Sain Juho Lipsaselta mielenkiintoisen haasteen. Hän ehdotti minulle, että muotoilisin oman visioni Suomesta, joka on menestyvä palveluyhteiskunta. Helvetillinen ja samalla valtavan kiinnostava pähkinä.
Napapiiristä roikkuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa ei yksinkertaisesti menestytä massatuottamalla tavaroita. Toimintaympäristön kustannukset energiassa, rakentamisessa, asumisessa ja työssä ovat yksinkertaisesti liian korkeita. Työn hinta on jo karannut lopullisesti käsistämme. Lähes rajattomassa maailmassa on monta muuta osoitetta, jossa suunnittelu ja valmistaminen suostutaan ja osataan tehdä tehokkaammin. On keksittävä jotain Suomelle sopivaa. Turha kuvitella, että visiossa on mitään uutta tai murroksellista. Hyvät ideathan ovat vain tekemistä vaille valmiita. Silti oli hauskaa tehdä oma versioni asiasta. Tässä se tulee.
Lähdin luomaan ajatusta kahdesta näkökulmasta. Ensin vision menestysresepti. Toiminnan täytyy olla jalostusasteen yläpäässä, skaalautuvaa eli periaatteessa globaalia ja monimutkaista. Eli palveluvision menestysresepti
Menestyvää = arvokasta + globaalia + monimutkaista
Suomalainen oppinut, osaava ja motivoitunut insinöörikansa pärjää monimutkaisten asioiden ratkaisemisessa. Osasimme yhdistää radion ja puhelimen matkapuhelimeksi. Osaamme terveystekniikassa tarvittavaa mekaniikan, teknologian ja digitalisoitumisen yhdistämistä. Pitää vain suunnitella laitteita joista saa satasien sijaan satoja tuhansia. Uuden sukupolven teknologiaa.
Toinen näkökulma visiooni olivat aineelliset ja aineettomat ulottuvuudet. Maantieteellinen ulottuvuus, sosiaalinen ulottuvuus, henkinen ja taloudellinen ulottuvuus sekä yrittäjyyden ulottuvuus. Näistä ja menestysreseptistä johdin 5 manifestia uuden ja uljaan palvelusuomen rakentamiseksi.
Numeroituna, mutta ei minkäänlaisessa hierarkiassa:
- Maantieteellinen & taloudellinen ulottuvuus; Olemme vaurastuvan Venäjän rajalla EU:ssa. Finanssiteollisuus huutaa uudistumista ja se on korkean teknologian aluetta. Rakennetaan verotuksen, osaamisen ja teknologian avulla Helsingistä keskeinen pankkikaupunki. ”Hoidetaan venäläisten rahat, maksuliikenne ja serverit.”
- Osaamisen ulottuvuus; Osaamme rakentaa vaativaa teknologiaa. Suomessa on hyvä asua. Tehdään ”Coloradot” Rakennetaan Suomesta globaali suunnittelu- ja tuotekehityskeskiö vaativalle terveysteknologialle, energiateknologialle ja ympäristöteknologialle. Meillä on hyvä korkeakoulutusjärjestelmä ja Nokian jäljiltä loistavaa infraa. Etsitään globaalit asiakkaat tuotekehitykselle Oulussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Tampereella jne.
- Sosiaalinen ulottuvuus; Koulutetaan Afrikan poliisit, lääkärit, rajavalvojat, opettajat ja sairaanhoitajat. Osaamme kouluttaa lapsemme ja itsemme. Tehdään siitä globaali palvelutuote. Lennätetään kouluttajat, koulutus ja koulut sinne missä ihmiset ovat. Antaa heidän oppia siellä missä asuvat. Helsinki on hyvä hubi lentää kouluun mihin tahansa. Voisimme aloittaa kymmenkertaistamalla Aalto -yliopiston opiskelijamäärän. Tehdään Helsingin kaupunkikuvasta värikäs, nuorekas ja innostava.
