Huonoja uutisia. Suurin osa suomalaisista yrityksistä edelleen tuputtaa omaa tarjoamaansa, osaamistaan, erinomaisuuttaan ja ominaisuuksiaan ajatellen tekevänsä hyvään brändityötä tai markkinointia. Eräs teollisuusyritys kiertää seminaareja kertomassa markkinointinsa onnistumisesta kuin vain yksi prosentti sen postituslistasta kieltäytyy ottamasta vastaan yrityksen lähettämää automaattista viestintää. Kuinka yössä voi voimmekaan kulkea.

Hyviä uutisia. Yhä useampi yritys tiedostaa brändin merkityksen, tunnistaa tarpeen ymmärtää asiaa itsekin ja vaatii asiaan ammattiapua. (samalla kai yhä harvempi suomalainen poraa hampaansa tai leikkaa hiuksensa itse)

Kohtaan arjessa yrityksiä, jotka pitävät omaa markkinointiosaamistaan vähintäänkin kohtuullisena. Saatan kysyä vaikuttajalta, miten onnistuu vaikutuksen tekeminen baaritiskillä taukoamatta itsestään ja omista avuistaan puhuvalta ihmiseltä? No joo, mut… Ahdistavaa hiljaisuutta. Miten tämä asia pitäisi muotoilla ilman henkilövahinkoja? Brändisi tarvitsee idean.

Yritykselläsi on liikeidea, strategia, osaaminen ja tarjoama. Vetovoimaisen suhteen luomiseksi brändisi vaatii eri sidosryhmille lisäarvoa synnyttävän idea. Kirjatun ja formuloidun ajatuksen yrityksesi lisäarvosta siitä maksaville. Se ei ole se mitä teet tai saat aikaiseksi, vaan se mitä toimintasi asiakkaillesi synnyttää. Miksiköhän valtaosa suomalaisista yrityksistä päätyy isoon ääneen huutamaan omaa liikeideaansa? Ketä se kiinnostaa? Ei ketään muuta kuin yrityksen omistajia, johtoa ja työsuhteeseen päätyneitä piruparkoja.

Hyvä brändääminen on taitolaji, jossa implisiittisesti myydään yrityksen erinomaisuus, lisäarvo ja osaaminen. Muistan vuosikymmen sitten asiakkaan varoittaneen ääneen kollegoitaan palaverissa ”Villen puhuvan meidät mukaan ihan mihin tahansa” vaikka kysymyksessä oli kyllä aivan suoraviivainen brändistrategia. Prosessi jonka lopputuloksen on aina oltava totta, toteutettavissa ja jokaisen yrityksen työntekijän ja asiakkaiden huulilla.

Brändin idea ei välttämättä ole slogan, mutta jotkut yritykset ovat onnistuneesti sen käyttöönsä kiteyttäneetkin. Think different, Just do it, It’s a Sony jne. edellisen vuosituhannen menestystarinoita. Nykymaailmassa brändin syntyminen nähdään monimuotoisempana ja –ulotteisempana prosessina, jonka takia harva haluaa itseään kiinteällä lupauksella vangita. Toisaalta selkeä ja kirkas yritysviesti auttaisi sidosryhmiä tunnistamaan yrityksen toivoman tulevaisuuden. Molempi parempi. Riippuu kaikesta ja kokonaisuus ratkaisee.

Brändiä ei synny ilman 1) yhdenmukaista, 2) kurinalaista ja 3) kiinnostavaa käyttäymistä. Hyvien brändien tekeminen näkyy medioissa journalistien kirjoittamissa jutuissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja yrityksen tuloksessa. Menestystarinat saavat useimmiten kasvot yrityksen omistajista tai toimivasta johdosta. Brändiä ei myöskään synny ilman johdonmukaista brändi-idean jalkauttamista.

Mistä krooninen alisuorittaminen sitten johtuu? Olen päätynyt näreissäni ymmärrykseen osaamisen puutteesta. Suomessa ei yksinkertaisesti yhä edelleenkään ole globaalin tason markkinoijia, jotka kasvattaisivat parempia markkinoinnin tekijöitä. Suunnittelutoimistot eivät kehity, koska aika ja vaiva tuhraantuu suoritepainissa. Yhä edelleen on vaikea mainita nimeltä tunnetusti osaavia markkinointijohtajia. Markkinointiin tullaan usein suoraan koulusta ja pari vuotta myöhemmin osataankin jo kaikki vaikka teorettinen pohja puuttuisikin kokonaan. Nokia teki hyvää työtä kasvattamalla ensimmäisen sukupolven digimarkkinointi-osaajia, jotka hallitsevat myös sosiaalisen median hyödyntämisen laajasti. Tätä porukkaa on ripoteltu ympäri suomalaisia yrityksiä, mutta tekemisessään he ovat varsin yksin. On varmaan kylmää kyytiä katsoa vierestä kun esimies ostaa brändifilmejä viime vuosituhannen oppien mukaan. Todellinen Kodak-moment.

Miten sitten kytket brändi-idean ja toteutuksen liiketoimintatsrategiaan? Luonnollisesti elämällä, käyttäymällä ja viestimällä bränditavoitteiden mukaisesti jokaisessa hetkessä jokaikinen päivä.

1. Hyvä liikeidea. Lisää hyvän liikeidean määrittelystä löydät tästä. (Video) tai http://www.liikeidea.org/
2. Brändin idea kiteyttää yrityksesi lisäarvon asiakkaille. Se on idea tai ajattelumalli, joka ohjaa yrityksen graafista ilmettä, käyttäymistä, synnyttää yrityksen tarinan ja auttaa viestimään eri tilanteissa kaikille eri kohderyhmille
3. Yritysilme, selkeä design ja viestinnän visuaalinen laatu korostuvat digimaailmassa. Tuhruiset ja sekavasti näyttäytyvät yrityksen onnistuvat huonosti vakuuttamaan kohderyhmät. Lisää tästä
4. Yritystarina on viestinnän pohja, mutta se on käännettävä asiakaslähtöisiksi hyödyiksi, lisäarvoksi ja viihdyttäväksi tarinaksi.
5. Markkinointi on palvelua. Siitäkin lisää tästä.