Lähestymme digiaikaa. Olen määritellyt käsitteen tarkoittamaan aikaa, jolloin sähköiset kanavat dominoivat lähes kaikkien asioiden kehittämistä. Viestinvälitystä, mediaa, kauppaa ja yritysten toiminnan kehittämistä. Kohta olemme kaikki ainakin periaatteessa yhteydessä toisiimme, ”connected.”
Hieman yllättäin Yleisradio on ajankohtaisempi kuin koskaan. Ylestä on tullut digitalisoituvan median vahvin veturi Suomessa. Yle Areena, ajankohtaistoimitukset ja ennen kaikkea yksittäiset asiantuntijat ovat erittäin hyvin kartalla sosiaalisesta mediasta, yhteisöllisyydestä, asiakaspalvelusta ja verkon trendeistä. Samaa ei kyllä voi sanoa ainakaan suurimmista yksityisistä mediataloista. Sirpalemaista kehittämistä ilman vahvaa liiketoiminta-analyysiä.
Säästävätkö kaupalliset mediat itsensä hengiltä? Mihin talousteoriaan maksumuurit verkossa perustuvat? Tilaukset ja mediamyynti laskevat, uuden kehittäminen kallistuu ja käyttäjät siirtyvät joukoin uusiin palveluihin. Mihin perustuu ajatus palveluiden käytön vaikeuttamisesta asiakassuhteen vahvistamisen sijaan? Eikä laskevalla markkinalla tulisi antaa enemmän sisältöjä, laatua ja arvoa samaan hintaan? En ymmärrä logiikkaa ollenkaan. Onhan omistajien ja toimivan johdon nähtävä, että hyppy digitalisoitumiseen maksaa miljardeja ja siitä osa on kannettava pienemmänkin omistajan pussista. Moni media joutuu taistelemaan tilasta samalla tavalla kuin sanomalehdet sata vuotta sitten. Monen on aloitettava aivan alusta verkossa. Jos uudelleen aloittaminen ei kiinnosta, on aina hyvä vaihtoehto poistua lehtihyllystä. Harva jää entisiä lehtiä kaipaamaan.
Maksumuurit saattavat olla mediahistorian suurin munaus. Moni ainakin pettyy. Asiakassuhde ei kanna yli maksuhalukkuuden. Mitkä mediat aidosti ovat siinä kunnossa, että maksua voi pyytää? Talouselämä on kaukana Seppäsen ajoista, Suomen kuvalehti keskitysleiriläinen itsestään ja Kauppalehti ilmestynee Kekkosen kavereille? Kuka näistä kehtaa vielä rokottaa? Minä en tajua, varmaan joku fiksumpi minulle selittää.
Käynnissä on taloushistorian suurin kädenojennus Yleisradiolle, Amerikkalaisille ja kenelle tahansa joka haluaa ryhtyä mediaksi. S-ryhmällä olisi hieno hetki iskeä. Yle on hyvässä vireessä, kansalaiset maksavat joka tapauksessa ja pienellä virittämiselle saataisiin Hesarin kaltaista pääkaupunkiseudun paikallistoimitusta syvennettyä.
Yleisradio voisi siirtää meidät digiaikaan. Millaista media on digiaikana? Sisältö on vapaa ja se elää. Käytät sitä missä haluat, milloin haluat ja miten haluat. Spotify, Itunes, Apstore, Blogit jne. Esimerkkejä. Jokaisella suomalaisella on jo ranneke jokaiseen Yleisradion laitteeseen. Areena on hyvä alku. Muutetaan vielä julkaisulogiikka. Julkaistaan siellä blogien ja muiden diginatiivien medioiden tavoin kaikki mikä valmistuu. Laitetaan sinne viikon Nyberg heti kun se on saatavilla eikä venata sunnuntaita. Sunnuntai on huono ilta minulle. Tarjoilkaa se milloin minä haluan. On-demand. Kanavat voitte säilyttää hetken vaikka sisäiseen organisoitumiseen. Opettakaa minut käyttämään sisältöjä suomalaisessa horisontissa yhden ahdistavan kanavan sijaan.
