät hyvinkin kiinnostavilta. Kiteytyksiä, suunnitelmia, valmennuksia ja kehityshankkeita. Vaativia, luovia ja kiinnostavia hommia. Kiitos luottamuksesta.

Markkinoinnin tehtävä on ollut tapana ymmärtää väärin Suomessa. Ajatus uusien markkinoiden avaamisesta, vaikuttamisesta ja tunteiden synnyttäminen ei tahdo kuulua suomalaiseen markkinointiin. Suomalainen haluaa viestiä sitä missä on itse vahva, eikä jäämurtajan tavoin avata uutta tai vahvistaa heikkoa signaalia sitä mihin yritys on matkalla, eli kommunikoida yrityksen strategiaa.

Et tietenkään investoi rahaa, siihen, jonka asiakkaat uskovat jo, vaan niihin osa-alueisiin, joita asiakkaat epäröivät. Kaikki uskovat Valion jalostavan maitoa, tai Finnairin lentävän, mutta missä ovat arvolupaukset ”suomalaisen arjen ymmärtämisestä” tai ”matkan onnistumisesta?” Siis sellaiset arvolupauksest jotka olisivat sekä tehtävissä että luvattavissa? Jos strategia on muuttua, olisi viestinnän tehtävä johtaa muutosta. Viestiä paremmasta.

Suomalainen on tuotantolähtöinen. Kun yritys oppii jotain, haluaa se apinan tavoin korostaa itseään. ”Luotettavaa autokauppaa,” tai Kirjanpitoa vuodesta 1932, satoja projekteja tai hankkeita miljoonilla. Suomalainen vakuuttaa sillä, mitä on jo tehnyt eikä markkinoi mitä haluaa saada aikaiseksi. Jopa legendaarinen Intel on jo pitkään puhunut siitä mitä chipeillä saadaan aikaiseksi, eikä siitä että chippi on tietokoneessa. Intel Inside vain upposi suomalaisen tajuntaan kuin mustamakkara manselaiseen. Connecting People elää ja voi päättäjän mielissä hyvin, vaikka puhelimissa on pitkään ollut kysymys paljon jostain muustakin. Se että Nokia pärjäsi irrelevantilla viestinnällä ei tarkoita, että se onnistuu muiltakin.

Älä puhu rahasta. Älä varsinkaan kytke lukuja ja osaamista. Ihmiset eivät pidä rahasta. Se ei useimmiten kuulu heille, harva ymmärtää lukuja, ja rahasta puhuminen on stressaavaa. Korvapuustit niille jotka mieltävät yritystoiminnan numeropeliksi. Sain hyvän opetuksen vuosia sitten yrityksen strategiavalmennuksessa. Eräs asiantuntija kysyi huolitalkoissa toimarilta, että miksi johtaja puhuu koodarille rahasummista ja kannattavuuksista, joihin yksittäinen asiantuntija ei omassa mielessään voi mitenkään vaikuttaa. Opin kerralla, ettei pelkästä rahasta pidä puhua eikä numeroista, vaan kertoa mitä ne tarkoittavat. Mihin yritys on matkalla, kuinka itsenäinen se on, mitä huolia sillä on ja miten niihin on tartuttava. Johtaminen kuten markkinointikin vaatii laadukasta substanssia eikä siansaksaa.

Toivo elää. Ehkäpä se on tämä digitalisoitumisen murros, joka paljastaa asiakkaiden ajatuksia, pakottaa yrityksen kehittämään ja viestimään avoimemmin tai sitten aika paremmalle on kypsä. Olen erinomaisen toiveikas suomalaisen markkinointiosaamisen puolesta. Hyviä hankkeita käynnistyy ja teen itse asiakkailleni selväksi, etten tartu puolivillaiseen. Samalla suojelen itseäni mahdottomien tehtävien yrittämiseltä.