Pohdin tuhoavatko aikakausilehdet itse oman tulevaisuutensa. Syksyn aikana näimme ensimmäiset amerikkalaiset tutkimukset paperisten medioiden menestymisestä verkossa. Parhaiten ovat kuulemma pärjänneet ne, jotka eivät ole versioineet perinteisiä vaan rakentaneet uutta verkkoon verkon ehdoilla. Ymmärrettävästi parempaa jälkeä.
Aikakausilehdet ovat puun ja kuoren välissä. Aikkari on aika fantastinen käyttöliittymä. Hyvät jutut elävät ja parhaimmillaan Kuukausiliitteen tutkitut jutut laitetaan talteen seuraaville sukupolville. Mikään ei ole lähempänä nojatuolimatkailua kuin HowToSpendIt –liite kylmän oluen kanssa. Mandatumin asiakaslehti on hyvä ja toimiva paketti muistuttamaan säästämisen ja sijoittamisen eduista.
Lähes kaikki mediatalot reagoivat laskeviin levikkeihin ja mediamyyntiin samalla tavalla. Juustohöyläävät itsensä tarpeettomiksi. Vähemmän henkilöstöä, sisältöä, tutkimusta ja ripoteltua asiaa verkkoon ja paperiin. Kummallisia keinotekoisia kirjautumisia verkkopalveluihin ja muita hyödyntämisen esteitä. Ei kuullosta hyvältä asiakaskokemukselta.
Verkossa pärjäävät kaikki, joilla on hyvä asiakassuhde. Hyvä asiakassuhde rakentuu toimivan asiakaskokemuksen päälle. Digitaaliset palvelut pädeissä ja ondemand-palveluina näyttävät rakentavan aika hyviä asiakaskokemuksia. Samaan aikaan painettujen halu selviytyä murroksesta näyttäisi vain lisäävän vauhtia matkalla hautaan.
Olen pohtinut Talouselämää. Mikä estää sitä tuplaamasta tilaushintaa ja keskittymällä erinomaiseen lehden julkaisuun? Suomeen tarvittaisiin yksi ja ylivoimainen lehti yrityksistä, taloudesta ja yrittämisestä kiinnostuneille. Eikö tuplaamalla hintaa voisi myös sisältöä parantaa ja lisätä? Olisi mahtavaa kun kaksi kertaa kuukaudessa kotiin kannettaisiin suomenkielinen, laadukas, tyylikäs ja siältörikas Monocle. Eikun Talouselämä.
Talouselämä on kurjistunut viime vuosina ja yrittää tehdä asioita verkossa. Tuloksena on sillisalaatti, joka ei tahdo lämmittää kummassakaan kanavassa. Mitä jos se luopuisi verkosta kokonaan? Käsittääkseni suurin osa levikistä menee yrityksiin ja Ekonomeille liiton jäsenetuina. Kääntäkää konsepti ympäri ja tehkää Monoclen tasoista paino- ja julkaisutyötä. Löydätte varmasti paikkanne tulevasta. Nykyisellä menolla lehti on matkalla hautaan.
Puhun torstaina 28.11. 2013 Procomin lehtipäivässä lehtien loistavasta tulevaisuudesta. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia.
KIRJOITA KOMMENTTI
Ari Mäkinen
2013-11-25 08:37:32
Ei aivan mahdoton ajatus keskittyä täysin printtiin. Kun kerran verkossa nopeus on valttia, johtaa se helposti siihen, että sisältö muuttuu sisältöarvoltaan kevyiksi uutispläjäyksiksi. Olla ajassa kiinni laajalla toimitetulla aineistolla, kaava lienee mahdoton.
Onko tässä verkon heikkous, liian provokaviitiseksi muuttuvat otsikot, klikkien metsästys ja lopulta ohuen asiasisöllön ympärillä pyörivä torso tarina?
Sensijaan koko printtimedian keskeisin vahvuus mielestäni on ammattimainen toimitustyö taustatutkimuksineen. Printti ei voi kilpailla nopeudella, mutta laadukaasti taustoitetulla ja monipuolisesti tuotettulla tiedolla luulisi olevan kysyntää tulevaisuudessakin?
Lisää kommentti
Joni Öfverström
2013-11-25 08:59:09
Hyvä juttu pärjää aina, ottamatta kantaa, missä se on julkaistu. Julkaisuformaatti ei saa olle hyvän journalismin tekemisen lähtökohta.
- Itse kummaksun sitä, että en voi ostaa Talouselämää padille. Tai voin mutta silloin minun pitää ostaa se painettu versio kanssa. Miksi?
Lisää kommentti
Petteri Numminen
2013-11-25 11:48:19
Aikkareiden osalta kannattaa katsoa, miten Äippälehdet (Kaksplus, Vauva) menestyvät ja kukoistavat netissä.
Siitä on jo vuosia aikaa, kun Kaksplus myi kuukaudessa enemmän mainontaa verkkoon kuin printtilehteen. Ei se toki tilaustuottoja voita, mutta kertoo siitä, että asiakkuuden ympärille osattiin kehittää kiehtovia palveluita lukijoille/lukijoiden kanssa yhdessä ja sitten tarjota nämä uudet kanavat mainostajille.
Tuottojen laskukaava aikkaripuolella on loppujen lopuksi yksinkertainen: vuosituotot ovat kolme kertaa uniikit viikkokävijät. Eli jos saitilla on 350 000 viikkokävijää, tuotot ovat yli miljoona euroa.
Talouselämän osalta voisi ajatella, että kerroin on isompikin kuin tuo kolme.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-11-25 12:43:48
on varmaankin aikkareita ja aikkareita ;) Vauvalehti on iso aika homogeeninen yhteisö. Tutkimusten mukaan odottavat äidit ovat varsin kiinnostuneita sekä uudesta tiedosta ja myös kaupallisista tiedotteista. Talouselämä ei liene yhtä homogeeninen ryhmä vaikuttajia? Olen itse pohtinut millainen olisi Digitalist - henkinen talousmedia verkossa...
Lisää kommentti
Janne Nyyssonen
2013-11-25 20:49:39
Tarvitseeko ja onko Talouselämä suunnattu heterogeeniselle ryhmälle? Vaikka core olisikin näennäisesti heterogeeninen, on se kuitenkin aika homogeenin, laadukkaasta talousuutisoinnista kiinnostunut ryhmä. Myönnetään, en ole vuoteen pitänyt kädessä yhtään suomalaista talousjulkaisua. Lähinnä siitä syystä, että juttujen taso ei ole ollut loistava. Paljon mielenkiintoisempaa luettavaa ovat Nordnetin Jukka Oksaharjun blogit.
Talousuutisten longplay voisi olla todella kiinnostava, oli muoto mikä tahansa. Lyhyissä jutuissa jää taustat aina pimentoon. Se, joka yleensä on koko jutun suola.
Lisää kommentti
Reijo Ruokanen
2013-11-25 21:35:12
Tervehdys,
on mukava, että lehti kiinnostaa niin paljon, että sitä käsitellään blogeissa toimituksen ukopuolellakin. Ja hyvä, että on ideoita tarjota.
Muutama huomio:
1. Esität, että Talouselämä on kurjistunut ja menossa hautaan nykymenolla. Herkkänä pitää aina olla ja itsekritiikki on muutoksen aikana tärkeämpää kuin koskaan. Tarkastelemme itseämme kaiken aikaa.
Sisällön suhteen teemme parhaamme. Meidän mielestä sisältö ei ole kurjistunut, mutta lukijahan sen tietysti päättää,
Entäs se hautaanmeno? Toistaiseksi ei ole kuolinkouristuksia ollut näkyvissä. Talouselämä teki viime vuonna kaikkien aikojen levikkiennätyksensä, 80868 kpl. Edellinen ennätys oli vuodelta 2011. Silloin levikkimme oli 80800 kpl. Tämän vuoden levikkiluvuit kerrotaan ensi vuoden maaliskuussa. Jos intoa riittää, kannattaa käydä katsomassa Q3-osavuosikatsaus. Toimitusjohtaja ei siinä raportoi kuolemanvaarasta, päinvastoin.
.
2. Neuvot tuplaamaan hinnan. Mielellämme sen tekisimme, mutta sellaisella toimenpiteellä olisi murskaava vaikutus levikkiin. Jopa Talouselämän tilaus on hintajoustava. Romahtanut levikki tuhoaisi mediamyynnin.
3. Yritämme tehdä asioita verkossa, siinä olet oikeassa. Kolmessa vuodessa verkkosivustomme kävijämäärä on yli kolminkertaistunut. Vielä on vara parantaa vaikka kuinka, mutta liikkeelle on päästy.
4. Olemme juuri julkistaneet Talentumin Summa.palvelun. Sieltä saa Talouselämän, Arvopaperin, Tekniikka&Talouden ja muut Talentumin lehdet ja kirjat myös. summa.talentum.fi. Jos kuolemme, kuolemme ainakin täydessä vauhdissa. Mutta emme me tähän hätään kuole, päinvastoin.
5. Meillä on myös iPad-sovellus. Sekin on kasvattanut suosiotaan tasaisesti.
Kaikki ylläoleva on täysin julkista tietoa. Levikkiluvut löytää Levikintarkastuksen sivuilta. Verkkoluvut kertoo TNS-Metrix. Loput tiedot ovat jaossa Talentumin verkkosivuilla.
Yst terv
Reijo Ruokanen
Päätoimittaja
Talouselämä
Lisää kommentti
Harri Huru
2013-11-26 18:25:04
Hienoa, että päätoimittaja kommentoi, pisteet siitä. Kommenteista päätellen Talouselämän oma usko menestymiseen on vahva ja luvut näyttävätkin puhuvan puolestaan.
Olen lukenut Talouselämää yli 20 vuotta ja olen samaa mieltä Ville Tolvasen kritiikin kanssa. Kaipaan sitä Talouselämää, joka oli ylivoimainen ja laadukkain uutislähde nimenomaan Talouselämän alalta. Uutisten määrä eri lähteistä on toki esim. nettisivujen ja Twitterin kautta lisääntynyt mutta samalla laatu on kärsinyt, jopa siinä määrin, että otsikointi kilpailee jo iltapäivälehtien tasolla ja minä en ole ainoa, jota tämä ärsyttää. Summa -palvelu on hieno niille, jotka kaipaavat lisää uutisia mutta ei tuo mitään sellaiselle lukijalle, joka kaipaa tutkivaa, syvällisempää ja laadukkaampaa sisältöä. iPad mahdollistaisi monia lisäarvoa tuovia ominaisuuksia mutta sen ainoa lisäarvo on se, että paperiversion voi lukea iPadillä.
Olenkin viimeisen vuoden aikana löytänyt esim. Flipboardin ja Pulsen, jota kautta laadukkaita kansainvälisiä talouselämän ja yritysmaailman artikkeleita löytyy. Twitterissä hyvin valittu verkosto suodattaa näitä juttuja, kun itsellä ei ole aikaa. Applen selaimessa on ominaisuus, jossa tätä linkkivirtaa voi seurata ilman muuta hälinää. Edelläkin mainittu Jukka Oksaharju kirjoittaa syvällisemmät kirjoitukset esim. Sammosta ja Nokian Renkaista, joista aikaisemmin parhaiten kirjoitti Talouselämä. Karo Hämäläisen kirjoituksista pääsee nauttimaan seuraamalla Karoa jne.
Nyt Oksaharjua ja Hämäläistä voi lukea ilmaiseksi mutta olisin valmis maksamaan Oksaharjun Sampoa koskevasta kirjoituksesta ja odotankin, koska joku pistää pystyyn artikkeleiden nettikaupan, josta journalistisesti laadukkaita juttuja saa ostaa juttukohtaisesti. Koska en enää kuulu mihinkään liittoon, en saa Arvopaperia tai Talouselämää jäsenetuna. Tilasin niitä aikaisemmin mutten enää, koska hinta per mielenkiintoinen artikkeli nousi liian kovaksi. Mikäli Tolvasen kritiikki on aiheetonta, Talouselämällä ei ole hätää. Mutta, jos Tolvanen on oikeassa, levikin kasvaessakin lehtien aito lukeminen voi samalla vähentyä ja sehän ei tee hyvää mediamyynnille, koska jossain vaiheessa ilmoittajat huomaavat, että homma ei toimi vanhaan malliin.
On myös mahdollista, että Talouselämän laatu ei ole huonontunut yhtään vaan Tolvasesta ja minusta vain tuntuu siltä. Miksi näin? Koska kilpailevan ja laadukkaamman aineiston saatavuus on lisääntynyt huikeasti ja Tolvanen etunenässä löytää sen.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-11-26 07:12:22
Reijo,
Kiitos vaivannäöstä. En kirjoita toimitusta häritäkseni vaan yleisestä kiinnostuksesta ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Kirjaan mitä itse pohdin eri asioista.
Pohdin iltalenkillä mikä mielessäni Talouselämän sisällössä mielessäni mättää. Yksi muutos omassa mediankulutuksessani on sen kansainvälistyminen. Osaoptimoin parhaita artikkeleita ympäri maailmaa. Toinen on se että, kaipaan syvällisempiä yritysanalyysejä nimenomaan yrityksistä ja yrittäjistä. Olisiko TE ottanut askeleen yhteiskunnalisempaan suuntaan ja vähän lähemmäksi Suomen Kuvalehteä? Voi olla että Urpilaista on omaan makuuni vähän liikaa. Joka tapauksessa, makunsa kullakin. Kiitos ajatuksistasi.
Pohdin ääneen hintajoustoa. Median kurjistuessa parhaiden on mahdollista joustaa ja erottua. TE on timantti jolla olisi varmasti varaa reiluun nostoon? Ehkä kyllä ehkä ei. Toivottavasti tälläinenkin vaihtoehto on tapetilla.
Verkko on teille uusia ja mahdollisuuksia täynnä. Älkää pitäkö sitä apukanava vaan miettikää yhteisöllisyyttä verkossa. Miettikää mikä TE-alustan tehtävä voisi olla koko yhteisölle. Siinä oma mielipiteeni.
Summasta palaan joskus myöhemmin asiaan. Voimia ja onnittelut hyvästä levikinkehityksestä! Olette selvästi voittajien puolella. Toivottavasti niin myös jatkossa.
Terkut, Ville
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-11-26 07:19:57
Vielä täytyy kommentoida Reijon ajatusta levikin pienemisestä ja levikin tuhosta. Volyymiin perustuvassa mediapaikkahinnottelussa perinteiset jäävät Googlen jne. jalkoihin. TE tyyppisten laatulehtien on voitettva paperilla, sisällöllä ja kohdistamisella kv brändejä mainostamaan osana lehteä. Hyvä mainonta on parhaimmillaan palvelua asiakkaalle, sisältöä rikastuttava kokemus. Näin on useissa Conde Nast -julkaisuissa. V
Lisää kommentti
Lisää kommentti