Helenius & Niemelä: Apukuskin paikka on vapaana!

”Peruutuspeiliin tuijottava kuski on jo pellolla”

Tämä teksti syntyi Twitterissä yhden hetken ajatuksesta co-kirjoittaa blogi johtamisesta, strategiatyöstä, ja yrityskulttuurista. Tekstin ilmaisut lähtivät liikkeelle #apukuski keskustelusta. Ketjun aloitti sanonta ”ei autoakaan ajeta peruutuspeiliin katsomalla”. Pyrkimyksemme oli luoda teksti joka olisi selvästi kahden ihmisen yhteisen ajattelun tuote. Teksti piti luoda nopeasti lähes ilman kritiikkiä. Muokkaaminen tapahtuisi vasta aivan lopussa. Tässä se nyt on. Nauttikaa. Yritysstrategiaa autotermein.

Voit ajaa autoasi peruutuspeilistä, mutta vain taaksepäin – hitaasti ja varovasti ja yleensä sellaisessa tilanteessa, ettet enää pääse eteenpäin. Tuulilasijohtaminen on sitä, että katseesi on kirkas ja eteenpäin suunnattu. Näet paljon. Halutessasi myös vähän taaksepäin, kun vilkaiset taustapeiliin.

Jos tapitat taustapeiliä liikaa, ajat jossain vaiheessa mutkan suoraksi tai törmäät seinään. Joku kilpailijoistasi jää toisinaan jalkoihisi. Silloin tällöin kannattaa vilkaista, roikkuuko kilpailijasi takapuskurissasi. Voittajat ovat edessäsi. Näyttääkö taustapeili oikein vai vääristääkö se kuvaa? Mitä jos peilissä onkin vesitippa tai lunta? Entä jos et näekään kaikkea? Entä jos tuulilasisi on suttuinen ja mutka jo liian lähellä? Kumpaan suuntaa pitäisi katsoa?

Kumman valitsisit mieluummin; kimppakyydin vai ohjeita antavan apukuskin? Vai ajeletko mieluummin yksin? Vain yhdellä on ratti, polkimet ja vaihdekeppi – normaalisti. Oletko joskus kokeillut ajaa niin, että takapenkkiläinen hämmentää vaihdekeppiä ja apukuski ohjaa vierestä? Mitenkäs kimppakyyti? Voitko sopia yhdessä demokraattisesti mikä reitti otetaan? Onko reitin valinta demokratiaa, kompromissi vai yksin valta?

Nerokas ajatus! Minä poljen, sinä ohjaat. Vai tarvitaanko sittenkin joitain sääntöjä ja päätöksen tekijän? Jonkun jolla on viimeinen sana? Toinen haluaa lisätä kaasua kun mutka lähestyy. Pöliseekö pöpelikkö vai pääsetkö kilpailijastasi sisäkautta ohi? Renkaasi kuluvat. Pito vähenee. Polttoaine hupenee. Tulet hyväksi kuskiksi vain ajamalla. Tunnet kalustosi. Voitko luottaa intuitioosi kun mittarin neula hipoo kahtasataa? Päätä huimaa mutta minkäs teet?

Mikä on apukuskin rooli? Apukuski voi olla tärkeä apusi, sparraajasi, tai häiriötekijäsi. Mikä sinä olet omassa yrityksessäsi? Riippuu siitä, millä paikalla pitäisi istua. Jos näet huonosti, ei kannata mennä ratin taa. Hyvän kartturin paikka on kuljettajan vieressä. Kunhan osaa lukea karttaa, ja pitää sitä oikein päin. Sekään ei ole aina taattua. Niin ja miltähän vuosisadalta se kartta oli?

Matkasi voi olla pitkä, jos luotat sokeasti vain kartturiin. Kartturi tuli paikalle valkoisen kepin kanssa. Tosin vain kartturiinsa täysin luottava mestari pärjää rallissa. Ei ole aikaa jäädä miettimään. Täytyy mennä ja tehdä. Kokeile yhdellä pikataipaleella, kuinka kaarasi kiihtyy ja kuinka myöhään voit jättää jarrutuksen. Jos luotat suorituskykyysi, voit ilmoittautua pidempäänkin kilpailuun. Muuten kannattaa palata virityspajalle. Kuka merkkaa jarrutuskohdan? Sinä kuskina vai apukuskisi kartan lukijana?

Onko takaikkunassasi 80-lätkä? Rajoittaako kalustosi kulkuasi? Kaikesta valmistautumisesta huolimatta koneesi voi räjähtää käsiin ja matkantekosi loppuu. Kuka silloin korjaa tilanteen? Kuski yleensä kävelee varikolle ja istuu odottamaan, että joku korjaa koneen. Varikkopilttuussa kuohuu. Omistajat tekevät merkintöjä mustiin kirjoihinsa. Pienestäkin virheestä voit lentää pihalle. Olitpa sitten kuinka hyvä kuski tahansa. Jos voittoja ei tule, kutsuu maantie ilman sponsoria. Kiitos tiimille. Teimme kaikkemme ja tähän se nyt riitti. Kuljettaja. Ulos.

