Vanha maailma oli ja on osittain yhä riippuvainen öljystä. Älykkäiden tietoverkkojen öljy on avoimuus. Verkolla yhdistäminen ja siilojen poistaminen nopeuttaa, parantaa ja helpottaa arvon luomista ja synnyttämistä. #Verkko on #vapautta #veljeyttä #vihreyttä ja #vaurautta. Siirry toivottavasti rytinällä tuotantotalouden ympäristöstä osaamistalouden kehittämiseen.
Joudun usein aloittamaan palaverin kysymällä missä liiketoiminnassa olette? Toimitusjohtajan ilme kertoo kaiken. Miksi konsultti aloittaa taas jostakin abstraktista ajatusmaailmasta? Kysyn asiaa siksi, etten pysty tunnistamaan useinkaan yrityksen todellista liikeideaa. Esimerkiksi käyvät hyvin IT-palveluita tarjoavat toimittajat. Sanovat olevansa ratkaisubusineksessä tai edistävänsä asiakkaiden liiketoimintaa, mutta todellisuudessa saalistavat yksittäisiä kauppoja ja työllistävät käsipareja. Todellisen idean tunnistaa tapailemalla mitkä ovat yritystoiminnan tärkeitä mittareita, mitataanko kauppaa vai asiakkuuksien kehittymistä ja roolia asiakkaan liiketoiminnassa. Kauppa voi käydä, mutta se ei tarkoita sitä että yritys on onnistunut kasvattamaan yrityksen arvoa kehittämällä brändiä, uusia tuotteita, kilpailuetua tai roolia asiakkaan arjessa.
Jos toiminnan mittarit ja tavoitteet ovat tulevassa ja menevässä kuukaudessa, yrityksessä eletään kädestä suuhun. Pitkällä aikavälillä tulee tilanne jossa maailma ja yritys kulkevat eri suuntiin. Rakentamalla leveämpi ja avoin rajapinta yrityksen asiakkaiden ja sidosryhmien välillä saadaan vahvempi ote koko liiketoiminnan toimintaympäristöstä.
Moni sanoo minulle eläväni verkossa. Se ei aivan pidä paikkaansa, mutta käsitteenä elän verkosta taitaisi sopia paremmin. On totta, että tietoverkossa kohtaavat ystävät, asiakkaat ja vihamiehetkin. On selvää että uudet asiakkuudet ja niistä kumpuavat ystävyydet solmitaan juurikin verkossa.
Pohdin jatkuvasti liiketoiminnan irrottamista ajasta ja paikasta tietoverkkojen avulla. Unelmoin ajatuksesta, jossa liiketoiminta kulkee mukanani sijaintipaikastani riippumatta. Uskon unelmien toteutuvan avoimen verkoston avulla.
Blogini Tolvanen on liiketoimintani musta laatikko. Se tallentaa tapahtumat hajamielisen tarkkuudella ja signaloi ajatuksista ja tulevasta tekemisestä. Tolvanen on solmukohta ajattelun, työkalujen, keskustelujen ja palautteen keräämiseen.
Sanomaani levitän aktiivisesti sosiaalisissa medioissa. Arvaan aika monen seurailevan tekemisiäni vähintäänkin sivusilmällä. Verkko tuottaa kontakteja, kohtaamisia, kauppoja ja uusia asiakkuuksia. Liiketoimintani vieminen avoimeen ympäristöön on ollut elämäni parhaita päätöksiä
Digitalistista kasvaa oman ja muiden digiosaajien markkinapaikka. Unelmissa siintää periaatteessa globaali arvoverkosto, joka yhdistää digitaalisten ratkaisujen osaajat, näkijät, tekijät ja ostajat. Verkko on väylä liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Verkko ei tunne rajoja ihmisten, osaamisen, asiantuntemuksen ja välillä. Verkko on avoimen toiminnan ja toimintakulttuurin luonnonvara, jolla arvoa luodaan ennenäkemättömällä tavalla. Asioiden, tekemisen vieminen verkkoon ei ota mitään pois, mutta avaa globaalin mahdollisuuden liiketoiminnan rakentamiselle. Verkoston hankinnat, kumppanuudet kuin asiakkuudetkin löydetään sieltä missä arvoa syntyy. Ei ole mitään syytä miksi mikä tahansa yritys ei voisi myydä tuotteitaan tai osaamista verkossa globaalisti. Jos muumeja on myyty hetkessä 45 maahan verkkokaupasta niin miksei samoin voisi tehdä Pentik, Fazer, Isku tai kuka muka muukaan?