Digiajan oivaltaminen tarkoittaa kanavista luopumista. On sisältöjä suomen-, ruotsin-, saamen- ja venäjänkielellä ääninä, tekstinä, kuvana ja kiinnostavina yhdistelminä. Sisällön vapauttaminen siirtää vallan kuluttamisesta lopullisesti käyttäjälle, mutta avaa samalla aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.Vapaa sisältö voi levitä, kasvaa ja synnyttää parempia sisältöjä. Vain vapaa sisältö elää. Sen rahoittamiseksi on tehtävä jotain muuta. Tai keksiä logiikka uudella tavalla. Terveiset @Spotify
Vapaa sisältö kutsuu käyttäjät mukaan. Pienimuotoisesti näemme jo kuinka sosiaalinen media kasvaa osaksi #Putous-ohjelmaa, #TvoFia tai @Sarasvuojari blogi Yle puheessa. Kuluttajat käyttävät ja osallistuvat mediaan miten parhaaksi katsovat. Se muuttaa mediaa. Se vaikuttaa siihen tapaan miten jo viiden vuoden kuluttua suunnittelemme sisältöjä. Niitä tehdään käytettäväksi, levitettäväksi ja keskusteltavaksi. Yksisuuntainen on kohta erikoista. Heikkoja ovat mediat, jotka mätkivat yhteen suuntaa, eivätkä osallistu.
Rukoilen Ylen vievän suomalaisen sisällön digiaikaan. Se on paras tapa suojella kulttuuriamme, varmistaa nuorison kiinnostusta myös kotimaan tapahtumiin ja taistella globaaleja verkkopalveluita vastaan. Toivon Ylen oivaltavan minkä mahdollisuuden kynnyksellä se lepää. Yleisradio voisi olla maailman edistyksellisin mediatalo. Siinäpä visiota hallitukselle pohdittavaksi.
Olen kirjoittanut viime aikoina kirjoittanut enemmänkin ajatuksia median murroksesta. Yllätykseksi haukkuja on tullut pelkästään toimittajilta. Ensimmäisenä, ja pelkästään on kyseenalaistettu kirjoittajan auktoriteetti. Suomen Kuvalehdessä oleva toimittaja kysyy, että oletko kuin ”Internetin omasta mielestään keksinyt Al Gore?.” En välitä moisesta, suren asioihin tuolla tavoin suhtautuvien kohtaloa. Yritän elää kuten opetan, osallistua ja jakaa näkemyksiäni. Näyttää miten verkko toimii ja miten siellä tulisi toimia. Mielenvikast läpändeerost. Saa, mut ei oo pakko käyttää.
KIRJOITA KOMMENTTI
Pekka Viikari (@pviikari)
2013-03-02 08:14:52
Hieno kirjoitus jälleen! En varmaankaan olisi edes "löytänyt" tätä blogia, jos ensimmäisellä yrittämällä olisi ollut vastassa maksumuuri. Eikös muurien tarkoitus ole pitää kutsumattomat vieraat ulkopuolella. Jos kaupan ovella kerättäisiin sisäänpääsymaksu, niin sisällä pitäisi olla jotakin poikkeuksellisen kiinnostavaa, jotta tuon maksun maksaisin. No keskustelu maksumuureista menee vähän kirjoituksen pointin ohi.
Yleisradiolla on tässä nykymaailmassa jo lakiinkin perustuva etulyöntiasema. Ensimmäinen yleisradiolakiin perustuva erityistehtävä on: "tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia". Tuota tehtävää noudattamalla on jo varsin pitkällä digitalisoitumisessa. Toisaalta mikään ei estä muitakaan "mediatahoja" ottamasta tuota samaa lausetta yhdeksi toimintansa perusperiaatteeksi.
Lisää kommentti
Jussi
2013-03-02 08:55:28
Hyvä kirjoitus jälleen ja asiaa.
YLE on mennyt jo vuosia huimasti muiden edellä digitalisoitumisessa. Eikä pelkästään omassa sektroissaan. YLEstä voisi ottaa mallia yritykset toimialasta riippumatta. Tästä kiitos kuuluu varmasti Mikaelille, sankarille jonka arvo ymmärretään ehkä 300 vuoden kuluttua.
