Kirjoitin tannoin kansainvälistymisestä ja yritin porautua ymmärtämään, mistä kansainvälisessä liiketoiminnasta on kysymys. Nyt pohdin harhaa, joka liittyy liiketoiminnan kansainväliseen kasvattamiseen olemassolevien toimintamallien ja resurssien avulla.
Kansainvälistymisessä menee usein kaksi liiketoiminnan keskeistä asiaa sekaisin. Ensimmäinen on skaalautuva liiketoimintamalli ja toinen paikallisen liiketoiminnan osaamisen merkitys.
Skaalautuvista liiketoiminnoista puhuttaessa tarkoitetaan liiketoimintaa, jota voi monistaa maasta riippumatta ja resursseja suhteellisen vähän lisäämättä. Microsoftin ohjelmistoja voi ladata mistä tahansa, kun ne on kerran kunnolla koodattuja.
Skaalautuvaan liiketoimintaan tarvitaan myös kohdemarkkinnan paikallinen osaaminen. Vaikka kyky toimittaa on kunnossa, tarvitaan myös paikallinen myyntiputki luomaan kysyntää, tukea, kauppoja ja kasvua. Tämän merkitystä vähätellään Suomisaarella kerta toisensa jälkeen.
Insinöörikansan ajattelussa Suomessa menestyvät tuotteet ovat haluttavia muuallakin. Siksi työnnämme vuodesta toiseen kiukaita ja joulupukkeja surutta maailman toreille. Saarikansalta unohtuu helposti, että vanhemmissa, isommissa, avoimemmissa ja kansainvälisemmissä markkinoissa vallitsee usein luokkayhteiskunta, paikalliset verkostot, Suomea selkeästi kovempi kilpailu, paikalliset tavat ja tottumukset.
Tarkoitus ei ole olla pessimisti eikä vähätellä suomalaisten toivoja, vaan yrittää kirkastaa kansainvälistymisen haasteita.
Kansainvälistyminen ei voi olla vientimyyjän vetoista “samaa tekemistä uudella markkinalla.” Kansainvälistyminen on aina mittava, kallis ja aikaavievä investointi paikallisen liiketoiminnan luomiseen vieraassa kulttuurissa ja markkinassa.
Kansainvälistyminen onnistuu kun ensin ymmärtää mitä skaalautuva liiketoiminta tarkoittaa. Toiseksi on ymmärrettävä mitä vieraalla maalla asiakkaiden, luottamuksen ja markkinan voittaminen todella vaatii. Sitten voi katsoa, paljonko harjoitus on muille maksanut. Suomessa on käynnissä useita hyviä ja huonoja harjoituksia kansainvälistymiseen. Rahaa on turha ryhtyä polttamaan ennenkuin uusi tuntematon maa tuntuu yhtä tutulta ja turvalliselta kuin pelaaminen omassa markkinassa.
V
Lue myös:
KIRJOITA KOMMENTTI
Lisää kommentti