Edellinen kirjoitukseni omistajan työkaluista synnytti juuri sitä mitä toivoinkin. Kommentteja, keskustelua ja yhteydenottoja. Mahtavaa. On hienoa ymmärtää, miten ihmiset asiat näkevät ja kirkastaa mitä käytännössä tarkoittaa omistajat, omistajuus ja omistaminen
Eräs kommenteista kaikui ylitse muiden.
”Maiden ja yritysten välinen kilpailu ratkaistaan omistajien kyvyllä omistaa.”
Upea kommentti ja ytimessä. Lopulta maan ja yhtiöiden omistajat osaavat reagoida, tunnistaa, ennustaa ja valita oikeita asioita kaikkien keskeltä. Omistaja lopulta valitsee tekijät, tukijat ja tekemisen. Hieno ele arvottaa omistusta yhdistämällä se suoraan sekä vastuuseen että onnistumiseen.
Toinen ”täydellinen” kommentti oli kysymys, voiko omistajia ja omistajuutta valmentaa, kouluttaa tai tukea. Vastaus on ilmeinen, mutta samalla haastava. Tunnistaako omistaja omistajuuden taitona, työnä ja joskus jopa ammattina? Onko omistajat itsekin töissä vai tekevätkö muut työtä hänen puolestaan?
Mikä on hyvä omistajuuden arvolupaus?
Itse olen pohtinut arvolupausta paremmasta omistajuudesta ja omistajista. Miettinyt voisiko myy ideaa ”laitetaan omistus kuntoon tai ainakin parempaan kuosiin.” kiinnostava aihelma.
Ehkä pohjalla on kysymys omistamisen ideologiasta. Onko se saatu, annettu, pyydetty vai rakennettu. Nähdäänkö omistajuus passiviisena, vai aktiivisena ja haastavana mahdollisuutena. Riippuu tietysti omistajuuden muodosta ja omistettavasta kohteesta. Kaikki riippuu kaikesta, mutta mikään ei estä kehittämästä sekä omistajia että omistajuutta.
Omistamisen kysymyksen tekee mielenkiintoiseksi sen muodot, siihen liittyvät vastuut, roolit ja mahdollisuudet. Omistajia, omistusta ja omistajuutta on mahdotonta irroittaa toisistaan, mutta niitä tulisi käsitellä ehkä erillään tai ainakin omina kokonaisuuksina. Hyvä kysymys on tietenkin, kuinka moni omistaja jaksaa pohtia asioita näinkin syvällisesti. Toisessa päädyssä on tietenkin omistaminen ammattina ja jatkuvan oppimisen prosessina. Sellainen ei pääty koskaan, vaan kiertää aikaa koko ajan itseään parantaen.
Omistuksen harteilla lepää paljon asioita, muutosta, tietoa ja taitoa. Omistajuuden ehdoilla elävät yritysten työntekijät, asiakkaat, kumppanit ja johto. Omistaminen on syytä pitää erillään johtamisesta ja yrityksen arjen tekemisestä, mutta sillä on ehdottomasti paikkansa ja vastuunsa yritystoiminnan ekosysteemissä.
Pohdin kovasti, tuleeko Omistajista hetken ajatushautomo, rinki, jengi, yhteisö, järjestö, yritys vai ei yhtään mitään. Ainakin kiinnostavaa on kerätä tietoa, vaihtaa tietoa, sparrata ja tarjota vertaistukea asian ympärillä. Katsotaan yhdessä, syntyykö aiheesta kenties jotain suurempaa.
V
Lue myös:
https://villetolvanen.com/fi/2019/04/03/yrittamisen-ja-omistamisen-tyokalut/
KIRJOITA KOMMENTTI
Anu Puusa
2019-04-12 09:03:39
Muuten hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta, mutta en oman taustaviitekehyksen vuoksi voi allekirjoittaa tekstiosaa, jossa toteat, että omistaminen on syytä pitää erillään johtamisesta. Miten tämä soveltuisi suomalaisesti merkittävään osuustoimintaan, jossa jäsenet omistavat, pääomittavst, hallinnoivat ja käyttävät Osk palveluita? Tässä mallissa omistavat ovat siis elimellinen osa yrityksen johtamisjärjestelmää.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2019-04-16 22:02:10
Olet oikeassa! V
Lisää kommentti
Lisää kommentti