Kuka on oikeasti kuski? Se, jolla on ratti kädessä, vai joku toinen? Täytyykö kuskin pitää aina kiinni ratista? Kuka tietää? Ohjaako navigaattori kuskia liikaa? Entä jos kuski ei usko itseensä ja omiin kykyihinsä? Pelkkä navigaattorin tuijotus surkastuttaa aivot. Se pakottaa seuraamaan reittejä, jotka joku etiäinen on suuressa viisaudessaan optimoinut toisella puolella maailmaa. Kuinka monesti joku muu kun ratista kiinnipitävät kädet ovat auton kuljettaja? Kuljettaja ei ehkä istu edes autossa? Toivottavasti kuitenkin istuu ja mielellään vielä ainakin toinen käsi ratilla. Kolmea kättä rattiin ei mahdu, eikä edes kahta jos ne tulevat eri kropasta. Parhaat kuskit ohjaavat kahdella kädellä mutta pitävät vaihde vivut lähellä. Aina voi vaihtaa joko pienemmälle tai suuremmalle vaihteelle. Vaihteen vaihtaminen on hyvin tärkeä taito ja sen ajoittaminen vielä tärkeämpi. Onko auton tehtävä vain seurata suurinta, leveintä ja kauneinta tietä? Mene ja tiedä? Kartta sen kertoo?

Kumpi on parempi; navigaattorin monotoninen ääni vai takapenkillä kirkuva lapsi, joka haluaa syödä kun liikenne sujuu parhaiten? Pääsetkö perille vaikka teet varikkopysähdyksen, vai onko varikkopysähdys ainoa tapa päästä perille? Joskus täytyy myös nauttia. Kahvia. Ja tankata. Kannattaa myös levätä ja päästää paineita ulos.

Entä auto? Millainen merkitys sillä on? Maasto voi olla aika kuoppainen. Silloin tarvitset maastoauton. Kilpa-autolla et pärjää. Pelkkä kuski ei voi voittaa. Auton täytyy olla kunnossa, ja tarkoitukseen oikeanlainen. Maastoauto toki jää kuitenkin lähtöviivalle, kun formula ampaisee vauhtiin puhtaalla ja tasaisella asfaltilla. Onko sinun autosi on tarkoitettu mäkiselle tielle? Kestääkö se kolhuja vai pitääkö sen olla pikakiitäjä, jotta se pärjää tehokkuuskilpailussa?

Autosi tarvitsee polttoaineen lisäksi voitelua. Kuka on se sovittelija, kun kuski ei enää suostu kuuntelemaan muita ääniä ja navigaattoristakin on akku loppu. Kartat on jo tässä vaiheessa heitetty ikkunasta. Entä sitten, kun matkamusiikiksi on vain Frederikin C-kasetteja, mutta autossa on CD-soitin? Kulmikas pala ei mene pyöreään reikään – koittakaa vaikka. Moni yritys ei tätä usko. Takapenkkiläisillä on pissahätä. Ratissa oleva on vastuussa autosta. Tiukka oikea ja tulipalo takapenkillä on sammutettu. Taas rattiin ja maantielle. Aikataulu pitää kuroa kiinni. Näkökenttä kaventuu.

Miksi autoilu tuottaa niin paljon stressiä? Matkantekoahan se vain on. Jos haluat ajaa kovaa, on parempi keskittyä pieneen, hyvin harjoitelleeseen ryhmään ja toimivaan koneeseen. Pienikin pomppu tiessä voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Pääset perille myös hitaammin ja pienemmillä vahingoilla. Voittomarginaalit eivät tosin ole niin suuret, mutta kalusto on halvempaa ja tiekin mukavampi. Porukkakin voi olla suurempi. Matkan varrella voi myös päättää tehdä jotain muuta kuin mitä alun perin päätit. Valinnanvapaus on suurempi.

Kumpaa sinun edustamasi yritys tekee? Yritätkö ajaa kilparadalla mahdollisimman kovaa, vai oletko valinnut leppoisamman maaseututien. Millainen varustelu autossasi on? Oletko tyytyväinen valitsemaasi tiehen? Toimivatko navigaattorisi ohjeet vai olivatko kartat vanhentuneet? Toivottavasti olet sellaisella tiellä, josta itse nautit, olitpa sitten ruuhkassa, avoimella moottoritiellä tai mökkipolulla. Jos haluat olla kuski, hankkiudu ratin taakse välittömästi ja etsi itsellesi oikeanlainen apukuski. Paikka on vapaana. Jos et ole ratissa et saa kosketusta tiehen, etkä tiedä missä menet. Pitäisiköhän hankkia fillari?

kirjoittajat @teromhelenius ja @jukkaniemela