Hallituspalvelu

Sain kutsun järjestämään tilaisuutta hallitustyön kehittämisestä. Näkökulmani on tietysti hallitus palveluna eli yhdessä kehittämämme Baas -ajattelu (Board As A Service).  Samalla kun sopii omaa roolia ja panosta, tulee myös kiteytettyä oma sanoma. Sittenhän sen voi myös kirjata ja laittaa hyvä kiertoon.

Baas -ajattelu (emme ole keksineet parempaa termiä) syntyi tyytymättömyydestä vallitsevaa hallituskulttuuria kohtaan. Tai ainakin palavasta halusta luoda hallituksesta aidosti omistajille ja johdolle lisäarvoa tuottava ammattimainen prosessi. Samalla hallitusten kokoonpanoa, panosta, työskentelyä ja työkaluja on syytä viedä ainakin napsu taikka kaksi eteenpäin.

Baas -ajattelu kumpuaa ajatuksesta palvelusta omistajille ja yrityksen johdolle. Hallitus ei ole välttämätön paha, pelkästään valvova elin tai kumileimasin, vaan hallitustyön ammattilaisilla hallitusammattilaisten sijaan panostettu merkittävä osa omistaja-arvon kasvattamista. Olen kuvannut hallitustyötä myös alihinnoiteltuna konsultointina ja tapana kytkeä osa-aikaista erikoisosaamista osaksi omistaja-arvon ja yrityksen kasvattamista.

Hallituspalvelun eli ”Baas – ajattelun” ytimessä hallituksen rooli lähtee arvon kasvattamisesta, lisäarvosta eikä pelkästään esimerkiksi osakeyhtiölain vaatimuksista. Pelkän hallinnon ja lakikirjan takia hallitustyöstä on turha maksaa markkaakaan.

BAAS-ajattelu eli hallituspalvelu ponnistaa seuraavista periaatteista:

1. Reaktiivisesta johtamiskulttuurista kohti proaktiivista yhdessä tekemistä. Hallitustyön painopiste on siirrettävä agendan, sisällön, datan ja työkalujen avulla eteenpäin. Hallitus sparraa strategiaa, investointeja, innovaatiota ja tuloksentekoa. Tämä onnistuu mallintamalla, nostamalla tieto osaksi johtamista ja käyttämällä digiajan työkaluja hallitusalustana.
2. Reaaliaikainen tilannekuva osaksi yrityksen johtamista. Yritystä johdetaan datasta johdettujen insightien avulla. Erillisten hallitusraporttien sijaan yritykselle on rakennettava dataan ja siitä johdettuun Insight -ajatteluun tähtäävää tiedolla johtamista, jossa johto määrittelee ”KPI:t” ja hallitus, omistajat ja johto seuraavat samaa dataa asemasta riippumatta. Hallitusten kohtaamiset eivät voi olla eilisen numeroiden kertaamista, vaan sparraamista tämän päivän ja huomisen haasteista.
3. Erityisosaamista osaksi hallitustyötä. Hallitus opettaa ja sparraa yritystä ja sen johtoa eikä toisinpäin. Perässä raahattava hallitus on turhaa ajankäyttöä, riesa ja joillekin mukava tapa leppoistaa työelämää roikkumalla kerhotoiminnassa mukana.
4. Työn muotoilu uudella tavalla. Varsinainen arvo luodaan kokousten välissä, hankkeissa, työryhmissä ja keskusteluissa. Hallituksella on syytä olla vähintään oma nakkilista tai hankesalkku, jonka avulla hallituksen osaamista tuodaan osaksi yrityksen arkea. Tässä kohtaa leppoistajat sanovat, ettei hallituksen tule tehdä operatiivisia töitä. Mikä on operatiivisen ja strategisen ero? Onko vaikkapa liiketoimintamallia, uutta osaamista ja isoja investointeja vaativa digitalisaatio strategista vai operatiivista. Aika laput silmillä Suomessa tehdään isoja IT-investointeja. Hyvä hallitus tai sen jäsenet voivat hyvin jalkautua tukemaan tekemistä tarvittaessa, kunhan hankkeet ja tekeminen on tarkoin rajattua ja yhdessä sovittua.
5. Hallitusprosessi älykkäille alustoille. Kaikki edellä mainittu toimii ketterästi ja tehokkaasti, kunhan hallituksen työkalut on tuotu digiaikaan. Alustoilla ei ole väliä, vaan niiden käytöllä. Hallituksessa on syytä olla vähintäänkin yksi osaaja, joka pystyy tuomaan hallituksen digiaikaan. Vaikka tuntuu, ettei tarvetta ole, on syytä kapitalisoida tieto tälläkin alueella. Se, että monella on aikaa istua pitkiä kokouksia, ei tarkoita sitä, että se on järkevää ajankäyttöä yrityksen johdolle. Hallituksen tulisi olla mahdollistaja rasituksen sijaan.

