Pääsin taannoin muotoilemaan mediaa. Kysymys oli merkittävän mediakonsernin tulevaisuudesta. Kasvu, liiketoimintamallit, yrityskaupat ja ajatukset uusista palveluista. Rakensimme viisi uutta kasvupolkua sähköiseen maailmaan.
Työ oli haastavaa ja motivoivaa. Olen nöyrän kiitollinen päästessäni mukaan. Jokainen projekti opettaa ja antaa. Jokainen tehtävä on haastava, ja varsinkin kun tulevasta ei aidosti voi tietää varmuudella, voi vain rakentaa erilaisia ajatusmalleja ja kokeilla. Se tekeekin tulevaisuudesta niin kiehtovan. Tulevaisuus tulee varmasti, mutta sisältöä emme voi tietää. Vaikeaa on tulevaa koskeva päätöksenteko. Nappia painavan raskaat päätökset käyvät usein mielessäni.
Digitalisoitumisesta odotetaan median pelastusrengasta. Levikit laskevat, mainostuotot romahtavat ja kehittäminen on entistäkin kalliimpaa. Ikävä kuolemanlaakso mille tahansa toimialalle. Ihmiselle on luonnollista odottaa jotain uutta ja ihmeellistä, joka toisi uutta menestystä. Verkostoituminen eli internet ei ole kanava, vaan rakenteellinen muutos. Se tekee sopeutumisesta entistäkin vaikeampaa.
Median ydinliiketoimintaa on ollut sisältöjen välittäminen tai tuottaminen ja siihen liitetyn mainonnan välittäminen ja mainostilan myynti. Mitä jos mainostajia ei ole kohta olemassa? Mieti kuka tarvitsee maksettua mediaa välittämään tietoa itsestään? Hakukoneet, omat sisällöt, suorat kontaktit ja viestintä saattavat riittää yllättävänkin monille. Montako Mustaa Pörssiä näemme seuraavien vuosien saatossa? Verkossa asiakashankinnan voi toteuttaa ilman mainoksiakin. Verkko on demokraattinen ja suosittelun voima on valtava. Verkossa hyvät asiat markkinoituvat. Leviävät kuin kulovalkea.
Audi voi aivan hyvin hoitaa markkinoinnin Laakkosen puolesta. Ei tarvita automainoksia kun autosta kiinnostuneet löytävät tien Audin omien kanavien pariin. Jos ei ole enää massamainostajia, mihin mediatilaa tarvitaan? Mieti kuinka monta suurta mainostajaa Suomessa on jäljellä? Keskusliikkeet ja päivittäistavarakauppa? Valio puolustaa laskevaa maidonkulutusta ja keskusliikkeet hoopoilevat? Jostain syystä joka päivä pitää laittaa viesti ”ruokaa saa kaupasta” lehteen vaikka Keskon omissakin kanavissa vieraillaan varmaan miljoonia kertoja.
Sovitaan että mainostajia on jatkossakin. Kenen tarvitsee mainostaa? Olen etsinyt hyvää syytä laittaa verkkoon mainoksia hyvien sisältöjen sijaan. En ole vielä keksinyt tai saanut vastausta. En ymmärrä miksi puhumme verkkomainonnasta, asiahan on verkossa vaikuttaminen, mainonta verkossa heikko ajatus. Miten kukaan voi lausua että mainonta toimii? Silti mainonta voi olla hyvä osa vaikuttamista verkossa. Ei välttämätön, mutta ei ihan paholaisestakaan.
Mediaa muotoiltaessa päästään nopeasti vaikeiden peruskysymysten äärelle. Mikä on media? Mielestäni mikä tahansa on media. Ihminen, ajoneuvo, rakennus, viesti, artikkeli, kuva tai ääni. Määrittele mainonta? Onko tämä kirjoitus mielipide, näkemys, pohdintaa, mainontaa vai sekä että. Vastaus on kyllä. Ja hyvin moniselitteinen. Tätä kirjoitusta närkästyneenä lukevat eivät ehkä ymmärrä että digitaalisessa ympäristössä sisältöjä ei voi kahlita. Ne leviävät hakukoneiden avulla, hyvät ihmiset levittävät sanomaa ja viestin lähettäjäkin tuuppaa sen kaikkiin hyväksi kokemiinsa kanaviin. Voi olla että tämän viestin lähettämiseen ei tarvittu journalisteja, mediataloja, mainostoimistoa tai mainoksia. Silti uskon kaikille löytyvän kiinnostava tehtävä uudessakin maailmanjärjestyksessä.
Musiikki murroksen edelläkävijänä on erinomainen esimerkki. Sitä paitsi musiikin tasapainopisteet ovat vaihtuneet aiemminkin. Tallenteet, radio, sähköinen jakelu jne. Ovat kaikki muuttaneet musiikkiliiketoiminnan rakenteita. Silti artistia, musiikkia, jakelua, esityksiä jne. kaikkia tarvitaan yhä edelleen. Takaisin median tulevaan.
