Ihminen jaksaa ihmetyttää. Varsinkin sellainen jolla ei ole ankeuttamista parempaa annettavaa. Huomaan lähes aina jonkun yrittäessä jotain uutta, rohkeaa tai erilaista ankeuttajien saapuvan ensimmäisenä paikalle.

Ihan hyvä. Ei mahtava, erinomainen, kiinnostava tai uusi vaan ihan hyvä. Annetaan ymmärtää, että ylittää riman, mutta ei säväytä. Eli vähän keskinkertaista parempi. Siinäpä ankeuttamista kerrakseen.

Tyypillinen tapa ankeuttaa jonkun toisen sanomaa, on viedä huomio asiasta kukkaruukkuun. ”Totta, mutta on myös pidettävä huoli kokonaisuudesta.” Ikään kuin vedetään arvo asiasta ja vähätellään sen roolia kokonaisuudessa.

Erikseen on puhujat ja tekijät. Vammaisin totuus, jonka kuulen jatkuvasti. Ihan kuin toiset meistä olisivat käyneet poliisikoulun puhelinjan ja toiset tekijälinjan. Ei ole mitään ongelmaa sekä puhua että tehdä. Ainoa kysymys on riittääkö rohkeus altistaa itsensä ja tekemisensä toisten kritiikille.

Aika kevyttä, vähän villoja todetaan kun asiaa ei haluta oikeasti arvioida. Vähäpätöinen, ankea kuten kommentoijan oma elämä. Vähättely kertoo viestijän omista ongelmista.

Vähättelet kun et parempaan pysty

Sitten on ammatikseen verkossakin ankeuttavat. Graph.ion mukaan Tolle Vilvanen on allekirjoittaneen jälkeen toiseksi aktiivisin Digitalisti. Hän on jo twiitannut nimimerkillä yli 9000 kertaa, kirjoittanut ehkä satakunta blogia ja haluaa sotkeutua kaikkeen tekemisiini.

Monen mielestä Tolle Vilvanen on hauskaa huumoria ja mukavaa seurattavaa. Sitten on niitä, jotka ajattelevat toiminnan ylittävän järjestelmällisyydessään häirinnän rajat. Katsotaan mitä tästä tulee, ennakkotapausta arvelin jo aikaa sitten.

Tuukka Temonen lupasi nimen paljastajalle joulukuussa 5000 eur palkkion. On vain ajan kysymys kun joku hakkeroi todellisen nimen ja lunastaa palkkion. Varmasti raha kiinnostaa ja nimikin trollin taustalle.

Olen miettinyt miten suhtautua väistämättömään nimen paljastumiseen. Levitänkö sanan kaikille verkossa ja henkilön työnantajalle? Tekeekö paljastus itsestäni ankeuttajan? Pitääkö minun yrittää vaikeuttaa toisen elämää, vaikka hän osoittaakin olevansa ihmisenä varsin vajavainen. Tarkoitan ihan aitoa vajakkia. Enpä usko. Luulen että Tollesta on itselleni loppupelissä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Aika näyttää kunhan nimi paljastuu.

Annammeko ankeuttajien vaikeuttaa matkaamme uuden umpihangessa? Ei taatusti. Olemmeko täysin neutraaleja annetulle kritiikille? Emme missään tapauksessa. Keskitymmekö puolustamaan vai tekemään omia asioita. Luonnollisesti jälkimmäistä. Annetaan ankeuttajien reuhata ja markkinoida tekemisiämme. Onhan se hyvä huomata vaikuttavansa kun asiat ovat liian vaikeita niiden ymmärtämiseksi.