Omistaja-arvon kasvattaminen

09.10.2019 | Omistajuus | Ville Tolvanen

Omistaja-arvon kasvattaminen

Omistaja-arvon kasvattaminen

Omistaja-arvon kasvattaminen ei ole sama asia kuin omistettavan yrityksen arvon nouseminen. Tämä tahtoo mennä jatkuvasti sekaisin kaikissa omistajuuteen liittyvissä keskusteluissa. Omistaja-arvon kasvu menee sekaisin ja ristiin yrityksen tulevaisuuden ja arvostuksen kanssa. 

Omistajalla on aina oma yrityksestä riippumaton elämä, varallisuus ja tulevaisuus. Joskus arvon kasvun kannalta on syytä luopua omistuksesta, laajentaa omistuspohjaa tai sijoittaa omistusten tuottamia varoja toisaalle. Tässä kohtaa omistajan tulisi osata ajatella kuten sijoittaja. Olenko minä yrityksen tulevaisuuden kannalta paras omistaja ja mitä omistaja-arvon jatkuva kasvu todella tarvitsee?

Omistajastrategia ei aidosti katso omistaja-arvon kasvua, jos harkinnassa ei ole myös myyntiä, luopumista, investointeja tai omistajuuden johtamisen muutosta. Aidon omistajastrategian lähtökohtana ei voi olla ainoastaan entisen parantaminen, vaan aito analyysi tulevasta, ympäristöstä, puutteista ja vaihtoehdoista. Erilaisten skenaarioiden rakentaminen omistaja-arvon kehittymiselle seuraavan tuhannen päivän aikana on hyvä idea.

Parhaat omistukset tuottavat, kasvattavat arvoaan, ovat myytävissä ja tuottavat mielihyvää arjessa.

Omistaja-arvon kasvattaminen ja omistajastrategia sotkeutuu yritysten strategian kanssa. Moni omistaja saa neuvoja siitä, mitä omistusten pitäisi tehdä, mutta aika harva, mitä omistajan tulisi tehdä. Aina on tietysti niitä, joiden mielestä joku muu olisi omistukselle parempi omistaja.

Aito omistajastrategia ponnistaa omistajuuden tavoitteista, hyvistä ideoista ja koko omaisuuden tasapainoisesta, mutta läpikohtaisesta analysoinnista. Omistajastrategian osana on pohdittava vaihtoehtoja sekä omaisuudelle, kuten tontit, kiinteistöt, kassa, omistukset ja yritystoiminta. Vasta iso kuva piirtämällä päästään yhdessä omistaja-arvon äärelle. Vaihtoehtojen kautta voidaan luoda järkevä agenda ja rooli omistajille, omaisuudelle ja niiden kehittämiselle sekä johtamiselle.

Suomessa tuntuu olevan liian vähän tilanteita, jossa omistajien tulevaisuutta pohditaan ilman myytävää palvelua osana keskustelua. Omistajat tuntuvat kärsivän vertaistuen ja sopivien ihmisten puuteesta. Omistajuuteen pätee samat asiat kuin yritystenkin konsultointiin – ulkopuoliset näkevät asiat paremmin. Omistaja, joka uskoo vain omiin tekoihinsa jättää ulkopuolisen hyvän hyödyntämättä. Ei ihme, jos omistaja-arvon kasvattaminen tuntuu arjessa haastavalta.

V

KIRJOITA KOMMENTTI

Lisää kommentti

Kommenttisi moderoidaan tarvittaessa.