Tarvitsemme sanoja uusien asioiden ja ilmiöiden kehittämiseen. Vanhatkin ehkä kelpaisivat, mutta vaikkapa sanalla Nokia on vaikea kuvata yhtiön mullistusta monialayhtiöstä globaaliksi teollisuustaloksi. Asian kehittyessä tutut asiat saavat uusia muotoja. Ensin oli ATK, sitten ICT ja nyt monelle Digi. Minun mielessäni digi tekee ATK:sta totta.
Tuntuu siltä, että moni näkee alustalouden jotenkin liiketoiminnasta irrallisena hössötyksenä. Asia on päinvastoin. Sanalla alustalous kuvataan muutoksia, jotka johtuvat arvoketjujen sähköistämisestä. Terveys, rahoitus ja vaikkapa rakentaminen ovat aina olleet verkostomaisia toimintoja. Alustalouden tehtävä on viedä toimintaa eteenpäin.
Alustatalouden tehtävä on luoda enemmän ja parempaa vähemmällä.
Mitä hyötyä siirtymisestä alustatalouden malleihin on? Yksinkertainen vastaus on enemmän ja parempaa liiketoimintaa vähemmällä. Ei kysymys ole siitä, että vanha ei välttämättä toimisi, vaan siitä että asioita voidaan tehdä aiempaa selkeästi enemmän, paremmin ja tehokkaammin. Aktiivisesti itseään kehittävä yritys luo itselleen samalla parhaan mahdollisen henkivakuutuksen.
Tieto on alustatalouden taikasana.
Alustatalouden sankarit siirtävät arvonluontiprosessinsa verkkoon. Toimintaa voidaan alustan kautta 1) kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa 2) parantaa ja tehostaa asiakaskokemusta reaaliaikaisen tiedon ja vuorovaikutuksen avulla 3) löytää uusia asiakkaita ja markkinoita 4) kasvattaa yhteistyötä ja liiketoimintaa paremman vuorovaikutuksen kanssa ja 5) tehdä kaikki analogisia prosesseja paremmin ja tehokkaammin.
Haluttomuus digitalisoida kertoo johtamisen alisuorittamisesta.
Moni haluaa korjata ainoastaan rikki olevia asioita liiketoiminnassa. Parempi ajatus olisi muuttaa asioita hyvän sään aikaan ja hakea jatkuvasti parempaa tulosta tekemisessä. Kasvu, menestys ja parempi asiakastyytyväisyys kulkevat käsi kädessä, kun muutoksesta tehdään yrityskulttuurin jaettu hyve. Transformaation tai muutoksen johtamisen sijaan kannattaakin viestiä vaikkapa kollektiivisesta oppimisesta.
Yritys oppimisympäristönä sisältää ajatuksen paremmasta tulevasta. Se toteutuu kun vanhojen oppien tilalle uskalletaan ottaa hyvissä ajoin uuden maailman mahdollisuudet.
KIRJOITA KOMMENTTI
Timo Ruohomäki
2017-09-02 12:40:10
...ja kun tieto on alustatalouden taikasana, se johtaa loogisesti siihen, että alustan omistajuudella ei ole enää merkitystä. Arvo on tiedossa, ei palvelimissa eikä oikeastaan edes rajapinnoissa. Ne ovat itsestäänselvyyksiä jotka tulee olla olemassa jotta olisi itsekin olemassa. Alustatalous ei synny yhden järjestelmän päälle vaan se yhdistelee resursseja kaikkialta, asiakkaiden ja toimittajien välillä mutta myös julkisen sektorin palvelujen suuntaan.
Haluttomuus digitalisointiin selviää itse asiassa yhdellä kysymyksellä: kehitetäänkö teillä yhtä vai kahta polkua kerrallaan? Useimmiten yritykset ovat täysin tukossa jo siinä, että nykytilaa saadaan vietyä yksi versionumero eteenpäin. Nyt kuitenkin pitäisi päästä siihen, että nykytilan tuunaamisen lisäksi olisi täysin erillinen, tyhjästä aloittanut polku jossa tehdään seuraavaa evoluutiomallia. Toinen olennainen kysymys on se, kohdistuuko kehittäminen oikeasti yksittäiseen tietojärjestelmään vai tekemiseen. Oikeastaan nuo kaksi kysymystä on sellaisia, jotka jokaisen kannattaisi kysyä tulevalta työnantajaltaan työhaastattelussa. Ei kannata haaskata aikaansa työnantajaan jonka uusiutumismiskyky jää powerpointin tasolle.
Lisää kommentti
Lisää kommentti