Unohda verkko kanavana ja verkota liiketoimintasi. Synnytä arvoverkosto verkkoon. Älä mene verkkoon vaan siirrä koko liiketoimintasi toimintaympäristö verkkoon. Elä verkosta. Tolvasen päälle rakentuva liiketoiminta pilvi kasvaa ja kohisee. Digitalistista kalastavat he, jotka oivaltavat jatkuvan näkyvyyden, näkemyksen ja yhdessä tekemisen arvon. Markkinat tekevät he, jotka ymmärtävät öljyn arvon. Avoimuus on öljy joka voitelee yrityksesi menestyksen. Ilman öljyä voi olla, ettei kehitystä synny ollenkaan.
KIRJOITA KOMMENTTI
Timo Ruohomäki
2014-05-04 08:58:29
Avoimuus on oikeasti paha paikka. Kun liiketoiminta perustuu siilolla rahastamiseen, siilojen vähentäminen on uhka. Tiedän firman jolla vuosituhannen vaihteessa oli 17 eri www-julkaisujärjestelmää. Positiivisesti ajatellen tuolla työllistettiin 17 eri firmaa, ehkä enemmänkin. Noina aikoina avoimuus oli uhka, sillä jos kaikki järjestelmät toimisi samalla tavoin, silloin kannattaisi tietysti ostaa halvin, tai ainakin kokonaisedullisin. 16 firmaa jäisi ilman bisnestä.
Toinen paha paikka on siinä, että avoin bisnes edellyttää luottamusta itseen. Nyt pitäisi antaa ilmaiseksi se siilo ja luottaa siihen, että asiakas kyllä maksaa osaamisesta. Samaan aikaan asiakas yhä useammin on sitä mieltä, ettei noiden siilojen ruuvaaminen ole heidän ydinbisnestään. Kaivataan joku, joka kertoo miten se otetaan käyttöön ja mitä sinne siiloon kannetaan. On jännää, että vielä vuonna 2014 päivätyössäni törmään IT-firmoihin, joilta saa tosissaan yrittää vääntää mielipidettä siitä, mihin heidän tarjoamaansa järjestelmää kannattaisi käyttää ja mitä lisäarvoa se meille toisi. Toivottavasti kyse on vain siitä, että on jäänyt kotitehtävät tekemättä asiakaskäynnille mentäessä eikä siitä, ettei oikeasti tiedetä eikä välitetä. Myydään vaan sitä siiloa ja luotetaan, että kyllä se kaupaksi käy kun kerran referenssilistalla on oikein kansainvälinen pörssiyrityskin.
Lisää kommentti
Ville Tolvanen
2014-05-04 09:07:15
Keskustelimme juuri #twitterissä aiheesta kuinka vaikeaa on saada tälläistä irti https://www.startwithwhy.com/default.aspx suomalaisista yrityksistä. jos et tiedä miksi ole olemassa, miten saat mitään muutakaan selväksi? V
Lisää kommentti
Tommi Hermunen (@TommiHermunen)
2014-05-04 09:56:37
Avoimuus pelottaa. Entä jos joku sanoo meistä jotakin pahaa? Entä jos joku löytää meistä virheen? Entä, jos joku varastaa bisnesideani?
Jos joku sanoo julkisesti jotain pahaa, ainakin voit reagoida siihen.
Jos joku löytää virheen, hienoa, ehkä se olisi muuten jäänyt löytämättä ja korjaamatta.
Jos joku varastaa bisnesidean, se ei koskaan ollut minkään arvoinen. Idealla ei tee mitään, toteutuksella tekee. Eikä toteutusta voi varastaa, sen voi vain ostaa. Ja sitä kutsutaan liiketoiminnaksi.
Kaikkien, aivan kaikkien, pitäisi mennä verkkoon. Worst case scenario: ketään ei kiinnosta, mitään ei tapahdu, back to square one. Mitään ei ole hävitty. Verkossa on vain voitettavaa.
Lisää kommentti
Janne Nyyssönen
2014-05-04 10:04:01
Olen samaa mieltä. Avoimmuus on uusi musta ja nykyajan öljy. Avoimmuus kaipaa vastapainoa. Sen lisäksi, että yritysten tulisi osata olla avoimia, tulisi heidän myös olla salaisia, mystisiä ja arvoituksellisia.
