Haastavinta on saada suomalaiset yritykset sitoutumaan pitkäjänteiseen ja konkreettiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Aivan kuin Raikkönen vain yksin ajelisi formulaa eikä ympärillä olisi kymmeniä ihmisiä rakentamassa menestyksen mahdollisuuksia, poistamassa esteitä formulakuninkaan mestaruudelta ja taistelemassa muita talleja vastaan.
Usein yrityksiä johdetaan tuijottamalla tuulilasiin. Suurin aika kuluu arkiaskareita puuhastelemalla, vuosisykliä täydentämällä ja palopesäkkeitä torjumalla. Kaikki päivät ovat täynnä yllätyksiä, aikavarkaita ja jatkuvasti eteen tulevia yllättäviä käänteitä jotka vaikeuttavat navigointia. Paska osuu tuulettimeen.
Tarkastelemalla arvokkaimpia, kannattavimpia ja menestyvimpiä yrityksiä huomaa, että ne yleensä ovat aika erinomaisia useimmilla eri toiminta-alueilla: tuotekehityksessä, markkinoinnissa, myynnissä ja liiketoiminnan kehittämisessä. Asiakaslähtöinen toimintamalli, kilpailustrategia ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat asioita jotka puskevat jokaisen johtajan ajatuksiin laajentumisen, kannattavuuden, rahoituksen ja yrityskauppojen rinnalle.
Saavuttaakseen pitkäjänteiset tavoitteensa yrityksen on kyettävä mallintamaan itsensä kolmiulotteisesti visiotasolle (esim. 2020), tuhannen päivän päähän ja siitä taaksepäin. Synnyttämällä selkeät määrälliset, laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet synnytämme kuvauksen yrityksestä minkä kokoinen, miten iso, millä toimintamallilla ja millaisilla asiakkailla unelmien yritys toimii? Vision konkretisoiminen kannattaa. Kaikki isot hankkeet ovat ”harhaisia” aluksi. Kuka olisi uskonut Nokian nousuun tai Ideaparkin syntyyn? Kaikki menestyshankkeet syntyvät visioiden kautta.
Kasvun edellytysten määrittely on vaikeaa. Mitä on pitänyt tapahtua kun olemme kasvaneet visiotasolle? Millaisia asiakkaita meillä on? Kuinka monta työntekijää on onnistuttu palkkaamaan? Miten johtoryhmä toimii? Onko meillä onnistuneita yrityskauppoja? Toimimmeko Afrikassa? Tässä vaiheessa tulee vaikeuksia. Epämukava huomio on se että menestystarinan luominen sisältää useita riskinottoja, epäonnistumisia ja valtavasti uudenlaista osaamista jota emme tänä päivänä hallitse. Alamme ymmärtää ettei Koneen kasvu ja menestys tullutkaan ihan pelkästään Munkkiniemessä juopottelemalla.
Kuva valmiista menestysyrityksestä ja kasvun edellytysten tunnistaminen antaa meille pohjan konkreettisten strategiavalintojen tekemiseen. Kasvu ei synny panostamatta rajusti uusiin asioihin. Olen vuosikymmenen seurannut teollisten yritysten kasvu- ja muutoshaaveita. Suurin ongelma näyttäisi olevan se että moni kuvittelee valtavan kasvun tulevan virvelillä sisään kelaamalla. Samoilla eväillä. Näin ei valitettavasti näyttäisi olevan oikeastaan millään toimialalla. Ei edes perinteisesti skaalautuvalla lääketoimialalla.
Hyvä kasvustrategia vaikuttaa toimintasuunnitelmaan välittömästi. Aletaan ymmärtämään mitä pitäisi olla tekemässä, mitä täytyy kiireesti aloittaa ja mitkä epäkohdat on poistettava menestyksen tieltä. Syntyy näkemys tulevasta, konkreettinen ymmärrys kehitysalueiden priorisoinnista. Sanotaan että sitä saa, mitä tilaa. Vahva ja konkreettinen näkemys yrityksen tulevaisuudesta auttaa kummasti menestystarinan luomisessa.
KIRJOITA KOMMENTTI
Hannu Savela
2013-06-13 23:27:12
Moikka Ville,
VIka on siinä, että harva meistä osaa johtaa. Yrityksen kasvua pitää johtaa ja toteuttaa useammalla tasolla, vision, kilpailuedun tunnistamisen, strategisten valintojen ja jokapäiväisen tekemisen jne. tasoilla. Menestyvissä yrityksissä on mielestäni myös mainitsemiesi eri osa-alueiden lisäksi osaamista näillä eri tasoilla.
Suuressa osassa yrityksiä, johtona toimii vain se porukka, jolla on ollut joskus jokin hieno idea jostakin tuotteesta tai osaamista jonkin asian tekemisestä. Yritykseen ei ole investoitu johtamisosaamista riittävän ajoissa ja näinollen kaikki aika käytetään siihen itselle mukavaan puuhasteluun.
Lisää kommentti
Lisää kommentti