Onko koolla väliä?

Suomessa rakastetaan pienuuden ylistämistä

Usein meillä väitetään vähemmän olevan laadukkaampaa. Vähemmän on enemmän. Vaikeneminen kultaa. Sanoista tekoihin. Onkohan kaikki sanonnat tehty pienen torpparikansan itsetunnon pönkittämiseksi.

Verkossa laadukkaasta kasvaa suurta. Kuten Supercell, Rovio, Uber, Skype tai Spotify. Meille ajattelumalli on täysin vieras. Suomalainen estää ulkomaalaisia ostamasta verkkokaupasta Suomessa. Se tehdään mahdottomaksi, koska suuruuden mahdollisuuteen ei uskota. Paitsi muumit, jotka ajattelevat eri tavalla. Ja Varusteleka, joka toimii jo ainakin neljällä eri kielellä.

Verkossa kulki hieno kuva:

In 2015 Uber, the world’s largest taxi company owns no vehicles, Facebook the world’s most popular media owner creates no content, Alibaba, the most valuable retailer has no inventory and Airbnb the world’s largest accommodation provider owns no real estate.

Mielessäni tämä kuvastaa hyvin siirtymistä tuotantotaloudesta tiedolla johtamiseen. Yrityksistä kasvaa ekosysteemejä tai niiden osia, jotka yhdessä muodostavat joustavan ja tehokkaan liiketoimintamallin. Osaamista yhdistävät globaalit toimijat ovat tämän ja tulevan ajan suuruksia. Suurempia ja arvokkaampia kuin valmistajat. Niitäkin toki tarvitaan.

Miten sitten suomalainen yritys voisi hyötyä tai hyödyntää ekosysteemejä tai verkostoja? Ihmettelin aiemmin ääneen miksi Rovio ei yrittänyt konvertoida AB –pelaajia asiakkuuksiksi ja ajatellut rakentaa pelaajille yhteisöä uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoimiseksi suoraan kuten vaikkapa Nike tekee.

Aika monelle yritykselle uusi markkinointitapa ei ole kanta-asiakasohjelma vaan yhteisö Novitan, Pentikin tai varustelekan tapaan. Yhteisön sisällä tapahtuu tiedonvaihtoa, koulutusta, tapahtumia ja tapaamisia. Varsin luonteva tapaa viihtyä ja viettää aikaa brändin kanssa.

Ekosysteemistä voi hakea myöskin rahoitusta. Olen pohtinut tätä paljon Digitalistissakin. Jos keksisimme hyvän idean, voisimme yrittää rahoittaa sitä käyttäjien ja toimintaa tukevien yritysten kautta. Joukkorahoituksella voisimme pohtia vaikkapa toiminnan kansainvälistämistä.

Miksi yritykset eivät kehitä tuotteitaan avoimesti yhdessä asiakkaittensa kanssa? Helsingin Sanomat voisi kysyä joka päivä lehdessä mitä haluaisitte lukea huomenissa? Miksi journalistin on monopolisoitava hyvän sisällön käsite? Eivätkö lukijat voisi yhdessä toimituksen kanssa tuottaa sisältöjä ja rakentaa itselleen mieluista lehteä. Tämä pätee digitalistissakin. Käsittelemme kaikkien tuottamaa sisältöä tasa-arvoisesti. Yhteisön ”social proof” määrittelee varsin tehokkaasti mikä on niin hyvää, että sitä kannattaa lukea. Köykäinen mainoskirjoitus jää kyllä jakamatta. Heikommat kirjoitukset jäävät näkemättä ja muodostuvat avaruusromuksi verkon loputtomaan pimeyteen.

Yritys voi viestiä yhteisöllisesti ja samoilla vahvoilla merkityksillä, tarinoilla ja suunnitelmilla kaikille sidosryhmille. Voihan viestejä kohderyhmittäin syventääkin, mutta miksei jaettaisi yhteisiä arvoja, tarkoitusta, tavoitetta ja toimintaa sekä omistajien, henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Miksi me kaikki ei voida olla samaa Patagoniaa, Burtonia tai Mujia. Mihin niitä väliseiniä tarvitaan? Siilot vain estävät hyvän ja tiedon leviämisen. Laatikoita tarvitaan tuotantoyrityksen organisaation hallintaan. Ei johtamiseen tai menestymiseen tiedolla ja tarinalla johtamisen aikakautena.

Yhteisön sidosryhmät yhdessä ovat aina vahvempi kuin pelkkä verkoston haltija. Ekosysteemistä kasvaa parhaimmillaan isompi kuin osiensa summa. En ymmärrä mikset muokkaisi markkinointi- ja viestintästrategiaa heti avoimeen ja yhteisöllisen ajattelun muotoon. Odotan avauksia joukkoistamiseen tuotekehityksessä tai toiminnan kehittämisessä. Ennustan mielenkiintoisia verkostoja start-upien joukosta.

Kuten huomaat olen enemmän kuin innostunut asiasta. Olen aina ollut. Tykkään dynaamisesta, joustavasta, kehittyvästä, kasvavasta ja kiinnostavasta liiketoiminnasta jossa jatkuvasti synnytetään enemmän ja parempaa vähemmällä. Jatkuva kehittäminen on yrityksen ja yhteisön paras henkivakuutus. Vierivä kivi ei sammaloidu eikä jatkuvasti itseään etsivä yhteisö eksy. Koolla on väliä.

Ota vahvuus irti ekosysteemistäsi yli yritysrajojen.