Omistaja luo mahdollisuudet, hallitus huomisen ja johto yrityksen tulokset.

Yrityksen omistusmuoto korostuu liikaa hallituskeskustelussa. Hallituksen roolia, rakennetta, työskentelyä ja ympäristöä perustellaan usein omistusrakenteella. Pörssiyhtiössä läpinäkyvyys, valvonta ja raportointi muka korostuu muita tapoja enemmän. On totta, että listatun yhtiön johtaminen on työlästä. Mikään ei silti pakota hallitusta käyttämään kaikkea aikaansa byrokratiaan. Missään ei ole sanottu, ettei hallitus kerkeä tai ehdi tehdä muuta kuin valvoa yhtiön johdon tekemisiä. Ongelma on se, että jos hallitus on analoginen prosessi, joka perustuu pelkästään kokouskäytäntöön, ei aikaa jää yhtiön kehittämiselle.

Taitava omistaja tilaa itselleen aidosti arvoa tuottavan hallituksen.

Suomessa vallitseva hallituskulttuuri ponnistaa 1900-luvun tuotantotaloudessa. Jossain on kone, prosessit ja ihminen. Johto johtaa ja hallitus hallitsee. Suuri osa suomalaisista yrityksistä perustuu tänään aivan muuhun kuin sellukattilaan tai telakkaan. Siksi on myös tarvetta kehittää ja muodostaa parempaa hallitustyötä.

Vanhakantainen ajatus väittää, ettei hallitus voi sotkeentua yrityksen johtamiseen. Ajatus perustuu hierarkiseen, autoritääriseen ja johtajan yksin jättävään kulttuuriin, jossa hallitus on hallinnollinen pakko. Tottakai hallitus, sen jäsenet ja johto yhdessä tai erikseen voivat osallistua erilaisiin hankkeisiin, projekteihin ja tekemiseen kunhan roolit ja pelisäännöt ovat yhteiset. Tiedon on kuljettava ja ihmisten raportoitava sovitusti kaikki tekeminen.

Mikäli hallitusten jäsenten palkkio perustuu kokouskäytäntöön, on palkkiojärjestelmä vanhentuntut.

Tarvitsemme Suomessa parempia omistajia, jotka osaavat rakentaa aidosti lisäarvoa tuottavia hallituksia. Omistajan on turha pelätä hallitusta, sillä hyvä  hallitus on palvelua yrityksen omistajille, yhtiölle ja sen johdolle. BAAS -ajattelu vie hullutuksen alustoille ja digiaikaan. Bussiin tarvitaan ihmisiä joilla on aikaa, osaamista ja halu sitoutua työn tekemiseen.

Vuosi 2020 olkoon käänteen tekevä myös hallitusten roolille yrityksissä. Tämä ja tuleva aika vaativat kovaa strategista osaamista, luovuutta, kykyä luoda skeenarioita ja resilienssiä.  Valittakoon siis hallituksiin myös aikaan sopivaa osaamista ja osaajia. Pandemiaa edeltävä aika ei palaa, vaikka kuinka sitä moni haliltuksessa toivoisikin.

V 

Lue Myös: