Johtaminen 2020

Sain etuoikeuden moderoida johtamisen tulevaisuus 2020 -aiheista paneelia viime perjantaina. Keskustelutuokio toimi päätepisteenä Solitan järjestämälle www.meetingpoint.fi tapahtumalle. Päivä oli varsin onnistunut. Tupa täynnä ja hyvää keskustelua digitalisoituminen vaikutuksista johtamiseen, asiointiin ja liiketoimintaan verkossa. ”Internet-seminaarin uusi tuleminen.” Paneelissani loistivat Kari Neilimo (vuorineuvos), Panu Luukka (Great Place To Work), Pekka Ahola (älykkäiden johtamisjärjestelmien asiantuntija, Solita) ja Ossi Lindroos (verkkoasiantuntija, Solita). Poikkeuksellisen hyvä kattaus.

Paneelin suurimmat yllätykset liittyivät ajatuksiin ”johtamisen hengestä” vuonna 2020. Hyvät työkalut, johtamisjärjestelmät ja digitalisoituminen tuottavat lisää avoimuutta, vapauksia, vastuuta ja hajautettuja toimintamalleja kaikille yrityksille ja yrittämiselle. Ihmisten viihtyvyys, vapaudet, yrityskulttuuri ja tiedonjako korostuvat entisestään. Onhan tästä jauhettu, mutta nyt tuntuu siltä, että työelämä lipuu kohti aitoa murrosta. Hedonistisukupolvien saapuessa tuotantotalouden opit joutavat kierrätykseen. Työtä tekevät ihmiset eivätkä korporaatiot. Kuullostaako kommunismilta? Niin minustakin. Perusteet vain ovat aidon kapitalistisia. Parempi yritys on arvokkaampi ja tuottaa enemmän. Osaavat ihmiset ovat yritystoiminnan suurin niukkuuus vuonna 2020.

Strategia. Yrityksen on luotava ja johdettava uusia liiketoimintamalleja. Lähes jokaisella toimialla syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Palveluita teollisuudessa, etäkauppaa verkossa ja tuotteita täydentäviä asiakkuusmalleja, konsepteja. Suomalaiset viisveisaavat konsepteista osana liiketoimintaa, vaikka Helsinki on jo ruotsalaisten ketjukonseptien ja ulkomaisten palveluyritysten valtaama. Sama laiskuus jatkuu verkkokaupassakin. En viitsi edes listata niitä epäkelpoja yrityksiä, joissa analogisen maailman liiketoimintaa yritetään runtata verkkoon ilman minkäänlaista ymmärrystä verkon toiminnasta. Onko liiketoimintasi verkossa? Olethan sinäkin, tätä lukiessasi. Miten liiketoimintasi voisi olla jotenkin erilaista kuin tämäkin vuoropuhelu? Miten kehitetään parempaa suomalaista konseptiosaamista? Älä kuvittelekaan meneväsi punavuoren mainostoimistomaailmaan. Teipit ovat viimeinen asia, mitä liiketoimintasi kaipaa. Kappaleen otsikossa lukee strategia, toiminnan suunnittelu, erottuminen, eikä viestinnän tai palveluiden muotoilu.

Johtaminen. Minulle opetettiin koulussa johtamisen olevan liiketoiminnan suunnittelua, organisointia, johtamista ja mittaamista. Pätee kai yhä edelleen, mutta mitä edellämainitut ovat uudessa maailmanjärjestyksessä? Miten johdat liiketoimintaa, johon tuloslaskelma tai perinteinen kirjanpito budjettiarvailuneen ei anna minkäälaista tukea? Kuinka moni johtaja sanoo jo tänään ettei saa tietoa irti? Ei kai liiketoimintaa voi johtaa edellisen toimintakauden kassavirtakuvaelmalla? Ilman reaalitalouden mittareita, näkemystä toimintaympäristön muutoksista tai asiakas- ja toimintokohtaisista kannattavuuksista johtamisesta tulee arvaamista, kehittämisestä arvuuttelua. Johtamisesta on tehtävä älykkäämpää. Siihen tarvitaan älykkäämpiä johtamisen järjestelmiä. Prosesseja, toimintamalleja ja järjestelmiä tukemaan jokapäiväistä johtamista ja tekemistä. 

Organisointi. Yrityskultttuurit kehittyvät yllättävänkin nopeasti ja ratkaisevat osaltaan yritysten taloudellisen menestymisen. Kovaa puhetta, mutta jo nyt on nähtävissä työnantajia, jotka investoivat, eivät pelkästään kuluta, henkilöstöön ja näyttävät tienaavan muita paremmin. Antamalla enemmän on myös lupa vaatia parempaa. Hedonistisukupolvea ei voi käskeä, se on motivoitava voittavaan joukkueeseen. Sisäinen viestintä ja kulttuurityö korostuvat. Tarvitaan kättä pidempää eikä pelkästään lämmintä kättä.

Yksilön johtaminen. Olemme tottuneet mies ja ääni periaatteeseen. Johtaminen on kiteytynyt johtajaan, johtavaan ihmiseen, ismieihin ja raportointiin johtajistolle. Johtamisen suurin mullistus on sen keskittymisen lopultakin johdettavaan ihmiseen. Hyvästä johtamisesta muodostuu aito kilpailetu (Kiitos Kari!). Sekin muutos tapahtunee vasta pakon kautta. Yritykset ovat aidosti johtamiensa ihmisten armoilla, johdettavat osin valitsevat johtajansa ja rajat yksittäisen ihmisen oman toiminnan, yhteisöllisen tekemisen ja toiminnan yrityksen välillä hämärtyvät. Asiantuntijat ovat oman asiansa sanan saattajia niin työssa, kotona, verkossa kuin yhteisöissäkin. Perinteinen työsuhde saattaa kokea muutoksia. Parhaista asiantuntijoista kasvaa ammatinharjoittajia, jotka valitsevat itse työnantajansa. Yrityksen on pystyttävä toimimaan verkon ohella verkostoissa, rakentamaan itselleen sopivin arvoverkosto. Siitä lisää edellisissä kirjoituksissa.

Mitä tälläisestä pohtimisesta ja nopeasta ajatustenvaihdosta jää käteen? Edessä on aidosti loistava tulevaisuus, maailma muuttuu ja muutoksessa on vaikea pysyä mukana. Tarvitaan lisää viestintää ja vuorovaikutusta arvoista, joita olemme tottuneet pitämään pehmeinä. Tarvitaan yrityskulttuureja mullistavia edelläkävijöitä, mittauksia jotka kertovat hyvistä työpaikoista. Ennenkaikkea tarvitsemme älykkäämpää johtamista, parempia johtamisjärjestelmiä ja johtajia jotka ymmärtävät olevansa kaiken kehittämisen keskipisteessä. Johtajia, joilla on aikaa kehittää liiketoimintaansa. Paljonko sinulle jää aikaa toimintasi kehittämiseen?

ps. Jäin pohtimaan miksi yksittäisen johtajan aikakausi jää monessa yrityksessä niin lyhyeksi? Olisiko väsymisen ohella syy huonoissa johtamisjärjestelmissä? ”Mennään sinne missä kiekko oli viimeksi, tai on, eikä sinne mihin se menee seuraavaksi?”

ps2. Solita Meeting Point 14.9. 2012 tallennettiin myös videolle. Ohessa johtamisen paneeli, josta tämänkin kirjoitus kumpusi http://www.youtube.com/watch?v=3MWl9fDBINg