Tottumus on oppimisen pahin vihollinen. Totutut rakenteet, toimintamallit ja rutiinit auttavat meitä selviytymään arjessa ja niistä on paljon hyötyä silloin kun ympäristö on ennustettavissa eikä mikään muutu.

Kerron teille salaisuuden: Tulevaisuudessa varmaa on vain se, että se on erilainen kuin mitä me ikinä arvaamme ja aivan toisenlainen kuin mitä ennustamme. Halusimme tai emme, muutosta tulee varmasti.

Mitä tottumukset ovat? Heräämme joka aamu kellon soittoon. Suoritamme aamun rutiinit. Menemme töihin. Avaamme sähköpostin. Menemme palaveriin. Syömme. Menemme palaveriin. Palaamme kotiin. Suoritamme iltarutiinit. Tottumukset ovat rutiineja, joita toteutamme niin sokeasti, että monesti emme edes havaitse olevamme arkielämän robotteja vailla innovointikykyä.

Rutiinit tekevät arjesta helppoa ja sujuvaa. Menemme aivan shokkiin, jos lapsi on kerran kipeä tai jos julkinen liikenne ei toimi ja meidän vakio bussivuoron onkin peruttu lakon vuoksi. Menemme aivan shokkiin jos pomo tulee ja sanoo, että meidän pitää uudistaa organisaatiota.

Me luotamme aivan liikaa siihen että kaikki toimii. Luotamme siihen, että mikään ei muutu. Tottumus estää meitä oppimasta, koska meidän ei tarvitse. Suojelemme viimeisiä tottumuksen linnakkeita, jotta voisimme elää turvallista robotin elämäämme.

Muutoksesta opetettaessa kerrotaan yleensä tarina sammakosta joka keitetään elävältä niin, ettei se ymmärrä paeta astiastansa vaikka siinä olisi matala reuna. Robottimaisesti toimiva ihminen tai organisaatio on kuin sammakko, joka ei huomaa keitinliemen lämpenemistä.

Meille ihmisille käy liian usein niin, että olemme tyytyväisiä saavutettuihin etuihin keitinliemessämme, emmekä tajua hypätä astiasta ulos ennenkuin polttaa niin paljon, ettemme enää itse pysty liikkumaan. Silloin tarvitaan joku ulkopuolinen, joka nostaa meidät pois astiasta. Toivottavasti ennen kuin on liian myöhäistä.

Suomessa on käynnissä monta sammakon keittämistä. Kuntarakennemurros, sote -uudistus, telakkatyöläisten kriisi. Paperiteollisuus on oman osansa lämpenemisestä jo saanut. Merimiesten työpaikoista on ulkomaisten lippujen alle siirtynyt melkein kaikki. Kiehui yli.

Mediakentällä meitä lämmittää mediamurros, jossa ensimmäisiä lämpenemisen merkkejä on se, että jo muutama paperinen lehti on lakkautettu. Osaa mediataloista on hyvinkin kartalla keitinveden lämpötilasta ja oma rakas CITY -lehteni on hypännyt suoraan mediamurroksen painokonekeskeisestä maailmasta lukijakeskeiseen lähestymistapaan.

CITY –lehti on hyvä esimerkki siitä, kuinka yritys ajautui 2011 vuonna kriisiin ja yhtäkkiä ulkopuolelta tulee järjestelijä, joka saa tappiollisen yrityksen muutettua kannattavaksi liiketoiminnaksi. Ulkopuolinen, joka näyttää tottumuspaikat ja saa organisaation oivaltamaan bisneksen uudella tavalla. Lopputuloksena asiakkaita paremmin palveleva ekologisempi ja digitaalisempi tapa toimia, joka kohtaa lukijansa uudella tavalla niin kuin lukijat CITYn haluavat kohdata.

Miksi meidän pitää aina odottaa, että joku ulkopuolelta tulee ja nostaa meidät  helikopteriperspektiiviin, jotta vihdoin itse tajuamme missä liemessä olemme. Miksi me suomalaiset aina odotamme kriisin kärjistymistä kiehumispisteeseen ennenkuin alamme toimia?

Kirjoitin vastikään kirjan, jotta itse pysähtyisin ajattelemaan, mitä oikeasti ajattelen ja mikä oikeasti on tärkeää. Kirjoittaminen on minulle tapa jäsentää omia ajatuksia. Kirjoittaminen ja jälkianalysointi paljastaa myös itselle sen todellisuuden, missä lämmössä kattilan vesi juuri nyt on. Koska rakastan viitata omiin teksteihini, niin nostan pari otsikkoa kirjasta:

1) Kappale #27 Katso eri näkökulmista

”Otan esimerkiksi kaksi taloa. Maasta katsottuna 50-kerroksinen
talo vaikuttaa korkealta. Kun kiipesin Shanghaissa satakerroksisen talon ylimpään kerrokseen, näin asiat uudesta näkökulmasta. Lentokoneesta katsottuna kummatkin
talot näyttävät pieniltä.”..
..”Etäisyys asioihin palauttaa ne oikeaan mittakaavaan. Katso asioita eri näkökulmasta. Kokeile aina myös asiakkaasi näkökulmaa.”

2) Kappale #31 Tarkkaile kehitystä ja muita, jotta pysyisit nopeana

  ..”Olin matkallani Kiinassa. Yllätyksekseni havaitsin, kuinka nopeasti maailma muuttuu. Kiinalaiset ovat nopeita. He ovat niin nopeita, että Kiinan ennustetaan menevän talousmahtina pian USA:n ohi maailman ykköseksi.
Kiinassa kilpailu on kovempaa kuin Suomessa. Kiinalaiset ovat nopeita ja haluavat kehittyä. Kaikki suomalaiset eivät ole läheskään niin nopeita. Meidän täytyy benchmarkata
itseämme muihin maihin. Meidän täytyy ottaa mallia esimerkiksi kiinalaisesta kilpailukulttuurista ja imettävä sieltä hyviä asioita.
Moni toimiala kilpailee globaalisti. Meidän täytyy havaita ulkomaiset kilpailijamme ja huomata, jos he ovat paremmassa kunnossa kuin me.”..
Pysähdy siis miettimään, mitä voisit tehdä toisin. Pysähdy miettimään voisiko jotain olemassaolevia rakenteita, johtamisjärjestelmiä, organisaatioita purkaa ja rakentaa uudestaan, jotta oppimista ja tehostumista voisi tapahtua.

Tee jotain rutiineistasi poikkeavaa tänään. Mene hissin sijaan rappusia. Kävele rappuset takaperin. Aja autolla eri reittiä. Kokkaa illalla herkkuruokaa kynttilänvalossa. Soita jollekin ystävällesi, jolle et ole
soittanut pitkään aikaan.

Riko rutiineja, riko toimialan normeja. Rakenna tulevaisuutta ja ole valmis muutokseen. Ota muutos vastaan mahdollisuutena. Rakenna dynaamisempi, muutosvalmiimpi Suomi. Tunnista omat tottumuksesi ja organisaatiosi robottimaisuudet, jotta osaat tarvittaessa muuttaa niitä.

Reipasta rajoja rikkovaa päivää!

@lavas
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas
Tilaa kirja: Pysäyttämätön yrittäjyys 2013 [http://www.suomikauppa.fi/product_info.php?products_id=7215 ]
tai lataa tästä
[https://dl.dropboxusercontent.com/u/10574767/pysayttamaton_yrittajyys_w_naytekappale_free.pdf] ilmaiset maistiaiset yrittäjyyskirjasta.