Vanha kirjoitukseni on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan; miten yritysten hallitukset uudistuvat kohtaamaan digitalisoitumisen?
Suomi on hallitustyön kehitysmaa. Yleensä sen roolia ei ymmärretä, mahdollisuuksia hyödynnetä, eikä jäsenten osaamista kapitalisoida täysimääräisesti. Miksi? Syitä on monia. Suurin syy lienee se että lähes kaikki käytössä olevat liiketoiminnan johtamiseen liittyvät mallit perustuvat tuotantotalouteen. Ne ovat valmistavien yritysten ja perinteisten teollisten yritysten toimintamalleja joissa tavoitteena on toimiva tuotanto. Vanhaa kunnon pöytäviirikulttuuria.
Perinteisessä mallissa hallitus valvoo toimitusjohtajaa. Hallituksen sinänsä tärkeä valvontatehtävä korostuu, tai on ainoa toimintamuoto. Hallitusmateriaali sisältää talousraportointia ja muuta kommentoitavaa hallitukselle. Välillä tehdään strategiaa ja päätetään asioista. Malli perustuu ajatteluun jossa toimitusjohtaja johtaa ja hallitus siunailee. Useimmiten hallitus päätyy ronkkimaan asioita ja viisastelemaan taustalta. Tällainen hallitus on enemmän taakka kuin mahdollisuus. Se on työllistäjä, nujertaja, joka saattaa päätyä toimitusjohtajan pääviholliseksi.
Monissa firmoissa ei ole hallitusta ollenkaan. Näissä tapauksissa mahdollisuus nopeaan oppimiseen jää käyttämättä. Tuntosarvet eivät ole ulkona. Varsinkin yhtiöissä, jos yrityksen työntekijät ovat myös omistajia, ei arjen kiireessä jää aikaa ison kuvan hahmottamiseen, toimialan trendien seuraamiseen eikä parhaiden toimintatapojen oppimiseen. Hyvä hallitus on perheyritykselle ja omistajilleen ennen kaikkea markkinatutka, henkivakuutus ja toimitusjohtajaa haastava ja tukeva sparrausryhmä.
Kasvuyritykset toimivat ekosysteemeissä, ovat usein palveluita ja tekevät uusia asioita, joskus ensimmäistä kertaa maailmassa. Nopeasti kehittyvä toiminta vaatii Hyvän Hallituksen. Hyvä hallitus on työryhmä ammattilaisia joilla on aidosti lisäarvoa liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä vaatii näkemystä, kokemusta ja ymmärrystä toimialasta. Olisi hyvä jos jokaisella hallituksen jäsenellä olisi vahva spesialiteetti jostain kehitysalueesta. Näin kasvukipuinen saa parhaan mahdollisen hoitotiimin. Pelkät omistajat hallituksessa varmistavat näkemyksen kapeuden. Uutta ajattelua ei synny, kehitys on riippuvainen samoista ihmisistä.
Hyvä hallitus on myös toimitusjohtajan tukiryhmä. Ei vastapuoli. Hallituksen kokouksen pitäisi olla kuukauden paras päivä eikä ahdistavin kokemus. Mitä järkeä on rääkätä toimitusjohtajaa asiakkaiden ja henkilöstön ristipaineiden lisäksi hallituksessa? Eihän sellaista johtajaa olekaan joka yksin kaikkia miellyttää? Hyvässä hallituksessa kehittyy myös toimitusjohtaja. Ja raportointiin löytyy tehokkaat työkalut.
Suomessa jokainen ajattelee varmasti tekevänsä parhaansa. Yritysten toimintaympäristöjen muuttuessa kiivaasti, digitalisoituessa ja kilpailun kasvaessa on syytä kuitenkin olla hereillä. Hyvä hallitus on omistan huoltotiimi joka varmistaa yrityksen pysymisen suunnassa. Tulosta voi tehdä pitkäänkin väärällä strategialla. Keskeisintä hallituksessa on omistaja-arvon kasvattaminen. Ja se on jatkuvaa rakennustyötä muuttavassa toimintaympäristössä.
Näin rakennat hyvän hallituksen http://www.slideshare.net/VilleTolvanen/hyvhallitus3
Kirjoita kommentti