Vaikka Tolvanen on avoin verkossa, harva tietää mitä Ville neukkarissa oikeasti tekee. Onko hyvä verkkofirma kuin taikuri? Näyttää tekee hienoja asioita, mutta jättää sopivan mysteerin itsestään kokijan mieleen.
Arvoverkosto on mielenkiintoinen toimintamalli. Se jatkuvasti kehittyy, koska yksittäisten toimijoiden taitotaso ja ajatukset kehittyvät jatkuvasti. Pysyvät rakenteet eivät rajoita tekijöiden kehitystä ja itsensä haastamista. Se mitä Digibusters tekee tänään ja ensi syksynä on kaksi eri asiaa. Syksyllä olemme paljon viisaampia, parempia ja isompia.
Lisää kommentti
Susanna Paloheimo
2014-05-04 12:02:21
Juttelin eilen 13-vuotiaan esikoisen kanssa pelaamisesta verkossa. Eniten ärsyttää se, että samaan peliin tulee mukaan venäläisiä, jotka käyvät keskustelua kyrillisillä kirjaimilla. Ja niitä ei tajua millään. Nämä 2000-luvulla syntyneet ovat neljän vuoden kuluttua täysi-ikäisiä. Näille maiden rajoilla ei ole suurta merkitystä, koska ovat eläneet Schengen-Euroopassa ja pelanneet verkossa aasialaisten, jenkkien ja venäjäläisten (kuten 10v kuopus heitä sinnikkäästi kutsuu) kanssa jo vuosikausia. Näille avoimuus on yhtä luontevaa kuin meille 60-luvulla syntyneille se, että maito ostetaan tetroissa tonkan sijaan. He vaan määrittelevät avoimuuden toisin kuin me.
He ovat keksineet sen, että ihan kaikkea ei itsestään kannata verkossa jakaa. Nämä eivät halua käyttää vanhojen ihmisten Facebookia, eivätkä jakaa nimeään tai puhelinnumeroaan julkisesti. Nämä käyttävät viestintään kavereiden kanssa suljetuissa piireissä Kikiä ja OK Hellota ja seuraavat YouTubesta innolla pelivideoita tekeviä idoleitaan, jotka tunnetaan vain nimimerkillä.
Nämä eivät lähde nuorisotalolle, vaan päättävät kenen kotoa käsin on laajin kaista verkkoon, ottavat Skypeyhteyden ja alkavat pelata samaa peliä, kukin omista huoneistaan. Näiden "liiketoiminta", kavereiden kanssa hengailu, on jo siirtynyt verkkoon.
Välillä pelottaa. Minua. Äitiä. En ymmärrä tätä maailmaa riittävästi. Luotan kuitenkin siihen, että keskusteluyhteys pysyy auki, kun päivittäin nautitaan yhteinen ateria pöydän äärellä ja keskustellaan asioista, joita teini pohdiskelee.
Enemmän kuitenkin pelkään yritysjohtajien puolesta, jotka eivät vieläkään ymmärrä hyödyntää verkkoa riittävästi. Nämä 2000-luvulla syntyneet tulevat työelämään viiden vuoden päästä. Sukupolvien välisen kuilun umpeen kurominen voikin osoittautua aika kovaksi duuniksi niille nykyjohtajille, jotka edelleen pitävät somea nuorison puuhasteluna ja kivijalkaa ainoana oikeana kauppana. Muun muassa.
Lisää kommentti
Ari Huttunen
2014-05-04 12:32:01
Siinä perinteisessä maailmassa - siilojen maailmassa, kaikki suojaavat omaansa. Ne haasteet, joita ei pidetä totena(uskomus) eivät saa ansaitsemaansa huomiota, koska valta suojaa rakenteitaan. Kun murros - muutos tapahtuu ei vieläkään uskota sen omaan liiketoimintaan tuleviin vaikutuksiin... Koska se ei ole johdon mielestä totta (uskomus). Esimerkkejä löytyy metsäteollisuudesta, laivanrakennuksesta, mediamaailmasta, mitä tapahtui Nokialle?
No, avoimessa maailmassa tieto-uskomukset- faktat ovat upeasti sekaisin - avoimuus mahdollistaa faktojen tarkistamisen - entä jos kyse onkin vain uskomuksesta. Mikä muuttuu? Muuttuuko ihminen?