Mikä on median tehtävä muuttuvassa maailmassa? Aivan sama kuin ennenkin. Tuottaa kohderyhmälle hyviä sisältökokemuksia. Sisällön tuotantomallit, rytmi, määrä, jakelu ja käyttökulttuuri kaikki vain muuttuvat. Näemme silti jatkuvasti uusia ja kannattaviakin median rakenteita. Sosiaalisen median palvelut, yhteisöt, Spotify, Groupon, on-demand kuluttaminen ja hybridimaksaminen. Nämä kaikki ovat jo käsillä ja käytettävissä. Mahdollisuuksia on lukemattomasti. Vain kokeilemalla ja jatkuvasti testaamalla voi oppia. Tarvitaan uusia rakenteita asioiden kokeilemiseen. Ei auta vanha ajattelu. On löydettävä uusi tapa yhdistellä mahdollisuuksia verkossa.
Median tulevaisuus löytyy vanhojen palasten uudenlaisesta paketoimisesta. Täytyy rakentaa brändejä, jotka vetoavat kuluttajaan, ymmärtää mikä on arvokasta, luoda lisäarvoa sisällöillä ja onnistua levikin rakentamisessa. Voi olla että vanhan vaalimisesta on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Varmin tapa epäonnistua on tanssia kädet taskussa. Tarvitaan huomattavasti rohkeampia aloituksia ja uusia kokeiluja menestymiseen nopeasti etenevässä murroksessa. Silti kaikki palapelin osaset ovat olemassa. Katsotaan kenellä riittää eniten rohkeutta uudistua. ”Sit back, relax and enjoy the show.” Hienoa nähdä mitä nouseva sukupolvi tuo tullessaan. Jarrumiesten viimeinen pysäkki on kulman takana.
Ps. Joku varmaan ajatteli että no miksi se ei kertonut kaikkia vastauksiaan muutokseen. Kirjoittajalla ei ole vastauksia, vaan paljon ideoita. Päiväkirjaan kirjoitetaan kuitenkin enemmän ajatuksia kuin vastauksia. Arvokkaimmat ideat kuuluvat asiakkaille.
KIRJOITA KOMMENTTI
Jussi Koivusaari
2013-03-06 07:46:03
Medialiiketoimintaa lähestyy tornado. Kuten Ville totesi, jarrumiesten viimeinen pysäkki on jo näköpiirissä. Digitalisaation tornado on imaissut pyörteeseen jo paperilehtiä, toimittajia, mainostajia ja painokoneita. Eikä niitä tulla sylkäisemään uudelle tontille.
Hesarin verkkosivuille ilmestyy lähes päivittäin artikkeli, jonka nimi on videoanalyysi. Nimi viittaa vahvasti epäselvien urheilutapahtumien jälkipeliin eikä päivän puheenaiheiden analysointiin studiossa kuten asian laita on. Videoanalyysi nimi on hyvä esimerkki murroksen tuomista haasteista. Sisältöä ei kuluteta formaatin perusteella. Kukaan ei suunnittele katsovansa videota tai lukevansa kirjoitettua tekstiä. Mediataloissa kuitenkin suunnitellaan sisällöntuottoa resurssit edellä. On kirjoittavia toimittajia, valokuvaajia, kameramiehiä ja videojournalisteja. Kaikkea tätä tarvitaan jatkossakin, mutta sisällöntuoton arvokkain osaaminen, tarinankerronta tulisi olla keskiössä. Ei välineet.
Alle kouluikäiset lapseni tulevat oppimaan uusia sisällöntuottomuotoja varmasti jo koulussa. Lukemisen, kirjoittamisen rinnalle tulevat valokuvaus ja videoiden tuottaminen. Ehkä myös käsikirjoittaminen? Kun tämä joukko saapuu työelämään helpottaa mediayhtiöiden johtajien stressi. Ainot, Väinöt ja Sisut osaavat tuottaa sisältöä kaikissa sen muodoissa. Tarina ratkaisee.
Uusia sukupolvia odotellessa johtajien täytyy järjestellä resursseja kapeiden ammattinimikkeiden perusteella. Aikamoinen show muutosvauhdin ollessa tuima. Ei ole ihme että välillä tarinat eivät olekaan keskiössä. Sama koskee muitakin viestiviä yrityksiä. Kameran merkki, kuvan tekninen laatu, erikoisefektit, tuotantoryhmän koko, esiintyjien julkisuusarvo tai muut tekniset tuotantoresurssit eivät ratkaise peliä. Sisältö ratkaisee.
Lisää kommentti
Mikko
2013-03-06 09:25:17
Nyt ollaan niin lähellä totuutta että polttaa, polttaa polttaa..
