Elämän monitoimimies Perttu Seppälä oli yksi Jämijärven lentoturmassa menehtyneistä ihmisistä.
Vaikka tunsin Pertun pintapuolisesti elin voimakkaasti mukana hänen aktiivisessa vaikuttamisessa Myyntipumpussa, blogaajana, innostajana ja Twitter-aktiivina. Käsittääkseni mies oli myös täynnä elämää oleva ystävä, yrittäjä ja aktiivinen metsästys-, sukellus- ja ilmailuharrastaja.
Sain tiedon Pertun menehtymisestä hänen veljensä Laurin laittaessa tiedon naamakirjaan seuraavana aamuna. Menetyksen ahdistus, onnettumuus ja tapahtumat ovat vaivanneet mieltäni koko viikon. Kauhistuttava tapaturma kosketti täysin eri tavalla yhden uhrin paljastuessa puolitutuksi, päivittäin verkossa kohdatuksi sielunveljeksi. Perttu kirjoitti ja kommentoi aktiivisesti, puolusti raivokkaasti myyjiä ja myyjien arvostusta. Pertun tapa käännellä asioita, löytää uusia näkökulmia ja apostoloida sai sieluni hyrisemään.
En tiennyt miten vastata Laurin viestiin kuolemasta naamakirjassa. Mietin voiko viestiä peukuttaa tai saako sitä kommentoida. Pitääkö kuolemaa kunnioittaa vaikenemalla? Huomasin viestiketjun syntyvän ja Pertun hyppykavereiden liittyvän suruun laskuvarjohyppääjien omilla koodeilla – Blu skies & Fly free Perttu jne. Ahdistuneena sain toivotettua ainoastaan voimia omaisille. Osaanottomme jne. tuntui liian muodolliselta. Läheltä sivaltava kuolema ei ole muodollinen asia. Se sattuu ja tuntuu jokaisessa solussa.
Jäin pohtimaan somea ja ihmisten katoamista arjestamme. Onko kuolema instituutio josta saa lukea vain lehdestä? Miksi kuolinilmoituset on monopolisoitu sanomalehdille, jotka rahastavat niistä rankasti? Pitävätkö sosiaalisen median arvostelijat kaikkea some-viestintää pelkkänä itsekorostuksena? Somea kyllä vaivaa sen ulkokultaisuus. Hädän hetkellä se on kuitenkin sodissa ja tuhoissa vertaansa hakeva voima. Maailman murjonta näkyy ja kuuluu ensimmäisenä vaikkapa Twitterissä.
Verkkoa syvemmin pohtivat näkevät sosiaalisen median juuri ihmisten välisenä verkostona. Yhteenliittymänä jossa paitsi jaetaan ja autetaan, ideoidaan, metelöidään ja rakennetaan parempaa maailmaa. Samassa verkostossa viihtyvät trollipeikot ja heidän kannattajansa. Vastustajat vahvistavat minua ja Pertun kaltaisia toisinajattelijoita. Maailman vastustus ei toivottavasti lannista vaan vahvistavat uuden rakentajia. Periksi ei anneta.
Sharing is caring Perttu! Olit upea hahmo ja ihminen. Sanasi elävät ja ajatukset ovat kanssamme. Lepää rauhassa. Työ paremman puolesta jatkuu täällä ajassa. Olkoon ajatuksemme voima kanssasi.
V
KIRJOITA KOMMENTTI
Juho
2014-04-27 17:26:39
Olen itse miettinyt tätä aivan samaa asiaa.
Omalla kohdallani esikoiseni syntyi kuolleena, ja tällöin mietin että jaanko asian kaikkien kesken.
Päätin olla jakamatta.
Naamakirja kun ei ole mitenkään henkilökohtainen, iholle tuleva media. Päätin että he kuulevat asiasta sitten kasvotusten, joille asian haluan kertoa.
Lisää kommentti
Salla
2014-05-01 09:25:34
Hyvä "blogaaja"! Törmäsin kirjoitukseesi Facebook-kaverin linkittämänä. Some lienee parhaimmillaan verkostoitumisen, jakamisen ja vaikuttamisen kanava. Facebook taas on jonkinlainen aikuisten juorukirja. Kirjoitat tässä tekstissäsi julkisesti sellaisia tietoja Facebook-kavereidesi/kaverisi tilapäivityksistä, jotka ovat julkisia vain mainitsemiesi henkilöiden facebook-"kavereille". Nopealla tiedonhaulla saa selville, ettei kummankaan veljeksen Facebook-tili ole julkinen. Kerrot yksityiskohtaisia tunnistetietoja ystävistäsi, mm. koko nimet ja yrityksen nimen.
Tekstisi otsikko on voiko kuolemasta kertoa Facebookissa? Mielenkiintoisempaa on mielestäni se, mitä Facebookissa kerrottuja asioita voi kertoa julkisesti eteenpäin? Päteekö Fase-elämään tavallisen elämän säännöt siitä, mitä juorutaan muille kavereille tai kerrotaan julkisesti esim. blogi-tekstissä? Jos joku kaveri Fasessa päivittää tilapäivityksenä kavereilleen henkilökohtaisia asioitaan, ovatko ne vapaasti kerrottavissa eteenpäin?
Minua mietityttää, mikä tämän tekstisi funktio on? Kertoa sellaista informaatiota, mitä ei ole muualla mediassa? Pohdiskella sosiaalisen median luonnetta? Käsitellä surua? Aiheesta on kirjoitettu paljon. Olisit voinut tarkemmin valita ne faktat, joita levität. Olisiko tämän kirjoituksen voinut vaikka kirjoittaa yksilöimättä tapaturman uhria?
Hyvää kevättä!
Lisää kommentti
Jan-Erik
2014-05-17 19:15:12
Tunsin Pertun henkilökohtaisesti, siis face to face, eikä pelkästään Facebook kontaktina. Hieno mies ja enpä usko että hän olisi pannut pahakseen julkista kirjoittelua, se on ikääkuin hänen testamenttinsa.
Lisää kommentti
Lisää kommentti