Brändihierarkiat hukkateillä

Mitä yhteistä on musiikin, elokuvien, verkkokaupan, puheluiden jne. menestysresepteillä verkossa? Spotify, Netflix, Itunes, Amazon ja Skype ovat kaikki holistisia palveluita joihin kirjautuminen, käyttö ja erityisesti maksaminen on tehty vaivattomaksi. Helppo käyttöympäristö lisää sisältöjen kysyntää ja kuluttamista. Kirjoja, kenkiä tai elokuvia tulee katsottua aiempaa enemmän. Ostaminen käy käden käänteessä. Laskut kulkevat omia polkujaan.

Mitä tekevät suomalaiset keskusliikkeet K, S ja vaikkapa Stockmann. Mallintavat fyysisen maailman rakenteita verkkoon. Ketjut ja brändit ovat erillisiä eikä Bonus tai plussakorteilla pääse verkostossa eteenpäin. Kirjautuminen ja maksaminen ovat 90-luvulta.

Navigointi verkossa on suorassa vaikutuksessa konversioon verkkokaupassa. Eli mitä helpompaa, sitä enemmän tulee ostettua. Ihmiset käyttävät hakukoneita vaikkapa kuntopyörän etsimiseen. Miten Kesko tukee kuntopyörää etsivää, jolle löytyisi ratkaisu ainakin Anttilasta, Citymarketista tai Intersportista? Ei mitenkään.

Verkko muuttuu nopeasti sähköisestä kanavasta verkostoksi, joissa parhaimmat tarjoavat holistisia kokemuksia. Molempien keskusliikkeiden tulisi nopeasti nostaa asiakkuus verkkoasioinnin kärkeen. Vihreä kortti on paljon suhdetta Prismaan vahvempi. Jaettu asiakkuus on pelkkä kysymysmerkki.

Olen pohtinut miksi Kesko ylipäätään viestii ja markkinoi kuluttajille? Kuka selittäisi mikä suhde Anttilassa asioivalla on Keskoon? Mikä rooli häviävän huonosti viestivällä Plussalla on? Miksi etsiessäni Pirkkatuotteita joudun brändihelvettiin K-Market, Kesko, Plussa ja Pirkka? Kenen mielestä verkossa enemmän sekavia brändejä on parempi? Ei kenenkään.

Kiinnostavaa nähdä milloin keskusliike saa itsestään irti brändihierarkian joka palvelee kuluttajaa. On ymmärrettävää, että kun tulosvastuu on ketjussa, on heidän annettava päättää toiminnastaan verkossa itsenäisesti. Toimimalla hajanaisilla ketjuilla vaikkapa Kesko vastaa äärimmäisen huonosti kansainvälistyvään kilpailuympäristöön. Yhtenäisenä Plussa-asiakkuutena kuntopyöränkin ostaminen saattaisi päätyä Keskon haaviin. Keskolla ei pitäisi olla oikein mitään sanottavaa. En keksi tuoteympäristöä tai palvelua jossa konsernirakenteella voisi olla lisäarvoa kuluttajalle. On korkea aika ratkaista brändihierarkiat kuluttajien hyväksi.

Ps. Missähän viisaudessa OP-Pohjola ryhmä jatkaa sekavalla brändihierarkialla? Jos Nordea, Danske, Handelsbanken jne. haastavat monoliittisillä brändeillä niin mitä järkeä on sotkea kohderyhmien näkemyksiä sekavalla brändihelvetillä?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue lisää