Tolvasessa on nyt noin 400 mielipidettä, jotka on luettu (pageview) yhteensä noin 200 000 kertaa. Näytetty ainakin. Liikenne virtaa tasaisesti hakukoneista, naamakirjasta, twitteristä, linkedinistä jne. Mitä enemmän nostan, sitä paremmin tulee liikennettä. Mitä enemmän julkaisen, sitä enemmän on kävijöitä. Jos lukijani suostuvat jakamaan, Tolvanen leviää. Villen indeksoituminen hakukoneisiin lienee aika onnistunutta. Muutama muukin media on innostunut lainaamaan päivän Tolvasta.

Olen yrittänyt kysyä mihin mainoksia tarvitaan verkossa? Eikö Finnair, K-rauta, ruokakauppa tai pankki tms. voisi julkaista yhden asian asiakkaan elämään joka päivä? Kuten Tolvanen. Jos Stockmann laittaisi verkostoon yhden malliaterian päivässä – hyvää juuri nyt hengessä – hyvällä kuvalla ja maulla maustettuna, herkusta tulisi nopeasti erittäin näkyvä asiakkaiden arjessa. Ei tietenkään pelkästään omaan kanavaansa, vaan valitusti eri paikkoihin? Hetken kuluttua ST saisi enemmän seuraajia ja näyttäisi olevan läsnä kuluttajan arjessa. Ilman mediakustannusta.

Markkinoinnin tehtävä on ratkoa asiakkaiden haasteita eikä oman myynnin ongelmia. Fazer voisi puhua arjen luksuksesta, viikonlopuista, merkkipäivistä ja elämän tähtihetkistä. Miksi on rajattava viestintä omiin tuotteisiin? Koska ollaan tuotanto- eikä asiakaslähtöisiä. Sanotaan että ollaan asiakaslähtöisiä, mutta toimitaan toisin. Mainostetaan makeisia.

Menestyksen avain on kiinnostava sisältö. Jonkun on kiinnostuttava ja viestittävä asiaa eteenpäin. Onko Dumle uutinen? Ei ole. Onko se kiinnostava? Ehkä. Mitä kiinnostavaa Fazer voisi rakentaa kuluttajan arkeen? Kaikkea kaikille on ei mitään ei kenellekään. On valittava ja suunnattava. Parasta on suunnata niille jotka vaikuttavat muihinkin. Suomi on kompromissimarkkinoijien maa, mutta ei siitä kannata välittää. Menee täällä hyvätkin brändit kaupaksi, hirveästä yleisilmeestä huolimatta.

Tietysti miljoonilla voisi tehdä enemmänkin kuin yhden jutun päivässä. Stockmannin herkku voisi olla Suomen paras ruokamedia. Eikä paljon tarvitsisi. Integroidun toimintamallin ja vähän ymmärrystä verkon toiminnasta. Mummoille ei tarvi mainostaa kun tulevat tottumuksesta muutenkin. Tai voihan samat hyvääjuurinyt-idea printata Hesariinkin jos on aivan pakko. Sitä banaania ei tarvita. Antaa muiden hassata siihen rahansa.

Olen saanut paljon vastauksia kysymyksiin, miksi asioita ei ymmärretä tai haluta soveltaa. Miksi ei hoksata, että mainos elää päivän ja hyvä sisältö ikuisuuden? Kaikki ihannoivat Saku Tuomisen Basta -kirjan näppäryyttä, mutta eivät yhdistä että itse voisi toimia tismalleen samalla tavalla. Koostaa parhaat ideat jat ehdotukset elämän helpottamiseksi. Tehdä jotain hyvää joka päivä. Kuratoida omaa elämää.

Sirpaleet syövyttävät sielumme. Viestit hajoavat infrastruktuuriin. Rahat valuvat hukkaan. Uutta ei vanhoilla tavoilla synny ollenkaan. Miten rakentaa kun rahat lentävät taivaan tuuliin?

Kannattaako tehdä kampanja? Miksi laittaa yksi Selänteen kuva verkkoon, televisioon ja mainokseen? Eikö voisi tehdä monta, laajemmin, pikkuhiljaa ja jatkuvasti. Opettaa asiakkaat seuraamaan ja löytämään haluamansa. Yllättää ja innostaa, välillä ruopaista jos on aihetta. Niinhän Tolvanenkin on tehnyt? Ilman sentin senttiä.

ps. pieni kärjistys mutta ymmärtänette pointin. Jos ette, olkaa yhteydessä.