Mallia YLEstä voisi ottaa myös mainos-, digi- ym. toimistot, joille digitalisoituminen on kauppatavaraa. YLEn oman possen kyky luoda, konseptoida ja synnyttää digitaalisia palveluita on ihailemisen arvoista. Esimerkkinä vaikka Pikku Kakkonen. Konsepti, joka on lineaarisessa TV:ssä (se mötikkä olohuoneessa) pysynyt muuttumattomana yli sukupolvien on tuonut saumattomasti rinnalleen kohderyhmälle suunnattuja palveluita verkkoon. Tässä kohtaa on aina helppo vedota YLEn rahoitukseen, mutta mielestäni kyse on kuitenkin priorisoinnista ja kehityksen johtamisesta.
Mediakulutuksesta. Siinä missä me mietimme, miksi Nyberg ei voi tulla silloin kun minä haluan, on Pikku Kakkosen nykykohderyhmälle täysin käsittämätön kysymys. Nytkin tuossa vieressä istuu kuluttaja, joka katsoo iPadista Yle Areenan kautta haluamaansa ohjelmaa kolmatta kertaa peräkkäin. Ja kun kiinnostus siihen loppuu, löytyy suosikkisarjan koko tuotantokausi Netflixistä, jonka voi katsoa tänään, eikä odottaa käsittämättömää 20 viikkoa loppuratkaisun takia. Noh, tämähän tapahtuu jo tänään, eikä tarvitse odottaa tulevaisuuteen. Jos kaupalliset mediat eivät kykene (nopeasti) rakentamaan helposti tilattavia, kokonaisia tuotantokausia, extroja, lisäpalveluita sisältäviä ondemandeja, ne kuolee ennustettaan nopeammin.
Siinä missä Sanoma rakentaa muureja palveluidensa ympärille YLE vie viimeisetkin kaikille saatavaksi nettiin.
Vielä loppuun väitän, että osa YLEn etumatkaa johtuu siitä, että se on diginatiiveille huomattavasti kilpailevia mediataloja kiinnostavampi työpaikka. Perustuu perstuntumaan. En minä ainakaan haluaisi töihin pöllölaaksoon, jossa kategorisesti kielletään, että kello kulkee eteenpäin.
sorry sekavuudesta. huomenta.
Lisää kommentti
Katri Vänttinen (@kativaan)
2013-03-02 08:58:45
Kirpeitä ja osuvia huomioita, kiitos. Arto Nybergin Areena-julkaisua on kuitenkin pakko odottaa sunnuntaihin, koska se on suora lähetys. Mutta pointtisi on hyvä, ja ennakkoon valmistuvia jo ensijulkaistaankin Areenassa jonkin verran.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-02 09:42:51
Kiitos! tottahan tuo. olis pitänyt valita joku osuvampi? #idols Kiitos!!! Ville
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki
2013-03-02 09:13:10
Maksumuuria suurempi kummastus minulle on ollut se, mitä maksumuurin takaa löytyy. Mihin ihmeeseen tarvitaan eri alustoilla toimivat, erilliset verkkolehti ja näköislehti? Sisällöt ovat ainakin osittain samat. Voisin jotenkin ymmärtää maksumuurin jos sen takaa löytyisi jotain ekstraa mutta tähän mennessä on ollut kovin vähän merkkejä siitä, että tällaista edes mietittäisiin. Sanoma nousi otsikoihin vaatimalla freelancereilta uudessa sopimuksessa kaikkien oikeuksien luovuttamista, mutta tämä ei silti näy esimerkiksi siten, että jutuissa olisi enemmän kuvia vaikka ne sadat kuvat joiden kanssa valokuvaaja keikalta tulee olisivat vapaassa käytössä.
Toinen kummastus on ollut kaupallisen median siilipuolustus ja änkyröinti kaikessa uudessa mitä YLE milloinkin tekee. Lainsäätäjä on aikoinaan halunnut, että YLEn tehtävä on toimia kaikissa viestintäverkoissa. Eikö voitaisi ajatella niin, että mediamaksun ansiosta YLEn velvollisuus on kokeilla kaikkea uutta ja katsoa, mikä toimii? Tällä kaupalliset mediatalot voivat alentaa riskejään ja voivat ottaa opiksi YLEssä siitä, mikä konseptimielessä tai teknologisten alustojen suhteen toimii ja mikä ei. Näin tehden kaupalliset mediatalot säästävät miljoonia vuodessa.
Lisää kommentti
Pekka (Peko) Korpela
2013-03-02 09:33:52
Moi Ville, oletko miettinyt, että maksat Ylestä enemmän kuin hs + joitain vapaasti valittavia kanavia. Yrttäjäperheessä, jossa on yks täysi-ikäinen lapsi ja yhtiöllä verotettavaa tuloa maksaa parhaimillaan 3500 euroa/ vuosi Ylen sisällöistä, joista parhaat on indie-sektorin tekemiä. Tämä artikkelisi meni nyt pahasti metsään, ikävä kyllä.:) t.Pekka
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-02 09:41:35
Pekka, mielipiteensä kaikilla! ja hyvä että tuot omasi. Ylehän maksetaan joka tapauksessa? eikö sen kannattaisi olla silloin mahdollisiiman hyvää? siksi ylea kannusta...terkut ja kiitokset! V
Lisää kommentti
Jussi Koivusaari
2013-03-02 10:04:33
YLE:n rooli digiajan muutosjohtajana on kannatettava. Rahalliset resurssit ovat ainakin kunnossa ideksikorotuksia myöden. Resurssien ohjaamisessa ja keskittämisessä on sen sijaan oltava tarkkana. YLE:n perustehtävään ei tulisi sisältyä esim. HBO:n tuottamien sarjojen ostaminen. Populistinen kansan liehittely Berlusconin tapaan on ryhditöntä toimintaa. Tanakat rahalliset resurssit tulisi ohjata uusien sisältöjen tuottamiseen ( kotimaisin voimin ), T&K toimintaan ja suomalaisen kulttuurin vaalimiseen. YLE voisi tehdä yhteistyötä vaikka suomalaisen startup leirin kanssa. Törmäytyksestä voisi syntyä kiinnostavia tekniikan, sisällön ja liiketoimintamallien innovaatioita. Mutta kuka ohjaisi YLE:n oikealle polulle?
Lisää kommentti
Pekka (Peko) Korpela
2013-03-02 19:50:09
Olen Koivusaaren Jussin kanssa samaa mieltä. Jos laki takaa yhdelle mediataholle n. 500.000.000,00 eur joka vuosi + indeksikorotukset ilman velvoitetta täyttää edes lakia julkishankinnoista, on syytä katsoa YLE:n toimintaa suurennuslasilla. Jos ko. rahoilla mainostetaan HBO:n kanavia tai etsitään amerikkalaisille sinkkumiehille morsiammia, niin ihan ei olla julkisen palvelun tehtävien alueella. YLE: n missiosta (joka minusta on kaikkea kaikille) ja YLE:n asemasta yleensäkin mediakentässä on keskusteltava laajemmin. Nyt vapaan markkinatalouden toimijat kärsivät kohtuuttomasti verovaroin maksetun poliittisen johdon alla olevan mediatalon yltäkylläisyyden päivistä. Tätä keksustelua on mielestäni tärkeää jatkaa! T. Pekka
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-03 07:40:56
Pekka, ymmärrän tunteesi. ajattelen että YLE on välttämätön paha - eli tehdään siitä mahdollisimman hyvä. terkut, V
Lisää kommentti
Timo Ruohomäki
2013-03-03 13:52:34
Niin no, yhteistyössä pienyritysten kanssa on hyvät ja huonot puolensa: vuosituhannen vaihteessa YLEllä oli lähemmäs 20 erilaista www-julkaisujärjestelmää. Tarvitaan pienten yritysten innovaatioita ja ketteryyttä, mutta samalla tarvitaan myös 24/7 tukea ja käytössä koettuja alustoja.
Mitä HBO -sisältöihin tulee, kannattaa muistaa ero täyden palvelun ohjelmistovaatimuksen ja julkisen palvelun välillä. Lainsäätäjä ei ole asettanut YLEn tehtäväksi pelkästään julkisen palvelun tehtäviä, vaan tarkoituksena on ollut saada täyden palvelun koko kansaa kiinnostava ohjelmisto. On ehkä hiukan idealistista ajatella, että pelkästään Suomesta löytyisi rahallakaan samantasoista tuotantoa kuin HBO -paketti tai EBU -vaihto tuo tarjolle. Kannattaa pitää mielessä, että Netflixin House of Cardsin pelkän pilotin tuotantobudjetti oli 10 miljoonaa dollaria.
Ehkä kuitenkin on mahdollista löytää sellainen kombinaatio, että YLE ostaa mielenkiintoista ja uutta luovaa kotimaista tuotantoa isommin välittämättä katsojamääristä - mutta samalla muilla hankinnoilla yrittää pitää ohjelmistonsa sellaisella tasolla, että se on riittävän kiinnostavaa. Tässä on toinen YLEn dilemma: sen ei periaatteessa tarvitse houkutella miljoonayleisöjä, mutta jos TV 1:llä olisi vain 100.000 katsojaa, mitä järkeä sen pyörittämisessä enää olisi?
Lisää kommentti
Janne Nyyssonen
2013-03-02 20:34:49
Täytyy vähän ihmetellä tätä ajatuksen juoksua liittyen mediaan, sanomalehtiin, nettiin, maksumuureihin ja muuhun. Pohditaan sitä, miten saadaan tämä vanha, selvästi rikkinäinen korttitalo viritettyä ehjäksi rakentamalla uusia kerroksia olemassa olevan päälle. Nerokasta. Sanomalehdet tulevat kuolemaan jossain vaiheessa. On se 2, 5 tai kymmenen vuoden sisällä, se ei ole niin olennaista. Niitä tekohengitetään niin pitkään, kun se on vain taloudellisesti kannattavaa. Newsweek heitti jo pyyhkeen kehään, ja ilmestyy pelkästään verkossa. Kannattaisiko ajattelu aloittaa siitä päästä, että miten asiakkaat käyttäytyvät, mitä he kuluttavat, mitä he haluavat ja paljonko ovat valmiita maksamaan?
Huomaa, että media on puhunut ihmisille viimeiset pari sataa vuotta, ihmisten kanssa keskusteleminen on heille uusi ihmeellinen asia, jota ei vielä oikein osata. Mediat ovat ällistyttävän huonoja luomaan yhteisöjä, eli uskollisuutta itselleen. Hyvin asiaa kuvaa ELCrew, joka on ehdottomasti Suomen paras transmediabrändi. Kuinka suuri temppu heille olisi siirtää sadat tuhannet katsojat, kuulijat ja seuraajat Nelosen puolelle, jos Nelonen maksaisi heille enemmän? Todella pieni. ELCrew on ymmärtänyt tarkoituksella tai vahingossa, että tulevaisuuden menestyvät konseptit nojaavat täysillä kahden suuntaiseen kommunikaatioon ja sosiaalisen pääoman luomiseen brändin ja kuluttajan välille. Pystyykö vaikuttamisen skaalaamaan mediatalon kokoiseksi? Varmasti pystyy.
Kun kaikki on digitaalista, olisitko valmis maksamaan 8,99€/kk Sanoman tai Maikkarin sisällöstä?
Sen verran otan kantaa YLE:n tulevaisuuteen, että toivottavasti sijoittavat rahansa kotimaiseen sisältöön, kuin Jenkkisarjoihin.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2013-03-03 07:42:21
Hyvää pohdintaa jälleen Janne! Ehkä pelko ohjaa päätöksentekoa? On vaikea nähdä mahdollisuuksia kun on käpälät jäässä? kummalista on, kiva kuitenkin että suostuivat jopa kommentoimaan meitä maalaisia ;)
terkut ja mukavaa sunnuntaita! V
Lisää kommentti
Lisää kommentti