#Sharingiscaring

Loman lähestyessä on hyvä kerrata Tamin sanoin muutamia toiminnan prinsiippejä. Kuten lähes kaikki Tolvasessa, asiat ovat syntyneet hyvin intuitiivisesti. Olen yrittänyt pitää huolta jatkuvuuden edellytyksistä. Aitoudesta, intuitiivisuudesta, jatkuvasta kehittämisestä ja rohkeudesta. Yrittänyt oppia itse, kokeilla, epäonnistua, onnistua, jakaa, välittää ja vaikuttaa. Siinä Tolvanen lyhyesti. Taitaa päteä siihen fyysiseenkin.

Sharingiscaring syntyi sattumalta. Olen kirjannut tarinan ennenkin. Pohdin internetin toimintamallia, potentiaalia ja tiedon leviämistä. Ymmärsin ihmisten näkevän vain ne asiat joita ”tilaavat.” Kenen kaveri olet naamakirjassa, mitä haet Googlesta, ketä seuraat Twitterissä jne. Ajattelin itsekkäästi missaavani helkkaristi hyviä juttuja ja olin jo aiemmin todennut naamakirjan olevan hyvä tapa pysyä ”välilöissä.” Tietää siis mitä vanhoille tutuille kuuluu ilman jatkuvaa henkilökohtaista yhteydenpitoa. Sääli että ihmiset yhä vähemmän jakavat kuulumisiaan verkossa. Verkko ilman sisältöjä on kuin suomalainen maakuntakaupunki marraskuisena maanantaina.

Päätin toimia toisella tavalla. Jakaa verkossa ”kaiken” ja ennen kaikkea linkittää  kaikkea hyvää mitä näen. Infograafeja Pinterestiin, artikkeleita Flipboardissa, Tviittejä, kommentteja ja ajatuksia. Perustelin infomyrskyn toteamalla että ”jaan asioita joista välitän koska välitän.” Sharingiscaring syntyi sattumalta.

Tottakai haluan näkyvyyttä kirjoituksilleni ja blogeilleni. Kuinka kauan jaksaa kirjailija jonka kirjoja ei kukaan kommentoi? Miten pärjää lavalaulaja tyhjillä areenoilla? Kuka tekee yhteisten asioiden politiikkaa ilman yhtään kannattajaa? Päinvastoin, yritän levittää sanomani kaikkialle. Kanava on kuitenkin helppo sulkea. En tunkeudu sähköposteihin, enkä muihinkaan henkilökohtaisiin kanaviin. Jos ärsyttää, älä seuraa. En minä siitä suutu.

Miksi jakaminen on niin ratkaisevan tärkeää? Kuka käy kotisivuilla? Miksi radiot odottavat että minä tulen kanavalle ilman joka-aamuista kutsua, lupausta hyvästä sisällöstä? Miten ehtisin etsiä tietoa tulevista tapahtumista? Tietoa on aivan liikaa. Tuulilasi täyttyy jo kaikenlaisesta. On turha kuvitella kenenkään kiinnostuvan Tolvasesta jakamatta. Joka aamu toivon jonkun lähtevän juttuun mukaan, jakavan edes läheisilleen jos hyväksi on jutun kokenut. Harmittaa kun oikean elämän kaverit eivät mitenkään kommentoi. Ei kukaan ole profeetta omalla maallaan.

Kolme vuotta sitten Suomi oli vielä täynnä verkon kritisoijia. Monille paperiteollisuudessa, mediassa ja mainostoimistoissa näytti siltä etteihän se verkko mitään mullista. Elimme status quon –hetkeä jossa molemmissa maailmoissa pystyi menestymään kannattavasti. Sitten tulivat uuden sukupolven laitteet, yhteydet ja sisällöt, jotka veivät mennessään. Alkoi digiaika. Olen itse määritellyt digiajaksi aikakauden, jolloin digitaalinen kanava dominoi kaikkea kehittämistä. Ensin omat mediat, sitten jaetut ja jos huomiota ei synny, sitten vasta maksullisiin. On hölmöä maksaa mediasta jonka lisäarvon saisi maksamattakin.

Tolvanen jää lähipäivinä kesän mittaiselle luovalle tauolle. Kesän jälkeen palataan jos siltä tuntuu. Ajatuksia median kehittämisestä on vihkokaupalla. Digiapostolin ja toimistonomadin hommat nostavat päätään. ”Tilaa Tolvanen toimistolle –hankkeesta käydään ensimmäisiä neuvotteluja.” Saatan raportoida syksyn erilaisten yrityskulttuurien keskeltä. Kertoa mitä minä maailmasta näen ja kuvittelen. Jakaa sen mikä minulle on merkityksellistä.