Näin syntyy näkemys

Mistä mielipiteet tulevat? Miten mielikuvat syntyvät? Mitä näkemys on? Mielestäni se on kykyä koostaa vallitsevasta tilanteesta, toimintaympäristöstä ja kokemuksesta syntyvä vaittämä joka on kristallin kirkas, perusteltu ja ajankohtainen. Hyvä näkemys vaikuttaa uudelta muuttamatta vanhaa kokonaan, tuntuu rohkealta, mutta on tehtävissä ja ennenkaikkea hyvään näkemykseen voi luottaa. Näkemys ei ole pelkkä idea vaan toteutettavissa oleva kokonaisuus.

Näkemyksiä ostetaan usein kuin sikaa säkissä. Ajatellaan että asiantuntijan näkemykseen voi luottaa, koska henkilö edustaa nimekästä yritystä tai on pitkään toiminut alan yrityksissä. Lähes kaikilla toimialoilla pöhöttää kuitenkin lauma ihmisiä, jotka eivät ole paikkaansa ansainneet vaan enemmänkin tietäjiksi ilmoittautuneet. Tämä ei tarkoita etteikö heidän näkemyksensä olisi kiinostavaa tai oikeaa mutta jonkinlainen varoituskolmio olisi syytä vastaanottajan päässä olla näkemyksiä kuunneltaessa. Useimmiten vastuu siirtyy kuitenkin kuuntelijalle.

Meillä kaikilla on näkemyksemme. Toiset pohtivat niitä enemmän kuin toiset, jotkut liikaakin. Liika ajattelu voi tappaa intuitiivisen luovuuden. Hieromalla terävät muuttuvat tylsiksi. Vesittyvät pilalle. Erityisesti kokemus näkemyksen tuottamisessa tuo varmuutta luottaa intuitioon. Kokemus antaa viitteitä mistä on kysymys. Kokemus opettaa etsimään johtolankoja, ymmärtämään miltä asiat näyttävät. Silti usein erehdytään. Tilastojen mukaan pelottavan usein. Uuden rakentamisessa lähes aina. ”Eiliselle emme voi mitään, huomisesta emme tiedä. Pohditaan siis tätä päivää.”

Näkemysten luominen huomisesta, trendeistä, toimintaympäristöistä ja kilpailijoiden tekemisestä kannattaa aina. Saaduista tiedoista koostetaan kilpailustrategia, suunnitelma taisteluiden voittamisesta ja selviytymisestä. Mallinnetaan tulevia haasteita etukäteen. Hyvä kilpailustrategia on yksi menestymisen elinehto. Hyvää sellaista ei synny ilman tuoreita raaka-aineita, sisältöä ja näkemyksiä. Pyörittämällä samaa vanhaa samoilla porukoilla saadaan sitä mitä aina ennenkin, pahimmillaan itseriittoinen kuva muuttuvan toimintaympäristön mahdollisuuksista. Eilisen toistaminen on huomisen kieltämistä.