ATK Tulee oletko valmis?

Puhun usein asiakkailleni automaattisesta tietojen käsittelystä eli yhdestä lempiaiheestani ATK:sta. Digitalisaatiosta hypettämisen sijaan minusta on järkevämpi yrittää kuvata muutosta, jonka mm. tietokoneet, yhteydet, palvelut ja käyttöliittymät yhdessä yhteiskunnassamme mahdollistavat.

Olemme vielä aika kaukana tietokoneiden alkuperäisestä lupauksesta automaattisesta tietojen käsittelystä. Ei excelit paljon koneella yön aikana parane vaikka kuinka toivoisi. Käytämme laitteita sisältöjen luomiseen, jakamiseen ja tallentamiseen, mutta muuten olemme älykkään yhteiskunnan ja yritystoiminnan kanssa vasta aivan alussa.

Kehitystä on hyvä tutkia käyttäjien käyttäytymisen ja käytön näkökulmasta. Internetin historiaa voisi kiteyttää lyhyesti kolmeen eri vaiheeseen aloittamatta turhan kaukaa.

ATK – Ensimmäisiä yhteisiä ja nopeasti levinneitä sovelluksia oli sähköposti noin vuoden 1995 tuntumassa. Huomasimme kuinka kätevää on etanapostin sijaan lähettää viestejä sähköpostina. Ensimmäiset viestit oli syytä avata heti postiluukusta ja vastata viestijälle ensi tilassa.

Viime vuosituhannen lopussa aloimme puhumaan internetin yleistyessä ICT:stä eli information and communication -teknologiasta. Paremmat päätelaitteet ja yhteydet lisäsivät selailua verkossa ja synnyttivät koko joukon uusia sisältöpalveluita ja verkkokauppoja. Vuosituhannen vaihteessa näimme jo kaiken mahdollisen digitalisoituvan, mutta emme ymmärtäneet murroksen vievän vielä vuosia.

2007 Tulivat mm. Facebook ja Iphone. Apple muutti puhelimen käyttöliittymän yksinkertaisen intuitiiviseksi ja rakensi taskukokoisen tietokoneen, jossa oli myös puhelin. Murros paitsi tuhosi Nokian, innosti satoja tuhansia yrittäjiä luomaan uusia ideoita ja palveluita internetiin. Alkoi digitalisaation aikakausi.

Digitalisaatiolla tarkoitettiin alun perin teknologian integroitumista osaksi arkea. Termiä käytetään sujuvasti kuvaamaan lähes mitä tahansa ja usein pelkistä sähköisistä palveluita puhuttaessa. Itse ajattelen digitalisaatiota prosessina, jossa yhdistetään teknologiaa, sisältöjä, palveluita ja käyttöliittymiä luomaan älykkäitä prosesseja pelkän sähköisen palvelun ja itsepalvelun rinnalle. Digitalisaatio muuttaa tilat, laitteet, ympäristö ja vaikkapa silmälasit tai rannekellot älykkäiksi muuttamalla niiden kyvykkyyksiä ja kytkemällä ne osaksi isompaa kokonaisuutta.

Elämme digiaikaa jossa jokaista suomalaista kohden on jo lähes kaksi internet –liittymää ja liikenteen määrä kaksinkertaistuu joka vuosi. Varsinkin mobiilidatan käyttö kasvaa pystysuoraan. Kuluttajat ovat jo tehneet valinnan puolestamme.

Digitalisaatio on nyt, tulee pyytämättä ja kiihdyttää murroksia eri toimialoilla.

Digiajassa on mahdollista luoda satoja miljoonia käyttäjiä kuukausien aikana uusille palveluille. Sama yleistyminen otti vaikkapa televisiolle, matkapuhelimelle tai tietokoneelle vuosikymmeniä. Kuluttajat ovat valmiita tänään omaksumaan uutta ja uusia palveluita. Minkäänlaista muutoksen hidastumista tai paluuta vanhaan ei ole näköpiirissä.

On absurdia ajatella jonkin liiketoiminnan tai elämänalueen olevan digitalisaation ulkopuolella.

Suomessa vallitsee varsin erikoinen tilanne suhteessa digitalisaatioon. Kuluttajamarkkina on lähes sata prosenttisen valmis digitaalisiin palveluihin, käyttö kasvaa ja ponnistamme digibarometrin mukaan paalulta ilmiön hyödyntämiseen. Silti olemme jäljessä kaikessa mahdollisuuksien hyödyntämisessä yritystoiminnassa. Kuluttajat viettävät laatuaikaa verkossa yritysten kuvitellessa entisen toimivan tulevaisuudessakin.

Investoinnit keskusteluihin, ymmärrykseen ja kehittämiseen yrityksissä ovat aivan liian pieniä suhteessa kuluttajien haluun ja kykyyn hyödyntää uusia mahdollisuuksia.