Miksi kaikki osaavat markkinoida?

Olen ihmetellyt kohta kaksikymmentä vuotta yritysten ja yhteisöjen suhtautumista markkinointiin.

En ole kyennyt itselleni selvittämään miksi jossain yrityksissä lähes kuka tahansa taustasta tai kokemuksesta riippumatta ovat päteviä johtamaan tai kehittämään yrityksen brändiä ja markkinointia. Olin tyrmistynyt huomatessani roiskaisun mitä eroa on myynnillä ja markkinoilla nousseen yhdeksi luetuimmaksi omassa blogissani.

Aika harva kuvittelee ilman asianmukaista koulutusta ja taustaa pätevöityvänsä lääketieteessä, arkkitehtuurissa tai meribiologiassa.

Markkinoinnin osaavat kaikki.

Tieteenalana sitä ei tarvitse kummemmin edes harjoittaa koska pääosissa yrityksistä on syntynyt harhainen käsitys koko markkinoinnin ideasta.

Brändeihin syventyneet ja perehtyneet asiantuntijat usein valittavat, ettei brändäämistä tai luovuuden roolia markkinoinnissa ymmärretä eikä palveluita osata ostaa. Tämä on tietenkin meidän markkinointimiesten ongelma eikä maksajan huolissa ollenkaan. Onhan se selvää, että vika on myyjässä jos asiakas ei osaa tuotetta arvottaa ja arvostaa.

Viimeisten vuosien aikana tuntuu, että esimerkiksi mainostoimistotyö on luisunut matalien palkkojen toimialaksi. Myyntikatteet taitavat olla ainakin osalla lähes puolittuneet vajaassa vuosikymmenessä. Samalla lähes liikkeenjohdon konsultteihin verrattavat palkatkin taitavat olla historiaa.

Koin valaistumisen hetken ymmärtäessäni lopulta miksi yritykset arvostavat niin vähän brändiosaamista ja siihen liittyvää kehittämistä. Markkinoinnin määritelmistä ja tekemistä on syntynyt harhaista ajattelua, joka ei ole haihtunut vaikka markkinointi on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ehkä enemmän kuin viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana.

Diagnoosini harhasta on se, että yritykset ajattelevat yhä markkinoinnin olevan omien tuotteiden ja palveluiden myynnin edistämistä. Kun osataan tuotteet ja palvelut, tunnetaan yritys niin sitten voidaan lähteä niistä viestimään ja markkinoimaan eri tilanteissa ja kanavissa. Tuotetta tai palvelua tuupataan maailmalle osana kaikkea muuta tekemistä. Kuulostaako loogiselta?

Täällä päässä kohisee korvissa ja rintaa puristaa.

Eihän brändeissä ole kysymys ominaisuuksien tuputtamisesta ja argumentaatiosta vaan kohderyhmien ymmärtämisestä, niihin vaikuttamisesta ja saumattomien asiakaskokemusten rakentamisesta. Oli virkistävää kuunnella eilen Gigantin Irmelin kaupallisia ajatuksia kuinka yrityksen myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu yhdessä rakentavat viihdyttävän ja toimivan asiakaskokemuksen. Oli mahtavaa kuulla Kotipizzan Tommi Tervasen parantavan maailmaa pizza kerrallaan kotipitsasta huutamisen sijaan.

Moderni brändääminen yhdistää tiedettä, teknologiaa ja taidetta.

Sen aidosti ja mitattavasti menestyksellinen harjoittaminen vaatii poikkeuksellisen laajojen kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa. Hyvä markkinointi joko varmistaa tai luo edellytykset tuloslaskelman ylärivin onnistumiselle.

Parhaimmat markkinoijat synnyttävät yritystarinoita, joista ollaan ylpeitä ja kohistaan yli maarajojen.

Olen hämmentynyt huomatessani useiden eri toimialojen käyttäessä yhä edelleen 80-luvun ajattelua markkinoinnissaan. Pragmaatikon parahdus asian toimivuudesta ei voisi olla enemmän väärässä. Ei voi väittää markkinoinnin toimivan, jos ei ole koskaan nähnyt tai kokeillut parempaa. Suomalaisen on vaikea uskoa, että asioita todella voidaan tehdä uuden teknologian aikana täysin eri tavalla ja erilaisella kustannustasolla. Suomalaisen johtajan on yksinkertaisesti vaikea löytää menestystä tulevaisuudessa tilanteessa, jossa taustapeiliin tuijottaminen tuntuu niin tutulta ja turvalliselta.

Näinhän nämä on aina tehty.