- Luovan teollisuuden ulottuvuus; Suomalainen design on jo melkein käsite. Tehdään muotoilusta, kierrätyksestä, materiaaleista ja suunnittelusta merkittävä liiketoiminta-alue. Kymmenkertaistetaan koulutus ja valtion tuki alalle. Otetaan iso riski älyvaatteiden, kuitujen, kierrätyksen ja osaamisen puolesta. Vaate, asuminen ja koti voi olla kestävä, älykäs, tehokas ja kierrätetty. Suomalaisen on keksittävä siihen ratkaisu.
- Yrittäjyyden ulottuvuus; Luovutaan hyvinvointiyhteiskunnasta. Heitetään ajatus kaikesta kaikelle roskiin. Opetetaan lapsemme olemaan oman elämänsä itsenäisiä sankareita. Kerrotaan heille, että jokaisen keksittävä ja kehitettävä itselleen ammatti. Tehdään yrittäjyydestä hyödyllisempää kuin palkan nauttimisesta veroeduilla. Luodaan yrittäjäyhteiskunta, jossa jopa 40% työvoimasta joustaa ja toimii yrittäjinä. Uuden ajan älykäs käsityöyhteiskunta.
Huh. Kaikki viisi tuntuvat tutuilta, vaikeilta, utopistisilta, mutta jotenkin tarpeellisilta. Pärjäisimme paremmin jos avaisimme rajamme Venäjälle ja suostuisimme ottamaan heidän rahansa. Osaamme suunnitella maailmanluokan teknologiaa, mutta emme ymmärrä tytäryhtiötalouden hyötyjä. Kouluttaminen voisi olla mega-ala, jota vain itse pidämme liian itsestään selvänä. Älykkäät, kestävät ja tyylikkäät materiaalit ovat kodin, muodin ja asumisen tulevaisuutta. Emme yritä riittävästi jos emme saa uutta energiaa yrittämiseen. Opetamme lapsiamme saamaan asioita valmiina ja odottamaan että heille annetaan kaikki ja vähän enemmänkin. Hyvinvointi tappaa halumme yrittää ja menestyä pitkällä aikavälillä.
Tehdään Suomesta kansa joka jakaa, antaa ja yrittää. Tehdään ennakkoluulottomuudesta, älystä ja sisusta salvaa, joka menestyy missä tahansa.
KIRJOITA KOMMENTTI
JoukoSalonen
2014-02-16 08:51:23
kiitos Ville. Ihan tulee itku silmään kun miettii miten hienoa olisi tuollaisessa Suomessa ehtoopäiviä elellä, kun tietäisi että jälkikasvulla olisi tulevaisuutta
Lisää kommentti
perttuah
2014-02-16 09:36:27
Kiitos tästä. Ensimmäiseksi muutetaan lapsiemme ajatusmallia näkemään muutokset, murrokset ja jopa uhkat mahdollisuutena, eikä tuhlata ajatuksia tai energiaa nykytilanteen surkutteluun.
Esimerkiksi terveysteknologiassa suurten ikäluokkien ikääntymisen tuomat senioreiden kasvavat tarpeet tulee nähdä valtavana mahdollisuutena uudenlaisille terveysteknologisille innovaatioille.
Kuka ottaisi johtajuuden ja lähtisi viemään Suomea visioiden suuntaan?
Perttu
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-16 10:06:56
Hyvä kysymys! meillä on ministeriöt, TE, EK, Sitra, Tekes, jne jne silti on todella vaikea tunnistaa minkä elimen tulevaisuusvisiota / strategiaa tulisi edistää. hallitusohjelma?
Lisää kommentti
Santtu Vehosalmi
2014-02-16 09:43:18
Hyviä avauksia Ville. Jokaisen noista viidestä on helppo innostua. Tuota ensimmäistä kohtaa voisi vielä laajentaa tietoturvan suuntaan - sen osaamisen mielikuvajohtajaa maailmalla ei vielä ole, ja Suomella olisi eväät sen haltuunottoon siinä kuin jollain muullakin.
Nyt vaan väkisin käännyttämään palvelu-uskovaiseksi tätä kansaa jolle on jotenkin onnistuttu uskottelemaan että itsepalvelu on palvelua. Sitä taustaa vasten olemme takarivin lähtöruudussa minkä tahansa sektorin palvelujen kehittämisessä kansainvälisissä kisoissa. Urheilun puolella on kuitenkin monesti nähty että selkä seinää vasten ja ahtaassa paikassa tämä kansa todella syttyy taistelemaan. Ne kriteerit ovat nyt talouden ja liike-elämän osalta olemassa. Nyt pelistrategian hiontaan ja verkot tötterölle!
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-16 10:05:57
Santtu, Samaa mieltä kanssasi! kirjoitin taannoin tästä itsepalvelu-uskonnosta....https://villetolvanen.com/2014/02/13/palveluiden-tarvehierarkia/
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-16 10:04:56
Hyviä kommentteja! Twiterissä tuli vielä päivityksinä matkailun mahdollisuudet... ja kiinnostava puolustusosaaminen vientituotteena. Armeija voisi tienata enemmän leipää hankkimalla uusia asiakkaita koulutus yms. osaamiselle!
En osaa sanoa mikä olisi oikea foorumi tälläisen edistämiselle. Suomen strategiasta vastannee maan hallitus? joka ei juuri nyt taida olla aivan toimintakykyinen....
V
Lisää kommentti
Pekka Lahti
2014-02-16 10:17:17
Kaikki oikein ! Kiitos siitä, rohkeutta tehdä tarpeellinen tarvitaan jo hyvin pian. Nuo meidän vahvuutemme pitäisi osata markkinoida, ja kehittää myyntivalmiita paketteja, jotka olisi helppo viedä ulos. Olet Ville pohdinnassasi tullut juuri niihin keskeisiin asioihin, johon rohkeutta panostaa pitäisi nyt löytyä. Jotenkin tuntuu kun monia mainitsemiasi alueita ei ole tarpeeksi huomioitu vielä,muotoilu ja älyvaate kehitys, jossa markkinat on loputtomat, pitäisi ottaa kehityslistalle kiireellisinä, ja kaikki valtiovallan tuki niihin.
Lisää kommentti
Tommi Hermunen (@TommiHermunen)
2014-02-16 10:25:35
"Tehdään ennakkoluulottomuudesta, älystä ja sisusta salvaa, joka menestyy missä tahansa."
Ennakkoluulottomuus on salvaa nyt jo. Kysymys kuuluu, kuinka meidät suomalaiset saataisiin ymmärtämään, että elämä ei ole nollasummapeliä. Jos naapuri menestyy, osa siitä valuu minunkin tontilleni. Jos ymmärtäisimme tämän, elämä olisi paljon helpompaa.
Hyvä visio. Jotta se voisi toetutua, vaaditaan asennemuutosta. Kuinka se saadaan aikaiseksi?
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki (@timo_ruohomaki)
2014-02-16 10:27:53
Nuo viisi ulottuvuutta ovat varmasti tärkeimmät, mutta voisi aloittaa tässä samalla sellaisen perinteen, että visiopaperit kirjoitetaankin aktiivissa eikä passiivissa. Ei siis 'muutetaan' vaan 'kuka muuttaa'. No ok, tästä syntyisi oma kirjoituksensa mutta pointti onkin siinä, että yksi konkreettinen teko voi olla iso tekijä useamman ulottuvuuden tavoittelussa.
On nimittäin niin, että kun sanotaan että "hoidetaan" jotain, oikeasti pitäisi lopettaa jarruttaminen. Tunnistetaan parhaat käytännöt jo versovaiheessa ja otetaan ne laajasti käyttöön. Ei keksitä pyörää uudelleen. Jos pankkisektori keksii toimivan ja turvallisen tunnistautumismenetelmän, käytetään sitä myös julkisissa palveluissa eikä laiteta koko projektia pöytälaatikkoon vain siksi, että joku on joskus kuullut että jossain voisi olla joku ongelma ja on hienompaa kun poltetaan sata miljoonaa projektiin jossa tehdään sama juttu ihan itte.
Tunnistetaan alueet joissa säätely estää orgaanista kehitystä. Esimerkkisi ovat koulumaailmasta, siihen liittyy konkreettinen esimerkki aikuiskoulutuksesta: Metropolia suunnittelee aikuisille suunnatun tutkintokoulutuksen vähentämistä koska Opetusministeriö maksaa kustannuksia vasta kun tietty opintopisteraja ylittyy ja aikuispuolen nelipäiväisellä iltalinjalla ei edes teoriassa saada samoja op-määriä kokoon kuin nuorison päivälinjoilla. Yksi typerä säädös (tai sen virkamiestulkinta) siis vesittää koko elinikäisen oppimisen idean. Sen sijaan että otettaisiin sisään kaksinkertainen määrä 19-vuotiaita jotka eivät tiedä mitä elämällään tekisi pitäisi huolehtia edes siitä, että voi opiskella uuden tutkinnon vaikka kymmenen vuoden välein. Näissähän ei ole kyse edes siitä että vaihtaisi alaa vaan siitä, että tuplatutkinto olisi korkean osaamisen aloilla hyvä juttu: ajatelkaapa vaikka sitä, jos päivystämiseen kyllästynyt sairaanhoitaja ei vaihtaisikaan alaa lääkemyyjäksi vaan palaisi kouluun ja lukisi itsensä tietotekniikan insinööriksi - ja alkaisi sitten kehittää järjestelmiä joka poistaisivat ne ongelmat joiden takia hän hoitoalan jätti!
Ja sitten ne julkiset insentiivit. Yritysten verohelpotuksissa täytyy muistaa, että veroja maksetaan ennen kaikkea siitä että tehdään tulosta. Tuossa vaiheessa ei enää tarvita tukea. Tukea tarvitaan yrityksen luomisessa siihen tilaan, että se tekee tulosta. Tuossakin tuki voi olla rahan sijasta riskien vähentämistä: poistetaan yrittäjän ja muun uranvaihtajan rankaiseminen karenssilla koska liikaa maksetut korvaukset voidaan aina periä jälkikäteen takaisin. Karenssisysteemi on yksi suurimmista syistä miksi kansalaispalkkaa halutaan. Ongelma ei ole tukien määrä vaan se mitä tapahtuu siinä välissä kun siirrytään tukimuodosta toiseen. Jos joku lähtee työpaikasta kuuden kuukauden palkkarahat kädessä hänelle on tällä hetkellä iso riski alkaa rakentaa yritystä sillä voi käydä niin, että kuuden kuukauden päästä on rahat loppu ja edessä kuukausien karenssi kun on kehdannut yrittää.
Ketterässä markkinassa on yksi välttämätön osatekijä: ketterä julkishallinto. Siihen liittyy myös likviditeettiongelma jota on yritetty tilkitä erilaisilla Finnveran ja TEKESin instrumenteilla: Mitäs jos sovittaisiin, että PK-yritysten laskut maksetaan 14 päivässä? Tämä koskee myös ja etenkin julkishallintoa. Jos järjestelmä tai prosessi ei tähän taivu, muutetaan prosessia.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-16 10:27:59
Asenne on vammoista vakavin ja vaikein muuttaa. Täytyy pohtia sitäkin...huudamme että asenne ratkaisee mutta miten sitä sitten tässä mittakaavassa korjataan? Kriisitietoisuus lienee ainakin hyvä asia.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-02-16 10:30:37
Timo! #WORD hyvä tunnistaa missä lepokitkaa, mihin tarvitaan törmäytystä ja mitä pitää tukea resursoinnilla... kuullostaa strategiselta johtamiselta... hm. missähän sen osoite olisi? valistunut demokratia? onko sellaista? V
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki (@timo_ruohomaki)
2014-02-16 10:46:48
Some-aikana strategian levittämiseen käy hyvin tarina. Taivas ja Helvetti, osa 2. Voihan visionkin tietysti kirjoittaa auki sellaiseen muotoon, että kenelle tahansa avautuu miltä tulevaisuus tuoksuu ja maistuu.
Lisää kommentti
villetolvanen
2014-02-16 11:42:43
Tarina on parasta. Just luen Torkkia! Mulla on sellainen hanke muhissa kuin "Täydellinen yritys" vähän sellainen "ultimatum isänmaalle-henkinen" julistus paremmasta johtamisesta ja yrittämisestä.... katsotaan... V
Lisää kommentti
Mikko Jordman (@MikkoJoo)
2014-02-16 14:17:10
Diggaan! http://lilelibe.blogspot.fi/2014/02/millainen-koulu-suomalaisen-menestyksen.html
Lisää kommentti
ltiilika
2014-02-16 19:55:21
Lisäisi tuohon Menestyvää = arvokasta + globaalia + monimutkaista + myytävissä.
Suomalaiset menestystarinat tuppaavat kompastumaan siihen, että ne ovat paitsi monimutkaisia itsessään myös monimutkaista myytävää. Esimerkiksi poliisi- ja rajavalvontakoulutuksen ja puolustusteknologian myynti tyssää helposti valtapeleihin ja politiikkaan tai koulujärjestelmien myynti törmää helposti siihen, että sillä on monta ostajaa: opettajat, oppilaat, vanhemmat, maan poliittinen johto. Tämä on sitten se, missä loistava suomalainen konsepti kompastuu ja kilpailijat iskevät niillä yksinkertaisilla ja helposti ostettavilla tuotteilla. Toki voimme jatkaa sillä altruistisella mallillakin, missä Suomi tuottaa ilmaiseksi maailmalle sellaisia hienouksia kuin Linux, MySQL, Irc...
Hyvää pohdintaa!
Lisää kommentti
villetolvanen
2014-02-16 20:39:53
Kiitos tästä!!! itse ajattelin juuri samaa. ajattelin kirjoittaa otsikkolla "Valtion palvelumuotoilu" .... palaamme!
Lisää kommentti
Ltiilika (@Ltiilika)
2014-02-19 13:56:01
Joo, en tarkoittanut Suomen politiikkaa ja valtapelejä, vaan sen maan politiikkaa, valtapelejä ja kulttuuria, minne yritetään myydä. Suomalaista koulujärjestelmää ei esimerkiksi voi myydä sellaisenaan. Poliisi- ja rajavartijakoulutuksen myyminen taas törmää sellaisiin ihmeellisyyksiin kuin korruptio, diskriminointi ja nepotismi. Loputtoman määrän konsultointia näistä asioista voi toki myydä...
Lisää kommentti
Kirsi Lehto
2014-02-16 20:06:07
Mielelläni näkisin listassa vielä vakaan yhteiskunnallisen infrastruktuurin ja logistiikan ulottuvuuden. Tyypillisesti toimivat logistiset virrat sekä yhteiskunnallinen vakaus tuovat tullessaan hyvät mahdollisuudet kehittää näihin liittyviä palveluita, mutta antaa hyvät edellytykset myös muiden palveluiden ja teollisuuden kehittymiselle.
Suomi nähdään yhteiskunnallisesti vakaaka maana ja siksi Suomi myös nähdään hyvänä paikkana palveluhotelleille. Tämä vakaus pitäisi pystyä varmistamaan tulevaisuudessa ja sitä pitäisi pystyä markkinoimaan ja laajentamaan myös muihin palveluihin tai teollisuuteen.
Logistiikan ulottuvuuden näkökulmasta Suomella on loistavat mahdollisuuden toimia porttina itään, puhutaan sitten laiva, lento tai raideliikenteestä. Helsinki toimii jo nyt Keski-Euroopan ja Aasian liikenteen solmukohtana, ja sitä tulisi edelleen kehittää. Vastaava mahdollisuus on tulevaisuudessa toimia solmukohtana laivarahdille jäämeren kautta Aasiaan ja junaliikenteelle sekä Venäjän lähimarkkinoille että Trans-Siperian rautateitä pitkin Aasiaan. Solmukohtana toimiminen edellyttäisi toimivia yhteyksiä edelleen Keski-Eurooppaan.
2000-luvun alussa Trans-Siperian junayhteydet toimivat loistavasti, siis säännöllisesti ja luotettavasti. Matka Vladivostokista Vainikkalaan kesti kymmenen päivää, kun laivarahti kesti väihintään kuusi viikkoa. Venäjän epävakaus ja pilviin kohonnut hinnoittelu sotkivat markkinat ja vastaavaan vakaaseen tilanteeseen ei ole sen jälkeen päästy. Venäjän vakauden lisääntyessä potentiaali on edelleen olemassa.
Lisää kommentti
villetolvanenilletolvanen
2014-02-16 20:40:57
Kiitos tästä! mietin kovasti missä, miten ja miksi visiointia voisi jatkaa? mikä olisi sille oikea koti? Suomen strategiasta vastannee hallitus? kuka muu visiota voi edistää? V
Lisää kommentti
Kristiina Helenius
2014-02-16 23:19:14
Heippa, ystävät, saanko jakaa nämä tiedot, kun on kysytty, missä näitä strategioida pohditaan.
Tällä foorumilla sovitaan Venäjän hyödyntämisestä http://www.amcham.fi/russia-townhall-meeting/
Tällä foorumilla Rail Balticasta http://www.amcham.fi/rail-baltica-moves-ahead/
Täällä nousevasta arktisesta taloudesta http://www.amcham.fi/roi-goes-artic/
Ja sitten 3.4. on tällainen keskustelu:
New North Forum, April 3 lunch
A world transportation hub: How to retain it?
Allister Paterson
SVP Commercial Division, Finnair
Finnair has made Finland relevant in the growing Asia-to-Europe travel market.
With over 15 million travelers last year, the Helsinki gateway now provides the local business community with a tremendous opportunity to do business with connecting visitors. In addition, the ecosystem can greatly benefit from the many nonstop flights that a successful airline hub provides.
Join us to hear Finnair's call to action in keeping and building Finland as the leading Northern Gateway in the face of increasing competition and challenges.
Lisää kommentti
Esko Rissanen (@EseRiss)
2014-02-17 07:16:21
Tuo hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen tulisi tehdä suunnitellusti eikä ajautumalla. Nyt meillä olisi vielä mahdollisuus paikata joitakin laskuvarjomme reikiä, sen sijaan että pidämme kynsin hampain kiinni laskusuunnassa olevan lentomme ovenpielistä.
Lisää kommentti
Henna Tukiainen (@HennaTukiainen)
2014-02-17 21:37:25
Tämänkaltaisia visioita on hieno lukea, etenkin kun visiot ovat lunastettavissa. Kiitos. Venäjän, Baltian, Aasian ja Euroopan hubilla on valtavasti potentiaalia, suomalainen innovaatio-ja osaamisyhteiskunta on mahdollisuuksia täynnä, puhdas luonto, vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta sekä coolit ja erikoiset suomalaiset houkuttelevat matkailijoita. Koulutusvientimme toisi uuden ja kestävän tavan viedä Suomi maailmalle. Nuori sukupolvi on kiinnostunut yrittäjyydestä edeltäjiään enemmän. Uskotaan itseemme ja omaan juttuumme - kevättäkin tuntuu olevan ilmassa!
Lisää kommentti
Jari Kolehmainen (@dgkole)
2014-02-18 15:36:13
Ville, niin kauan ajatuksesi ovat visionäärisiä, kunnes tulee kriisi ja status quota heiluttavia asioita aletaan jalkauttaa. Valitettavasti suurimmat muutokset tapahtuvat kriisien kautta
Lisää kommentti
Kirsi Kommonen
2014-03-05 16:15:56
Hmmm, on noissa itua.
Viime päivien itänaapurin tapahtumien valossa olemme riippuvaisia siitä, että naapuri pysyy stabiilina, mutta ei niin stabiilina, että esimerkiksi lentoliikenteessä Pietari haastaisi Helsinki-Vantaan. Näemme itsemme porttina itään, mutta enenevässä määrin olemme portti länteen, esimerkiksi kiinalaisille matkailijoille, jotka jo suunnittelevat käyttävänsä täällä Suomessa enemmän rahaa kuin mistään muusta maasta saapuvat - siis mistään muusta maasta saapuvat - turistit. Heille pitäisi kiiruusti tuotteistaa mielekkäitä palvelutuotteita, joita voivat ostaa omaa kieltänsä käyttämällä.
Lisää kommentti
Lisää kommentti