Olen teleihmisiä. Vaikka vietin vain lyhyen uran Radiolinjalla, on lähes koko urani sisältänyt yhteistyötä operaattorien, Nokian jne. kanssa. Muistan kun lähdin operaattorimaailmasta ja tajusin ettei kaikki pyörikään kännyköiden ympärillä. Suurimmalle osalle ihmisistä operaattorien sisältöpalvelut ja portaalit olivat lähes yhdentekeviä. Yhtä innostavia kuin sähkölaitokset.

Olen kirjoitellut Elisan mahdollisesta tulevaisuudesta ja Teliasoneran haasteista. Molempia, ja muitakin operaattoreita yhdistää samat haasteet ja mahdollisuudet. Silti ne ovat uskomattoman samankaltaisia. Todellisia eroja on lähes mahdoton tunnistaa. Millainen on operaattori 2020?

Data tulee ja tappaa. Datamäärät kasvavat eksponentiaalisesti seuraavan vuosikymmenen ajan. Mihin operaattorit ovat keskittyneet? Hämäriin puhe-, sisältö- ja päätelaitepaketteihin. Kuvaavaa on, että kun nettimaailma kohisee Lumiasta ja Iphonesta, pohtii mobiilikäytön räjähtämistä, Teliasonera mainostaa Suomessa isolla kampanjalla puheluita Baltiaan. Elokuun lanseerauksen otsikko taisi olla ”mikään ei ole ennallaan.” Kuinka pihalla voi yritys olla? Kuinka monelle ne Baltian puhelinpaketit olivatkaan relevantteja?

Ongelma on paitsi ajattelussa ja strategiassa, myös järjestelmälähtöisyydessä. Kaikki asiat yritetään ratkaista vieläkin isommalla järjestelmähankkeella. Operaattorit eivät tunnista, missä kulkee automaation ja asiakaspalvelun rajat. Kuluttajat käyttävät huonosti operaattorien verkkokauppoja. Miksi? Koska puhelin tai kompuutteri taskussa on yksi henkilökohtaisimmista asioista maailmassa. Ihmiset haluavat asioida ja hoitaa asiansa ihmisen kanssa, vähintäänkin puhelimessa. Siksi myymälät ja asiakaspalvelut pursuilevat. Miksi operaattorit eivät toimi kuten pankit? Palvellaan, mutta otetaan siitä reilu maksu. Luulen että tutkimusten mukaan kuluttajat vastustavat palvelumaksuja, mutta todellisuudessa maksavat niistä nuristen, kuten pankeissakin.

On asioita, joita ei voi automatisoida. Niitä on esimerkiksi tunne siitä että joku huolehtii asioistani, asiat ovat kunnossa tai minulla on juuri itselleni sopivat palvelut. Itsekin soitan muutaman kerran Soneralle ja kysyn, että onko mulla nyt järkevät paketit? Niin monimutkaiseksi operaattorit ovat itsensä rakentaneet.

Mitä tehdä kun järjestelmät eivät toimi? Mitä tehdä kun maailma suoraviivaistuu ja itse olet solmussa? Yksinkertaista, oikaise ja ratkaise manuaalisesti. Lentokentätkin toimivat tarvittaessa ilman järjestelmiä. Olisiko vastaus niinkin yksinkertainen kuin operaattorit Yhdysvalloissa? Niin paljon dataa ja päätelaitteita kuin tarvitset, kiinteään hintaan, ilman typeriä sisältöjä, portaaleja ja paketteja? Onko tulevaisuuden operaattori sittenkin datasähkölaitos? Kaverini pankissa sanoo, että niin he operaattoreista ajattelevat, ovat ajatelleet jo pitkään.

Mikro-, nano-, ja muutkin kertamaksut ovat takapihalta. Insinöörien keksintöjä. Voidaan muka kerätä rahaa, rahastaa. Maailma on lineaarinen. Kuukausimaksuja televisiossa, aikakausilehdissä ja sähkölaitokselle. Miksi ihmeessä ihminen haluaisi koko ajan tehdä transaktioita? Typerä ajatus. Median idea on se että joku muu valitsee puolestasi, olet passiiviinen. Valitut kanavat, puhelut tai Spotify, kysymys on elinkustannuksista ja niiden kokonaispaketista. Älkää päästäkö insinöörejä pohtimaan kaupallistamista. Tulee vain käsittämättömiä sotkuja ihmisten elämiin. Miksiköhän videopuhelut eivät yleisty vaikka päätelaitteet ja verkot sen sallivat? Oletko koskaan nähnyt vakavasti otettavaa markkinointia niille Suomessa? Miten uutta voi synnyttää jos ei siihen aidosti sitoudu?