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-06 09:46:58
kiva! tulee siis kesä mediaankin ;)
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki
2013-03-06 20:40:06
Ehkä median tulevaisuuden pohtimisen sijaan kannattaa tosiaan mennä syvemmin kiinni siihen mistä media koostuu. Hesari on edelleen media vaikka se muutaman vuoden päästä olisi tämän päivän Suomi24. Iso kysymys on journalistisen prosessin tulevaisuus. Kykeneekö toimitus luomaan uutisvirtaan sellaista lisäarvoa, että lopputuote erottuu kilpailijoista ja siitä ollaan valmiit maksamaan? Tällä hetkellä uutishuonetta uhkaa kaksi isoa uhkaa: toisaalta heavy-userit ovat luoneet Google Newsistä, Tweetdeckistä ja vastaavista oman uutisdeskinsä, joka liittää heidät juuri oikeanlaiseen uutisvirtaan. Toisaalta taas säästötavoitteet ja resurssien leikkaamiset ovat vieneet journalismista terän. Ei ole enää aikaa taustoittaa eikä syventää vaan ne ennen sähkeiksi kutsutut raaka-aineet päätyvät kuluttajille sellaisenaan. Samalla uhkaa ajankohtaisuuden paine. Jos julkkis välittää miljoonalle seuraajalleen aamukahdeksalta tweetin, mitä järkeä on lähteä siitä tehtyä juttua painamaan enää seuraavana iltana ja lopulta välittää paperilla kuluttajille 24 tuntia myöhemmin? 24 tuntia myöhemmin kun nykyään tarkoittaa samaa kuin 24 tuntia myöhässä.
Lisää kommentti
Satu Tuominen
2013-03-06 21:22:50
"Jostain syystä joka päivä pitää laittaa viesti ”ruokaa saa kaupasta” lehteen..." = Tuominen nauraa 'itselleen' ;D
Tätä kirjoitusta on hyvä lukea useampaankin kertaan. Asiaa! Hyvä Ville!
Lisää kommentti
Kimmo Haapea (@Kimmo_Haapea)
2013-03-07 12:34:03
Asiallista sisältöä. Oli tilaisuus olla Tolvasen kanssa samassa tilaisuudessa tässä taannoin, eikä oikein muuta voinut kuin nyökytellä. Oli vaikea olla eri mieltä missiosta ja isosta kuvasta.
Kaikki eivät tiedä kaikkea eikä ole tarkoituskaan, siinä on bisneksen ydin, ja siihen tarvitaan mainontaa, joka varmasti muuttuu ja paljon. Mitä opetetaan yliopistoissa markkinointiviestinnästä tällä hetkellä - mennyttä vai tulevaa? Kun koko maailma on ulottuvilla monikanavaisessa maailmassa jo nyt, tieto lisääntyy ja tuska kasvaa, tai sitten se helpottaa. Milloin suuret massat lähteävät mukaan? Ensi vuonna vai 2020? Ehkä eivät ennen kuin diginatiivit muodostavat suuret massat.
"Jarrumiesten viimeinen pysäkki on kulman takana." - jarrumiehiä on aina ollut ja tulee aina olemaan, Voima tarvitsee vastavoiman ollakseen vimmainen. Ja hyvä niin, erilaisuuksista tulee kehityksen siemen ja kesä koittaa mediaankin. Kasvukausi alkaa :)
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-07 14:16:11
Kiitos Kimmo! Mukavaa kun kommentoit. Asiaa puhut itsekin. Kehittäminen vaatii voimaa ja varmasti niitä vastavoimiakin. terkut! V
Lisää kommentti
Timo Kiviluoma
2013-03-09 19:33:48
Suoran lähtetyksen lumo säilyy. Ajatus siitä, että jotain tapahtuu juuri nyt ja minä näen sen omalta sohvalta samaan aikaan kuin se tapahtuu, jaksaa sykähdyttää. Median yksi kehityspolku on siis suoraan lähetykseen keskittyminen. Siitä on siinnyt klikkijournalismi; tuupataan ulos enemmän kuin keskeneräinen uutinen. Siitä on siinnyt myös Putous, jossa koomikot altistavat itsensä virheille. Tai Voice of Finland, jonka tuotantotiimissä on yli 100 henkilöä. Vastavoima on tietysti hartaasti ja hyvin toimitetut. Niinkuin Avara luonto tai Long Play.
Näiden kahden väliin ei taida oikein jäädä tilaa. Joko olet live tai sitten viimeisenkin kiven kääntävä.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-09 19:50:05
hyvä pointti. tää on musta tulevaa. #transmedia http://www.slideshare.net/OgilvyWW/the-end-of-tv-as-we-know-it-the-birth-of-transmedia
Lisää kommentti
Lisää kommentti