Entä jos kaikki jatkuu kuten ennenkin ? " jokainen haluaa muuttaa maailmaa - harva itseään" tai omaa uskomusten täyttämää maailmankuvaa.
Focus. Yhdessä. Eteenpäin. Nyt. " huominen on tulevaisuutta" - digitodellisuus on täällä jo tänään,nyt - avoimuus, rohkeus, yhteisöllisyys. Rock On!
Lisää kommentti
Hannu Salminen
2014-05-05 02:19:51
Tuo businessidean varastamisen pelko on jotenkin käsinkosketeltavan tuttua. Törmään edelleen lähes viikoittain henkilöihin, jotka haluavat selvästikin jakaa ideansa kanssani ja jotta niin voitaisiin tehdä he pyytävät minua allekirjoittamaan salassapitosopimuksen, NDA:n. Itse asiassa lähes aina keskustelu sujuu saman kaavan mukaan: "Mulla on idea, josta haluaisin jutella sun kanssa - voisitko kirjoittaa NDA:n niin kerron mitä mulla on mielessä?" Lähes poikkeuksetta ensimmäinen reaktioni on vastata: "ei kiitos, en allekirjoita salassapitosopimuksia" ihan vain periaatteesta. Toisaalta olen otettu siitä, että mielipidettäni pidetään ehkä arvossa ja kuulun siihen valittuun joukkoon, jolle "salaisuus" halutaan kertoa. Samaan aikaan tunnen kuinka tärkeä osa vahvuudestani, vuosien varrella kertynyt verkostoni, jää osin hyödyntämättä. Idean omistajalla on usein samanaikaisesti tarve sparrata ideaansa ja toisaalta tarve löytää juuri ne oikeat ihmiset ja yritykset, jotka voisivat mahdollisesti auttaa idean toteuttamisessa. Voin toki ammentaa hänelle nimet verkostostani, mutta se tuntuu samalta kuin lönkyttelisi 100 metrin pikajuoksufinaalin lähdöstä maaliin: en voinut antaa kaikkea mitä olisin voinut antaa. Väistämättä tulee mieleen, että minkä takia joku ylipäätään haluaa kertoa ideaansa minulle jos hän alunalkaen pelkää, että varastaisin sen?
Salassapitosopimusten kanssa eläminen on sitä paitsi aika työlästä kun niitä on tehnyt liian monta. En voi vannoa, että muistan kaikki elämäni aikana tehneeni NDA:t - ovatko ne vielä voimassa? En itse ainakaan pidä tilanteista, joissa joudun pakittelemaan "ai niin, en voikaan kertoa kun mulla on se NDA" -tilanteessa, jossa tiedän varmasti, että avaamalla vähän enemmän voisin saada sekä idean isälle tai äidille että kolmannelle osapuolelle välittömän ja nopean hyödyn. Sopimuksia pitää kuitenkin kunnioittaa. Luvattu mikä luvattu.
Alalla toimivien ystävien kanssa asiat ovat yksinkertaisempia - se kerran "allekirjoitettu" henkinen, molemminpuoliseen luottamukseen perustuva NDA mahdollistaa niin paljon enemmän niin paljon nopeammin ja vaivattomammin. Kuten kommenteissa jo mainittiin niin pelkällä idealla ei tee mitään, toteutus on se joka ratkaisee. Jos teet sen huonosti niin huonosti käy - joku tulee kohta ja tekee sen paremmin. Idea ja toteutus kaipaavat myös onnea toteutuakseen. Mikset auttaisi onnea ja loisit sille paremmat mahdollisuudet menestyä? Usein tuntuu, että perisuomalainen tapa pitää asiat salassa omassa suljetussa yhteisössä poistaa ne viimeisetkin onnistumisen edellytykset.
Onko avoimmuus verkossa ja siellä arvoverkoston luominen ylipäätään mahdollista ellei yrityksen arkea voida pyörittää ilman niin usein turhaa NDA-rumbaa? On toki asioita, joita ei kannata kaikille kertoa ja niiden jakamiseen NDA on ihan paikallaan.
Jaa ideasi edes potentiaalisen asiakaskohderyhmäsi kanssa, kuuntele ja opi - silloin et todennäköisesti tee vääriä asioita ja turhaan.
Lisää kommentti
Lisää kommentti