Kapitalistisessa järjestelmässä ainakin teoriassa eniten sijoittavat ja sitä kautta kuluttavat saavat parhaat palvelut ja näkemyksen. Suomessa puolet pörssiyhtiöistä on perheomisteisia. Niiden takana on tuhansien joukko omistajia ja yritystoimintaa, joka käytännössä tippuu erilaisten toimijoiden ja palveluntarjoajien väliin.
Varainhoito on aika helppo ulkoistaa passiiviseksi sijoittamiseksi, mutta mitä jos aktiivinen (perhe)omistaja haluaisi olla vastuullinen, ammattimainen ja tuloksellinen omistajana?
Miten yhdistää omistajuuden osaaminen, strategiat ja suunnitelmallisuus prosessiin, joka yhdistää ajattelun, näkemykset, toimintamallit, työkalut ja kumppanit ”digiaikaan?” Yksi vaihtoehto voisi olla virtualisoida perinteinen ”Family Office -toimintamalli” ja korvata se ketterällä prosessilla, joka keskittyy aktiiviseen omistamiseen, ison kuvan kirkastamiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen.
Ammattimaisesti omistajuuden johtamiseen ja kehittämiseen suhtautuva omistaja luo oman prosessin omistajuudelle osaksi yritystoimintaa. Esimerkiksi Fredman Group piirsi itselleen ”Infinite Ownership” -mallin, jossa omistajien prosessi yhdistyy osaksi yritysten johtamista. Ajatuksen taustalla on hyödyntää omistajien, hallituksen ja johdon roolia parhaalla mahdollisella tavalla.
Seuraavaksi kysymys kuuluu, miten omistaja johtaa itseään, fokusointia, ajankäyttöä ja tuloksellisuutta. Yksi vastaus voisi olla ”Virtual Family Office.” Tarvitaan: 1) Rakenne 2) Sopimukset 3) Sunnitelmat 4) Tavoitteet 5) Mittarit ja jatkuvaa oppimista ympäristöstä ja tapahtumista. Usein ulkopuolisen sparraajan käyttäminen osana prosessia on hyvä idea. Ulkopuolinen auttaa näkemään asioita, jotka itsellä menevät ohi tai tuntuvat mahdottomilta. Tähän perustuu kaikki neuvonta, konsultaatio ja terapiat.
Reflektointi, mallintaminen, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen johtavat uusiin ajatuksiin, hallinnan tunteeseen, luottamukseen ja kehitykseen.
Yksi tapa luoda ketterä ”Family office” on tehdä siitä kevyt digiajan viestintä-, dokumentaatio- ja oppimisprosessi. Tässä esimerkki rakenteesta, joka perustuu suunnitelmalliseen tekemiseen, kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään.
Mihin tätä kaikkea tarvitaan? Tausta-ajatuksena on ammattimainen ote omistajuuteen, sen aktiivinen johtaminen, oppiminen ja pitkällä aikavälillä alati paremmat tulokset. Omistajuudella ei ole aikataulua, mutta hyvin omistettu omaisuus on aina rahoitettavissa, myytävissä ja kehittyy jatkuvasti. Todistettavasti suomalaiset yritykset tuottavat keskimäärin heikosti ja ovat kasvuhaluttomia. Yksi näkökulma parempaan huomiseen on omistajuuden kehittäminen. Suomi ansaitsee parempia omistajia.
Digiaika mullistaa myös omistajuuden johtaminen mahdollisuudet.
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti