Toimitus: Tämä asia on hautunut pitkään päässäni. Tiedän ettei suomalaisista yrityksistä ole vielä pitkään aikaan syvälliseen vuorovaikutukseen, avoimuuteen ja jatkuvaan vaikuttamiseen eri kohderyhmien kanssa. Olen pohtinut vastausta miten brändiä tulisi johtaa, suunnitella ja kommunikoida nyt ja lähitulevaisuudessa. Ohessa näkemykseni, jota pitkään ”panttasin” pelkästään asiakkailleni. Jakaminen on välittämistä. Jaetaan siis tämäkin. Jaathan sinäkin?

Mikä on internetin nopeus? Onko se kuinka monta tviittiä minuutissa, kuinka monta artikkelia julkaistaan tunnissa vai kuinka monta meemiä leviää vuorokaudessa? Robingate kesti tasan 30 tuntia. Käsittely lähes kaikissa medioissa, keskustelu ja ulos. Jos vielä kolmantena päivänä olisin lähtenyt ronkkimaan asiaa, olisin varmasti saanut opportunistin leiman. Eilisen jutuilla ratsastavilla on vähän sijaa internetin tulevaisuudessa.

Mikä on vastaus jatkuvasti kiihtyvälle julkaisutahdille, kymmenille kanaville, huonolle löydettävyydelle, avoimuudelle, yhteisöllisyydelle ja niin edelleen? Ratkaisu mediapäivän kiihtymiselle on hidastaminen. Yllättää mutta totta. Ratkaisu on vanha tuttu integraatio. Vuosisuunnitelman rinnalle tarvitsemme kolmen vuoden, ehkäpä tuhannen päivän suunnitelman. Viisivuotissuunnitelma tekisi monelle suomalaiselle todella hyvää. Vuoteen 2020 on vain noin 2000 työpäivää. Sehän on tällaisessa suomalaisessa matelukulttuurissa todella vähän. Tulevaisuus on nurkan takana.

Lähdin tutkimaan asiaa. Näyttäisi todella siltä että mediaympäristön kiihdyttäessä brändit hidastavat. Ne luovat merkkiensä ympärille suurempia kokonaisuuksia. Kuten Armani, Gucci tai Nike ne näyttävät luovan Volvo Ocean Race –kaltaisia kokonaisuuksia johon integroituu sisältöjä, tuoteversioita, viestintää, markkinointia, sponsorointia jne. Brändit integroituvat edistämään itselleen edullisia asioita ja porautuvat kuluttajien tajuntaan viestimällä sisältöjen kautta kaikissa eri kanavissa. Kerron lisää kun kohdataan.

Lopullisen herätyksen sain kun minulta kysyttiin kommenttia Finnairin Pinterest- palveluun. Me, Me, Me, Me, Me, Me ja osta. Miten Finnairin itsekuratoima kokonaisuus itsestään voisi edistää matkustamistani? Suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa kuin ameebat polkupyöriä. Palveluja ei ymmärretä, asiakaslähtöisyyttä ei tunnisteta, eikä kokonaisuuksia eri palveluiden välille osata integroida. Ymmärrän kyllä asian vaikeuden ja annan pisteitäkin tutustumisesta ja yrittämisestä.

Ongelma on tietysti halussa ja rohkeudessa muuttaa asioita. Tarvitaan muutosta myös suunnittelutoimistojen puolella. Ihmettelin mainonnan tilaa ääneen, kun McDonald’s voitti kolikkoburgereilla alan palkintoja. Totesin vaan, että minulle mainonta on aina ollut keskeinen osa populaarikulttuuria. Keskustelevaa, aikaansa luotaavaa, laadukasta ja kekseliästä kulttuurityötä, parhaimmillaan taidetta. Suomessa on taidettu tehdä ainakin viisi vuotta pelkkää silppua.

Digiajan ratkaisu ei ole integroitu markkinointiviestintä vaan holistinen vuorovaikutus kaikissa mahdollisissa kanavissa. Tarvitaan entistäkin suurempia ideakokonaisuuksia joita voi tukea omissa, ansaituissa ja lopulta maksetuissa kanavissa. Tarvitaan ideoita jotka leviävät mainostamatta. Tarvitaan laatua jota kannattaa jopa mainostaa.

Tolvanen ei puhu omiaan. Lontoossa on useampikin toimisto, joka on löytänyt markkinaraon. Ja mainosmies, älä kuvittele että asiasta innostuneena ”otat nyt tämän paikan” haltuusi ja viestit siitä jo ensi viikolla. Kysymys on koko toimialan ja kategorian murroksesta, kuten Tommi Laiho ansiokkaasti mömmössä kirjoitti.

Muutokseen tarvitaan paljon enemmän kuin orastava innostus. Jos haluat tietää millainen on toimisto 3.0, kerron ajatukseni mielelläni. Pohtiessasi omaa tulevaisuuttasi kannattaa tarkistaa vaikkapa http://www.londonadvertising.com/ joka on oivaltanut mistä on kysymys. Ennen kaikkea, rakentamalla yhden tiukemman kokonaisuuden brändin ympärille saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Budjettia voi ohjata järkevään tekemisiin omissa kanavissa. Hallittavuus, näkyvyys ja tarttumapinnat brändiin korostuvat. Tosin rahaa saadaan mainossilpusta vähemmän, mutta ansaintalogikkaakin voi uudistaa. Siitäkin löytyy ajatuksia.

Digiaikana aiheet ja yksittäiset mainokset kuluvat aivan liian nopeasti. Tarvitaan isompia aiheita ja merkittävämpiä ideoita. Tarvitaan ajatuksia, joista integroituu merkittävä kokonaisuus julkisuudessa, yhteisöissä, omissa kanavissa ja kuluttajien kokemuksissa. Tarvitaan todellista palveluiden, viestinnän, vaikuttamisen ja mainostamisen konvergenssiä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kuulostaako vaikealta? Yritettäisikö silti?